|
1 |
Nyt minä lähden reissuun ja luotan lykkyni pääll'
|
|
|
2 |
Ja siell' oli sängyt petatut, ja likka käski pojan jäähä
|
|
|
3 |
Ja siell' oli sängyt petatut ja poika pani maata sinn'
|
|
|
4 |
Mutta nukkuissans ja valvoissans, he tevivät(?) pikku jantoskan
|
|
|
5 |
Ja aamulla ylös herätessäns heti kohta päivän koittaissa
|
|
|
6 |
Katseli likka ympärillens, piikuteni olen mistannut
|
|
|
7 |
ja sun huoraksi ruvennut
|
|
|
8 |
Sata riksiä punkassa maksasin jos joku tuon takasi tois
|
|
|
9 |
Ja tuhanne tuhatta lajjaisin joka tuon etehen sais
|
|
|
10 |
Likka seiso luhtin oven pielessä oli kaunis kun kukkanen
|
|
|
11 |
Ja sydän oli rakkauudesta palava kun ruusu punanen
|
|
|
12 |
Likka istu sängyn laialla, oli kaunis kun kukkanen
|
|
|
13 |
Sydän oli rakkaudest' palava kun ruusun punanen
|
|
|
14 |
Ah' kun oli huoks(?) ennen elesä mun isän majailla??
|
|
|
15 |
Ja mun äitini helmassa
|
|
|
16 |
En tiennyt surun eli murheen vaivoja, enkä muita kipuja
|
|
|
17 |
Vaan jopa tunnen tuskat tunnen vaivat, murheen ahdistuksen kivut
|
|
|
18 |
Ei ole minulla hujennusta, murhessa, tuskassa kevennystä
|
|
|
19 |
Eik' ole miulla ystävätä jolle mun vaivani valitan
|
|
|
20 |
Tuonelass' on mun tuttavani ylhäällä on mun ystäväni
|
|
|
21 |
Vaan jos joskus joutusit naimisiin, älä unhota minua
|
|
|
22 |
Sillon kun sinä minua nähdä saat sun pitää joka kerran katua
|
|
|
23 |
Oi armoton sydän kun raskit mun jättää ja lupasit omalla suullasi
|
|
|
24 |
Voi kuitenki kultasen kuin kovin teit mulle
|
|
|
25 |
Vaikka minä olen niin huono ja halpa enkä verrattu mihinkän
|
|
|
26 |
Sillä käsky ei ole huonookaan narrata sillä kunnia on huononki tavara
|
|
|
27 |
Oi sitä iloista, nuoruuden aikaa
|
|
|
28 |
Kun en tiennyt surun eli murheen vaivaa eikä?? muita kipuja
|
|
|
29 |
Vaan jopa tunnen etc.
|
|
|
30 |
000
|
|
|
31 |
Meitäpä vietiin Tengahan pantiin kanavata kaivamaan
|
|
|
32 |
Sillä monta miestä kärrättiin ja sotaväkeen värvättiin
|
|
|
33 |
Siettemen päivää matkalla seisoimma talonpojan rattaalla
|
|
|
34 |
Lähtemä kyytillä ajamaan, enk' ollut yhtä päivää rahata, enkä myös tyhjällä mahalla
|
|
|
35 |
Monta maata olen kulkenut, ja monen muorin leipää maistanut
|
|
|
36 |
Enk' ole syömällä paistanut
|
|
|
37 |
Kivet on Konissa aita ja Lapiss' oli nahka paitana
|
|
|
38 |
Peuran nahka se hirmunen, vieläpä se haituvan karvanen.
|
|
|
| |
|