JR 08237

j08237
Viena — Uhtua
Hilippälä, Huoti
1932

Metadata

COL: Huoti Hilippälä
ID: 08237
LOC_AREA: p
LOC_PAR: Uhtua.
SGN: b) 114.
TMP: 1932-33.

TIETÄJIÄ VIENAN KARJALASSA

Vuossilaini Kostja eli Kostja Afanasjeff
Kostja eli Uhtuan kylässä Vuossilanpiä nimisessä kylänosassa. Hän oli keskinkertaista pitempi luiseva mies. Kasvon piirteet olivat soikeat, nenä kapea pitkähtö, silmät kiiluvat ruskean väriset. Otsa kohtalaisen korkea, parran kasvu heikonpuoleinen. Liikkeissään Kostja oli aikanaan ryhtikäs. Luonteeltaan hän oli vakava, ei ollut taipumusta leikinlaskuun. Silmissä oli jotakin metsäläisen villeyttä silloin kun hän alta kulmien johonki katsahti.
Viinaan taipuva hän lienee ollut. Patvaskana häntä pidettiin pätevänä. Jos osattiin vain pitää mielillään- päinvastaisessa tapauksessa saattoi hään rikkuo myös naitettavansa pariskunnan. Kostjan tiijoista kerrot, että kun kerta oli sulhaiskansa ollut tulossa Uhut jokie alapiästä päin, niin Kostja tietojah näyttääkseen oli kuivantut Uhut joen että sulhaiskansan venehet tarttuivat pohjaan, vaikka joessa oli vettä 1 1/2 - 2 syltä. Patvaskan piti tulla Kostjan luo nöyränä ja viinapullon kera ja niin se Kostja oli peräyttän sanansa.
Kostja eli vanhaksi, ehkä yli 80 vuoden ja kuoli Uhtualla noin 45 v. takaperin.
Elinkeinokseen Kostja harjoitti kalastusta maanviljelystä ja metsästystä ja tietäjän ammattia.
Kostjan pyydyksih ei kukaan uskaltanut kajota.
Toisia tietäjie Kostja el malttanut olla kuettelematta. Kerran olivat Kostja ja toinen tietäjä Mässi Vassilei olleet ryyppy -hommissa?? Vuossilan piässä ja niin oli tullut riita tiedoista.
Mässi Vassilei lienee jäänyt heikommaksi kun ei osannut kotihinsa vaan Ontipan perässä päinvastaisella suunnalla oli jyrkkä jokitörmä ja Mässi Vassilei oli mennyt päistikkaa alas jyrkänteestä, jossa piänahka halkeili. Se oli kyllä ollut syksyllä sulan maanaikana ja tapahtui se yöllä pimeässä.
Mässi Vassilei oli Vassili Bogdanoff eli myös Uhtualla Alapiässä. Vassilei oli kooltaan keskinkertainen, mutta ruumiin rakenteeltaanhyvin tukeva. Kasvot olivat ymmyrkäiset, nenä lyhyt ja matala, samoin otsa matala. Silmät ruskeat pienenpuoleiset.Parrankasvu heikonlainen. Luonteeltaan Vassilei oli jörö, vähäpuheinen. Elinkeinokseen harjoitti tietäjän ammattia, maanviljelystä, kalastusta ja metsästystä. Kerrottiin että Vassilei oli kostanut Kostjalle niin että Kostjan oli pitänyt lähettää hakemaan yöllä Vassileita piästämäh kun oli arvannut jotta tuska johtu Vassileista, Vassilei oli käynyn piästämässä Kostjan ja niin oli sovittu että ei enämpi toisieh rikota.
Mässi Vassilei eli myös vanhaksi ja kuoli joitakin vuosia ennen Kostjaa.
Vassilein pojat Arhippa ja Ijouna ja Ossippa olivat myös korkeaverisie tietäjie vaikka he eivät tietojah käyttänyt muuta kunaivan suuressa tarpehessa niin kuin verensalpauksessa ja sen semmoisissa jossa pikainen apu oli tarpeheh.
Uhtuan pitäjän Hämehen kylässä eli myös tunnettu tietäjä Visa Miihkali. Miihkali oli kaikinpuolin nimensä veroinen, kooltaan keskinkertainen, ruumiltaan?? hyvin tukeva, kasvot leveähköt, tukka aina pitkä ja luonnon kiherä, nenä lyhyt ja paksunlainen, silmät ruskeat, katse avoin eikä tuima.??
Mihkalin kuolemasta kerrottih, että tauti vuodeessa kasvoivat hampaat luonnottoman pitkäksi. Kun luultih että Miihkalilta oli henki karkautun yritti Miihkalin minja ottamah vesikuppie joka oli Miihkalin vuotehen toisella puolen. Niin Miihkali oli kuopsautan istumah tatavoitan hampahillah minjan käsivartta. Paikalla ollut vieras mieshenkilö oli silloin karehtun ta sanon jotta kun ikäs olet ollun konstines niin vieläkö kuollessas rupiet rahvasta syömäh. Mäne jo konstines mua emäh. Silloin vasta Miihkali oli ruven kuolomah.
Henken lähön aikana oli kolme hevoista tanhuossa katannun pavotah ja mänty kaikki yhteh tšupukkah tanhuossa, sinne oli männynni talon koira. Huonehet oli rosattu jotta varattih katon piällä lankievan. Kuollessan oli noin 80 v.
(Kertonut Kustu Saavin, 55 v. samasta kylästä kuin edellä kerrottu Visa Miihkali.)
Älyltään edellä kerrotut tietäjät olivat hyvinkin aikalaistensa tasolla.
Suureksi tietäjäksi mainittih myös Katoslammin Mihaita. Hän asui Pistojärven pitäjän Katoslammin kylässä.
Mihai oli kooltaan keskinkertaista pitempi luiseva ukko. Kasvot olivat soikeat kapeahkot. Nenä kapea pitkähkö. Parrankasvu heikonpuoleinen. Kerrottiin että Mihai tiesi jo ennen jos joku oli tulossa hänen luo apuo?? etsimäh. Kerta oli naapurikylästä laitumelta kadonnut kaksi hevoista. Hevosen hakijat menivät Mihain luo. Mihai oli kohta vierasten tultua tuumannut että teitä mie olen joi vuottan ta käsken istuutuo ovensuu lautsalla.
Mihai oli vähän miettynyt ja sanonut toiselle hevosen hakijoista jotta siun heponi on järven niemessä, kun oletta piettän niin se ei lähe veteh. Mäne makua yös rauhassa. Huomeneksella tulou mies ken sanou missä heposes on.
Mies mäni yöksi heimolaiseh luo ta huomeneksella tuli mies joka tiesi jotta heponi oli sielä järven niemessä ta niin sai mies heposeh.
Toiselle heposen hakijoista oli Mihai sanon, jotta sie mäne kotihis tai itse löyvät heposes kun aika tulou. Mies?? mäni kotihinsa ja mäni heinän tekoh niin löysi heposeh nurmen lästä. Heposen oli karhu sortan. Mihai tiesi sen, vain miehellä ei suorah sanon.
(Kertonut V.Lasenoff, n. 55 v. Uhtuan pit. Röhän?? kylästä.)