| | Vihkimisen päätyttyä alkoi taas koti matka. se tultiin taas neljää nelisee ei sille reisulle kaikki kapukat kelvanneet se katsottiin ketä pyyv vettii ettei vihkireisul saant jäähä torkkumaa. Kun tultiin kottii kirkosta niin juotii kahvit ja kaikki?? käi onnittelemassa ja kysyttiin?? |
|
|
2 |
"joks on tervattu ja tulik vahva, nii vahva ettei eroita muu kuin kirkko hiekka ja papi lapia /lapio?/",
|
|
| | ei silloin eront kukkaa käi hyvin tai huonosti jokainen tyytyi osahee. Emännillä oli ruoka taas valmis kirkkomiehille ja kuka?? vaan tahtoi ettei siit olt rääppimääs kun häävieraat alkaa tulla pöyvät täytyi olla puhtaat ja kah/koh?/vi kupit valmiina kun alkaa vieraita tulla. Emännille oli kattilat täys kohvii /kahvii?/ keitetty ja vieraat toivat jokainen kuostin emännälle suuri ruis leipä aski voita lihaa pari piirakkaa ja vehnas letti. valkoinen pussi täys tavaraa ei köyhinkään männyt ilman kuoslii se oisi ollut liian suuri häpeä männä tyhjillä käsillä pitoihin vaa syömää. emäntä taas kun antoi pusseja pois kun häät oli hajonneet tiesi mitä keneen pussiin laittoi kotiperheelle häitä myös monellaista hää herkkuu. köyhemmille pussi täys palasii tattar kakkaraa piirakkaa lihaa vähän pullaakin etta näki miten hyvää emännät osasi paistaa kun silloin oli vielä niin vähän vehnasta. Häätaloon alkoi tulla vieraita omastakin kylästä ja kaikilla oli kuosti pussissa että yksi oli ottamassa vastaan kuostea ja latoi aitan hyllylle leivät ja voi askit Kolme pitkää pöytää oli laitettu molempii tuppii toisessa tarjottiin kohvi /kahvi?/ toisessa ruoka pitkät penkit oli pöyvän takan ja naapurista tuotiin pitkät jakut sillä kaikki söi ja joi istuallaa. Ensin tarjottiin kohvit /kahvit?/ kaikille ja sen mukaa miten vieraita tuli. isäntä tai emäntä oli vieraita vastassa ja toivotti tervetulleeks, isäntä korjasi hevosen ja vei vieraan riisumaan päällys vaatt ja kohville miten oli mukavaa kun aikoi pääst taas sukulaiset ja tuttavat tapasi toisee. Sitten emännät alkoi laittaa ruokaa pöytään ensin tuotiin leipää tattarkakkaraa piirakkaa monta sortuu ja vatruskaa voita suola kalaa lahnaa tytenää lampaan ja vasikan lihaa paistettuna Hapamaitoo puu kapoissa mitä oli 2 joka pöyväs Kalja tuopit taas oli monta pöyvässä ettei huolint urkkii sitten tuotiin hauki tai ahven lohko viimeksi sillä kalalohko piti syyvvä kuumassa ja rieska potit tuotii uunista ne oll viell hautumassa?? sillä ohra tarvitsee paljon hautumista. Ei ollut laseja eikä haarukkoi eikä veitsii puu lusikat vaan, jokaisella oli veit taskussa tuopista juotii kaljaa ja lusikalla maitoo kapasta sylttykin syötiin lusikalla samasta savi potista lohko oli taas savivateissa kenellä ei ollut veistä se lainasi naapuriltaa kaks viis haarasta kahvelii oll jokaisella silla puukko ol joka liha kupis lusikalla otti voita kellä ei ollut veistä eikä ilent naapurilta pyytää putro samoin syötii samasta potista lusikalla. |
|
| | Eikä saanut inhota jos ei kuka olt ihan paska humalaas sanottiin ettei kukkaa oo hiirii syönt Emäntä sill aikaa laittoi tuomissäki?? kuntoo läksiäis talloo vietävaksi sinne oli paistettu oikee suur leipä aski voita mihin sopi 2 1/2 naulaa kaksi paistettua lampaan kapälää kaksi pyöreää oikeen hyvää vehnasta ihan sitä varten tuomisiksi oikee hyvät että puuva pussi tull ihan täys, se oli valkoinen, siihen män jauhoi 16 kgr se oll puuta, suu laitettii oikee lujasti kiinni ettei sunkaa matkalla aukee sitten sulhanen alkoi pyytää puhemiehii lähtemää kun jo kaikki oli syöneet ja juoneet laittamaa hevoset kuntoo ja valjaisii ja äiti antoi erikoispussi?? anopille vietäväksi. ja antoi sulhaselle siin oli anopille kengät ja sukat esiliina ja paksu lanka kaulavaate sekä hyvä pyöree vehnanen, neu /?/ sulhanen otti hoitohee ja laittoi kiesi laatikkoo, kengät täytyi olla hyvät anopi kengät. tai miten itsestää pitävä sulhanen oli se ol kunnia asia samoin kuin morsiamen tuomat anopi vaatteet parasta kangasta. Kun sulhaset oli lähteneet niin hääväki kävi makuulle kuka mistä parhaan paikan löysi. Mutta emännät alkoi kuorii potattii potti lohkoo varte ja huuhtoo kaalii että sai kaalin kiehumaa sillä se tahtoi paljon tulta ja paljon lihaa sen piti hautuu että ol kunnon pitkä kaali siihen laitettiin lampaan lihaa ja sian lihaa ne täytyi olla ennen paistettu sitten tuli se suloinen maku ja mitä paisi luita oli, sinne sai laittaa kaikki. että tuli rasvasta eikä olt haljuu kyl siin moni mies suuhun poltti kun rasvanen kaali ei höyryä vaikka on tulikuumaa sillä rasva estää hoyryn ukot kirosi "kaalisiemene kauppiaat kaik pitäis tappaa" kun suu paloi. aamuyöstä taas tupa siivottii ja uuni pantii lämpiimää ja potti lohot ja rieskapotit laitettii uunii sillä kaks kertaa pit syöttää hääväki, välill laitettii kykkiäis kohvit ei kuka koko yötä kehant suu kuivaan häärii, kaali kiehu purputti povarniis tai saunaportuaas emännät laittoi kaali valmiiksi?? siit ei olt aika vaalii kun sulhaset tuli sen sai varistaa jos jaäähtyi. |
|
| | se pitkä kaali oll viimeinen ruoka lahjoi jakamise peräst. Emännätkin sai vähän levätä kun kaikki suuremmat varusteet oll kuumassa sauna oli lämmitetty että sielläkin sai nukkua ja moni etäämpi vieras toi lapsia mukanaan kun muuten ei olisi päässyt tulemaan Siell oli vivut laitettu pienemmille lapsille ja suuremmat nukkui kätkyessä meitä oli lauteilla puoll kymment, penkki oli niin leyvee et siihen sopi vaikka miten lihava mamma nukkumaan lapsen kans. Sillä kaikki ol varattu silt varalt kun joskus tulee vaikka poja teko niin saa äiti lapsinnee olla penkillä kun savu sauna lämpiää ettei savu tule silmii kun taas?? lauteilla oli kuuma niin penkilla ei ollut, samoin hieroessa ja kupitees se ol ensimmäinen ehto saunassa leveä penkki. Sulhaset tuli kova laulu kans läksiäis talon kartanolle kun hevoset oll ajettu kuja pohjaa ja pantu heinii ettee niin kaikki seisattui rappujen ettee ja kuka oli laulumies alkoi laulaa. |
|
|
6 |
Iloitse morsian ja riennä
|
|
|
7 |
vastahan jo joutui ylkäs tänne
|
|
|
8 |
kuin ennustettu ennen
|
|
|
9 |
Ylistys Hoosianna Daavidin pojall aina.
|
|
|
10 |
000
|
|
|
11 |
Hän morsiamekseen
|
|
|
12 |
omaksi armaakseen
|
|
|
13 |
sun orjuudesta osti
|
|
|
14 |
ja kunniaansa nosti.
|
|
|
15 |
Ylistys Hoosianna Daavidin pojal' aina.
|
|
| | Tuvan ovi aukesi ja sieltä vastattiin samoin laululla oikein voimakkaasti. |
|
|
17 |
Aukaise porttisi nyt vierahallesi
|
|
|
18 |
Hän tahtoo luokses tulla
|
|
|
19 |
ja omanas ain olla.
|
|
|
20 |
Ylistys Hoosianna Daavidin pojal aina.
|
|
|
21 |
000
|
|
|
22 |
Nyt ilomielellä sun äänes ylennä,
|
|
|
23 |
armonsa kiitokseksi
|
|
|
24 |
Uhriksi mieluiseksi.
|
|
|
25 |
Ylistys Hoosianna Daavidin pojall aina.
|
|
| | Sitten kaksi tai kolme vanhempaa meni tupaan lupaa kysymää se täytyi olla sellanen joka osasi passin lukkee ja eväs säkki piti olla jonkun miehen kainalossa. Hyvän illan sanottua vastattiin |
|
|
27 |
"Jumall' antakoon hyvän illan."
|
|
| | Sitten isäntä kysyi mistä kaukaa vieraat on ja mikä on asia. kun teitä näkkyy olla niin paljon ja onks teill passi ei muute uskalla nii suurta mies oposaa /?/ tuppaa laskee. Miehet vastasi et on meill passit kaikill ja puhtaat ei oo rikettä kellää Myö ollaa Uuvekirko Kuutroseläst ja ollaa eksyksiis myö ois mänty hämmeekyllä /?/ siell on tää mei kylä sepä tään nokinenä morsii, myö ei osattu kun nähtii et suur ves kiils vastaas myö luultii et ollaa tultu mere rantaa sanokaa nyt vällee mei sakki jäättyy ulkon meill on kyl omat evväät niiku näättä jos sais tulla vaik lämmittelemää. Siihe vastattii et työ uottakii Hämmeekyläs oikiaa paikkaa tulitta tätä mei järvee luuloot kaik vieraat mereks ku tulloot pimiäl, tää on 13 kilometrii pitkä ja 3 km leyvee mut passi pittää lukkee siit on asia kunnossa. |
|
| | Sillo Kirjavainen sanoi jo /ja?/ vai myö ollaakii Hämmeekyläs ja otti paper lapu taskustaa ja alkoi lukkee passii. |
|
|
30 |
Hämehessä härkä poiki teki /Huom! b1 b7 /
|
|
|
31 |
valkian vasikan
|
|
|
32 |
sata syltä sarvet pitkät
|
|
|
33 |
tuhat syltä turpa paksu
|
|
|
34 |
piika penkillä makasi
|
|
|
35 |
kana lattian lakasi.
|
|
|
36 |
tääll ei oo metsää sen vertaa
|
|
|
37 |
et pelloll ei oo aitaa
|
|
|
38 |
eikä akoill paitaa
|
|
|
39 |
valkjärvelt vastat tekköät /tekkööt?/
|
|
|
40 |
ja ilola metsääst tupapuut.
|
|
|
41 |
000
|
|
|
42 |
älkää sunkaa suuttuko,
|
|
|
43 |
ei summakaa suuttuunt
|
|
|
44 |
vai kuuna kassaast rahat puuttui.
|
|
|
45 |
000
|
|
|
46 |
Mut myös tahotaa nähhä sen
|
|
|
47 |
mei morsii.
|
|
| | morsian tulee ja Kirjavainen lukee taas. |
|
|
49 |
Että maalinkai /-koi?/ maatuska
|
|
|
50 |
Kak Staarinkai tievuska.
|
|
|
51 |
Pien on emännäksi
|
|
|
52 |
vanha tytöksi.
|
|
|
53 |
eihän tää niin pieni uokkaa
|
|
|
54 |
kun sanottii
|
|
|
55 |
et seppä saa kanataluttaja
|
|
|
56 |
ja sittasompulaise
|
|
|
57 |
reijäst männöö maa sissää
|
|
|
58 |
niihä tää on nii potra ja punanen,
|
|
|
59 |
on täll terrää sekä närrää
|
|
|
60 |
rintaa sekä reittä.
|
|
|
61 |
kyl yhe nokinenä kunnoos pittää
|
|
|
62 |
kun tää mei sulhanen on seppä mies
|
|
|
63 |
et ois tarvis ruuan tekijaä ja peretnieka??
|
|
|
64 |
pesijää nokisei pöksyi sotkaamaa
|
|
|
65 |
ja paitaa paikkaamaa
|
|
|
66 |
kyl tai rahhaa saa
|
|
|
67 |
senku kokkoo kirtuu,
|
|
|
68 |
talos on leipää
|
|
|
69 |
sekä leivälle särvintä
|
|
|
70 |
läävä on täys lehmii
|
|
|
71 |
yks ylimmäinen
|
|
|
72 |
hännä huiske
|
|
|
73 |
5 poikii joka aamu murkinoihe
|
|
|
74 |
ast yle vuotta
|
|
|
75 |
000
|
|
|
76 |
Sill täs talos ollaa nii koukii = konkii?
|
|
|
77 |
kun näill on nii paljo petäjii ja honkii.
|
|
|
78 |
No mitäs sanotaa passiist
|
|
|
79 |
kelpaako vai ei.
|
|
|
80 |
000
|
|
|
81 |
"Kyllä passi on hyvä jos totta sannoo."
|
|
| | Sitten annettiin emännälle se suur eväspussi ja sanottii täs on saki eväät, Emäntä kiitti ja meni aukasemaan sitä ei saant pittää kauan avaamatta vaan pit avata että leipä pysyy talossa se on taikaa ja uuvet sukulaiset hyvinä. Isantä kutsui ulkona olleet tupaan ja toivotti tervetulleeksi ja vietiin riisuumaan päällysvaatteet estuppaa. Pöyvät oli valmiiksi katettu ja isantä sanoi että passi /epäselvä/ on luvettu ja vieraat hyväksytty että nyt saa männä kohvile. |
|
| | /Käsikirjoituksesta ei ole kopioitu koko analysointiyksikköä./ |
|
|
| |
|