j04062
Aunus — Pyhäjärvi
Europaeus, D. E. D.
1845
SEPPÄ ILMARISEN STARINA |
||||
| Seppä Ilmarinen takoja ikäi pani raudan ahjoh i hiildutti tuli naine kyndykselle, pieni naine pikkaraine, suuri naine suurukaine. Tietäsit seppo Ilm. minun sanomat et panis raudat ahjoh. Pieni naine pikkaraine suuri naine suurukaine, seppo vasta, sanonet hyvät sanomat minä sinulle hyvät lahjat andan sanonet pahat sanomat minä sinulle hiilavan raudan kurkkuh ajan. Minun sanomat: Hiihtoin tsaarin tyttäreh valgeah vaalikkoh kaunehese Katerinah kahdet hyviksi miehikse mändih venoil soudettih. Seppoi Ilmollinen raudan otti ahjost duumai hörkötteli tuli kodih. Maamoini kandamoini pane vaskine kyly lämmäh hiilavembaks lämmitä hiilavat raudat i hiilavembakse hiilavat kivet. Anda maamoini kandajaini pellavapaidat päälle kabukaadiot jalgah. Mäni seppo Ilm. kylyh i pesi i tuli kodih vyöttömill?? rungihill i kengättömill jalgoill. Kasak viernoi sluug valjasta viljoi valjoi varsoikolmekesäisen kirjavih korjih rautaisih rahkehih vaskisih valjahuksih teräksisin ohjaksill tinaisill rinnuksill. Viernoi sluug kasak valjasti, rindustu ei voinu riutada. Seppo Ilm. mäni vyöttömill rungill kengättömill jalgoill rinduksen riuhtai. Mammoin kandamoini blahoslovi Istui seppo Ilm. kirjavah korjah rautasih rahkehisih vaskisih valjahuksih, teräksisih ohjaksih. Istui seppo Ilm. viljoille valjoille varsoille. lähti sulad merta myö tsurahuttamah ei kabia kastu ni korjan jäigi ei tundu. Ajoi seppo Ilm merta myö tabai kahdet venoin soutajat Katsoo meren taka Hiihtoin tsaarin tytär valgee vaalikko kaunis Katerina kolmandess jatashiss: oi taatoini kandamoini minuh kolmet kodshoimiehet tuldah kahdet venoill kolmans korjall ajaa. I tuldih. Hiihtoin tsaari priimii i gostitti i hyö doloshittih dielo: tulimm hyviks miehiks kauneheseh Katerinah. Nu, kudam voinoo minull käärmehisen peldon kyntää kengättömäll jalgall paljahill sorkill alastoill hibiäll seppo Ilm. sanoo minä kyndän. toiset otkashittihise i kumartihise i ääres lähdetih. Seppo Ilm. valjasti viljoin valjoin varsan adrah, lähti kyntämäh, kahta arschinad korgehudell madot pelloll kudishi. Päälitse adrast schläimittih päällitse sepäst ni kudam ei koskenu. Hän käärmehen peldon kynti i kumartihese tsaarille. No voinet minun tahnah lambin laulada. Suuret kalat uimah pienet priskamah. Seppo Ilm. män da muga i laadi. Tuli da kumardihese tsaarille. Sanoo tsaari: Mäne tuo kodoine sunduk meren randass kaunehell Katerinall valgehell vaalikoll. I mäni seppo Ilm. meren randah. Meren rannas kolme neidoid. Oi hyvät neidoit kuss on pridanoi sunduk kaunehen Katerinan. Ukoill Untamoill on sunduk mäne kysy häneld tääss pertti nägyy äi on sigäle mändyttä vähä tuldutta. Seppo Ilm. mäni pertin luo toivoi kaikiss ikkunoiss katsotaa. Hän ympäri pertiss punalnuhese magada jalgat i pää uksess. Seppo Ilm. uksess harpastih keski perttih. Ukkoi, Undamoine?? anda kaunehen Katerinan pridanoi sunduk. Voinet kielell hyppidä kielell pläschidä äske andan. Seppo Ilm. kielell laskettih, kielell hyppida kielell pläschi. Ukkoi Undamoine suun avai puoltsoit arschinad suu levedyttä hambahat arschinad pidutta seppä Ilmoresen lainosi paroittelematta vatsah. Seppo Ilm. heitti paidan pääld paidast pajan laadii kaadioist palgehet huran polven alushimeks huran käden pihteks oikedan käden paljaks. Vaskisen?? nyblän paidast otti, tagoi lindun, rautaiset kyndet teräksisen nokan laulun lauloi pani hengen sydämeh lindull. Työnsi trepeschimäh vatsass kai katkoi suonet i bokkah loukon osui. Lähti seppo Ilm. iäreh i tuli meren randah neidisien luo. Neidoiset antakaa kotoine sunduk kaunehen Katerinan valgedan vaalikon. Ota netäss pezkuss nosta da kanda neidiset sanottih. Seppä Ilm. nosti peskuss i toi sundukan Hiihtoille traarille i kumarsihese täss kotoine igäine sunduk. I blahoslovi Hiihtoin tsaari tyttären sepoille Ilmolliselle kaunehen Katerinan valgean vaalikon. Istui seppä Ilm. kirjavah korjah mutsoin kera viljoille valjoille varsalle kolmekesäiselle rautaisih rakkehise vaskisih valjahuksih teräksisih ohjaksih tinaisih rinduksih I lähti seppo Ilm. ajamah sulad mert myö tsurahuttamah ei ni kabia kastu ei ni korjan jalgaz tundu Ajoi ajoi seppo Ilm. yö saimi hän i laulun lauloi: keskimerelle saari rodi. Laskih seppo Ilm. magada mutsoin kera nousi huondeksell ka mutsoid ei ole. Otti ympäri saaress sotkat luki, yks sotka rodii liik. Seppä laulun lauloi älä peittädä Katerina rodi mutsoi järilleh. I lähdetih ajamah mertu myö ajettih ajettih myös yö saimii. Sitt myöz saaren seppo lauloi merelle i lasketihese magada mutsoin kera. Huondeksell nousi mutsoid ei ole. Hän i läht saaress puut luki yks puu liik tuli. Otti seppoi Ilm. puun, sanois älä peittädä Katerin täss olet. Laulun lauloi rodihese mutsoi. Lähti myös ajamah mutsoin kera ajoi ajoi yö saimii merellä. Seppoi Ilm. saaren lauloi merelle täh laskih magada mutsoin kera nousi huonteksell mutsoid ei ole. Lähti seppoi Ilm. luki saaress ympäri kivet; yks kivi liika rodi. Älä peittädä Katerin tässä olet. Seppoi laulun lauloi i Katerin rodihese??. Katerin mina sinun tagutschi äiän slushban sluushin äiän gorän nägin. Mäne sinä merell igäks kaiked minä sinun kirodan vastaiseh katsomah. Mutsoin kajaiks i lauloi. Sitt seppoi Ilm. vaskisen mutsoin laadii i laulun lauloi: rodihese inehminen toisen laulun lauloi rodihese hengi. Laskih seppo Ilm. magada mutsoin kera oman osutun käden pani mutsoille poveh toisen pani itselleh nousi huondeksell kudan oli itsell povess, se lämmy kudam oli mutsoin povess, se vilu. I pagisi seppo Ilm.: ni ken älä laadimah rubeda mutsoid ota valmis laadittu i tuli oman mutsoin kera maamoin luo i maamo vastasi neveskän. | ||||