| | Lapsena leikkiessä, kun tervehdittiin sanottiin |
|
|
2 |
"terve, terve, tappanalle
|
|
|
3 |
hyvähuomen huppanalle"
|
|
| | Vanhempien ihmisten tervehdyssanat naapuriin tultua olivat |
|
|
5 |
"Herran rauhaa",
|
|
|
6 |
"Jumala antakoon",
|
|
|
7 |
"rauha ruoka-aikana".
|
|
| | Hyvä tapa oli, että samaan pöytään pantiin myös vieras syömään, istumaan käskettiin kuulumiset kysyttiin. |
|
|
9 |
"Ei kuulu rauhaa parempaa"
|
|
| | oli vanhempien ihmisten tavallisin vastaus. |
|
| | Leikillisesti kehoittaessa sanoivat, |
|
|
12 |
"istu puulla, pie puhetta, puhu vähä ja hyvee."
|
|
| | Aikaiset ihmiset lapsia tervehtiessä nostivat lapsen kättä ylös ja sanoivat: |
|
|
14 |
"yytänä, kasva näin isoksi."
|
|
| | Hyvästiä heittäessä oli toivotus: |
|
|
16 |
"eleeten terveenä, kasvooten kauniina"!
|
|
| | Kaiken muistamani ajan ovat miehet heittäneet hattunsa tervehtiessä ja sisässä, jokin vanha omatapainen saattoi istua hattupäässa talvella. |
|
| | Jos, vaikka epähuomiossa jäi joku joukosta tervehtimättä, silloin kuului: |
|
|
19 |
"rajaisiako piet hyvänää vuonna"?
|
|
| | Lähetetyt, kertomatta jääneet terveiset ilmoitti unohtaja aikaisemmin ja vielä nytkin: |
|
|
21 |
"oli terveisiäkin, vaan olen ne syönyt".
|
|
| | Käden kovasta puristamisesta en tiedä kertoa. |
|
| | Sen muistan, jos veljeni eivät kumartaneet tarpeeksi tervehtiessä, oli Äitin neuvo: |
|
|
24 |
"ei saa olla keppi niskassa."
|
|
|
25 |
000
|
|
|
26 |
"Terveisiä saunasta ja kiitoksia löylystä,"
|
|
| | kuului saunasta tulioilta. |
|
| | Kenelle valmistui uusi koti kävivät naapurit ja omaiset kauempaakin sitä katsomassa ja onnittelemassa, |
|
|
29 |
"Onni oman orren alle,"
|
|
|
30 |
"olkoon lykkyy hyvin menestyäksenne,
|
|
|
31 |
kun jalat on oman pöydän alla,"
|
|
|
32 |
"hyvä vuosi vierahaksi.
|
|
|
33 |
Jumala kävijämeksi"!
|
|
| | Onnittelijat toivat ison onnenleivän, muutamat lisäksi suoloja. |
|
| | Se oli yleinen tapa täällä ja on vieläkin. |
|
| | Pitkälle matkalle lähtiöitä on onniteltu ja toivottu Jeesus mukaan. |
|
|
| |
|