j02993
Häme — Sääksmäki
Borenius, A. A.
1880
| Ennen aikaan sitä virttä lauloivat Helaatuorstain aatosta joka pyhänä Piatarin päivään asti = Pn p:ää lähinnä pyhänä, joko ennen tahi /ja sitten/ jälkeen Heluntaina neljää päivää jälkipyhinä. Ne kokoontuivat ehtoopäivällä Raittiir /(n)??/ ristiin, jossa 5 tietä yhteen tulee. Sieltä läksivät järjestettynä kolme plikkaayhtä rinnan taikka jos paljo oli, niin 4kin astumaan (joko R. tai Eeva L. (Hirkm.) tai molemmatkin /kumpikin/ sanoi olleen joskus enemmänkin kuin 4 (vrt. Lönnr 4 a 5 i en rad., Gottl. sanoo: 4, joka taisikin olla säännöllinen luku siihen aikaan, välistä eneten, jos paraita laulajia oli liiaksi, myöhemmin vähetenkin. Vrt. Riika) ja alottivat ensimmäistä virttä. Etevimmät tällättiin tai menivät ensimmäiseen ritiin = ratiin kyllä niitä monta ratia oli mutta kaksi vaan lauloi. Kyllä toiset sentään vetivät muassa ei se kielletty ollu. Kyllä minä muistan että kolmekin lauloi (vrt. Hirkmanska). Useimmasti kaksi sentään lauloi. En minä muista että olis neljä laulanu. Ei laulajia ollum muuta kuin kaks ritiä. Ennen aikaan lauloivat Jessuksen nimeä joka sanassa, niin mun äiteni kertoi: "Ruvekkas me rohjekkas me kaunissa joukossa jumala, Älkäs me ääntämme hävekkö kauniissa joukossa jumala". Mutta eräs pappi Jyrsteeni jok oli tässä pitäjeässä provasti kielsi Jumalan nimeä mainitsemasta. Siitä pitäisi olla nyt sata aastaikaa. Minun äiteni lauloi sen minulle niin kuin hän oli sen kuullut laulettavan Jumalan nimen kanssa. | ||||
| //tässä kohden on rivien välissä lyijykynällä lisätty huomautus: (Ollen epämusiikillinen R. ei osannut nuottia oikeen laulaa. Arveli:??// | ||||
| Se oli kuuden kuudetta kymmenettä vn vanha kuin se kuoli. M(in)ä silloin olin 20:n vanha Juhanneksesta kuin se Pyhäin (= Pyhämiesten) pnä haudattiin. - Helkavuorelle mentiin sitten. Alkuvirren jälkeen = siunauksen laulettiin joka kerta yksi virsi (Useimmasti yks virsi, ja se siunaus vaan laulettiin. En minä häntä niin muista jos kahta laulettiin mutta se siunaus laulettiin ja sitten virsi. Mutta jos silloin juuri herroja kävi, niin ne tahtoi kaikkia laulaa; mutt'en minä muista koskaan kaikkia lauletuks) vaan ei useampia. Välistä samaa virttä monta kertaa. Useimmasti laulettiin Mataleenan virttä. - Oli silloinkin Heluntai suurempana pyhä, silloin lauelttiin?? neljää päivää peräkkäin. [Kenties se syynä siihen että sitä myöhemmin sitä etupäässä on laululla pyhitetty??. Ei kaht' yhtenäkään pnä peräkkäin laulettu. Ennen päivän laskua tultiin takasin. - Siit on 5, 6 kymm. vuotta ku(in) olen nämä virret laulanu. En ole niitä laulanu siit kuin menin naimiseen ja silloin olin 20n vanha. | ||||
| - Samalla tavalla laulo äiteni, mutta että sillä oli parempi nuotti (s. o. ääni ja korva). Hirkkmanska ei ole täyttä vuotta vanhempi. - Äite Maaria = Maija Juhanan tytär (miehen nimi Juhana; lampuoti) oli pienenä tyttönä /plikkana/ lukusijoilla, jotka pidettiin Nikkilän talossa (lukusiet ne oli ei rippiskoulua pidetä kylässä) kuin se pappi Jyrsteeni kysyi sit (vrt. Vähän Eerolan vaarin kertomus 1879. 1 arkki 5, 6 siv.) päivällisellä ruokapöydällä otti asian puheeksi ja oli sanonu "minä olen kuullu että tässä kylässä /täällä/ pruukaavat /lauletaan/ Helkaa laulaa (= laulavat) Helkavirttä; onko täällä joku joka sitä osaa /laulaa/ että saisi kuulla millainen se on." "Niin lauletaan" sanottiin. "Minä tahtosin kuulta" hän sano. "Kyll' tään talon emäntä osaa", ne sanoivat. Niin ne oli sanonu että kyllä tämän talon, Nikkilän emäntä sen osaa. | ||||
| [Sitten hän päivällisen perästä oli pyytänyt emäntää sitä laulamaan ja emäntä sen lauloi, niin] | ||||
| Sitten kuin hän pääsi päivälliseltä niin emäntä oli hänelle laulanu kaikki virret, hän oli sitten sanonu ''kyllä nuaret saa(vat) ilota [ja laulaa mutta ei Jumalaa niin usein mainita. Jos sitä olisi vähä, =] mutta jättäkää Jumala pois. Missä /Jossa/ sitä on vähän n. k. missä sanotaan "Jessus paim. käv. kask. karj" (eikä sitä muissa paikoissa mainita) niin sitä saisi vielä mainita, vaan /mutta/ kuin Jumalan nimi(eä) on joka sanassa /mainitaan niin se on luajan pilkkaamista. [Sen tähden hän kielsi Jn nimeä niin usein mainitsemasta] (Jatk. /alla?? myöhemmin???). | ||||
| Nikkilän emäntä Liisa sen nimi oli, se sama joka lauloi Jyrsteenin papille kuali talon muarina. Se lauloi viälä Jutikkalan herralle Ploofieldille ja muille oudoille herroille, jotka oli sen kanssa ja sai siitä 4 plootua. En minä niitä vuaslukuja muista kuin se tapahtui. Kyll' sitt on 30 aastaikaa, ei sittä sentään oo enämpää. Enkä minä nuukaan tiädä, oliko se se muari vai sen äite, koska se on niin vanha asia, vaan että se oli Nikkilän emäntä joka Jyrsteeni papille lauloi. | ||||
| Siihen aikaan kuin minä olin piänenä?? pilkkana niin sitä laulettiin usein muutenkin paitse (niinä suurina) pyhinä. Missä vaan oli /mitä/ korkeempi kivi sinne me menimme vähät lapset laulamaan. - Se on niin vanha asia ett'ei kukaan tiädä /ei vanhemmatkaan ihmiset, ei minun muarini ei minun äiteni?? eikä kukaan mistä se on alkunsa saanut, mutta sanottiin = hoijettiin "ei Ridvalan pelto kasva, jos vaan Helkaa lakataan kuutamasta" /jos se piti katooman niin piti vallan nälkä tuleman. Täällä otetaan sitä Heluuntaita vastaan niin kuin muualla joulua. Minun äiteni puhui että silloin nuaret vaimotkin kävi joukossa kuin ei pilkat osanneet laulaa mutt ei ne minun aikanani käyneet muuta kuin plikat vaan. (Ensin ne kokoontuivat raittirristille ja menivät sieltä ensin kirkolle päin (välisti Hakalan vainion porttiin asti) ja tulivat samaa tiätä takasin rrlle sitten menivät Yliskylään päin ja palasivat n. k. puali välistä sitten menivät vuarelle, | ||||
| //taas rivien välillä lyijykynämerkmtä: (siis maan/valta/tietä myöten kummallekin haaralle)// | ||||
| ja välistä menivät vuarelle kohta niin ettei niitä haaroja menty muutoin kuin oli väkeä paljo Heluuntaina, mentiin sentään muinakin pnä. Kuin olin piänenä pilkkana niin menivät välisti neljänteenkin haaraan sitä tiätä jota Ikkalaan mennään, kuin väkeä ei ollu paljo että päästiin kääntymään. Hiljaan kulkivat vaan, tavallisesti, niin kuin kävellään. (Ne pitivät toinen toistaan kädestä tai kainalosta kiini, tai olivat ilman, miten /kuinka??/ /vaan sopi/ Usein poikia tuakeutui?? väliin ja huusivat väliin kauas n. k. jumalattomat tekee. Ei siinä väliä jos välistä irroittaakin, mutta kyllä ne käsi kädessä kulki enemmästä päästä. Ei ne käsiä heiluttaeet. - Kuin siunaus /(ks. yllä)/ loppui, niin se ensim. rati rupesi heti /(sitä)/ virttä vetään, oli se virsi sitten mikä hyvään milloin yhtä milloin toista virttä. Kuin tulivat vuarelle sitte niin rupesivat rinkiin ja /jatkoivat/ laulamista, (ei käsistä enää kiini pidetty) Muu väki kokoontui ympäri kuulemaan, ja vähät lapset usein pujahti käsien /kainalojen/ alitse keskelle, plikkalapset ettenkin että ne saisit oppia. Siellä olivat sitten kauan kuin sopi välisti tulivat ennen päivän /aur./ laskua takasin, välisti "hummasivat" (väsnade) kauvemmin (etenkin pojista sanottu vaan myös tytöistäkin). Tulta polttivat Helaatuarstaina ja jälkipyhinäkin välisti yhdellä vuarella välisti toiselle "mennäänkö tulille sanottiin mutt'ei minun vanhempani laskenu. Yhteen aikaan se oli kielletty minun äiteni sano. Ne oli polttaneet?? vähän paikkoja niin kiellettiin kirkossa polttamasta (niin isännät kielsi?) kirkossa se kuulustettiin. Ei ne muut leikkiä siellä pitäneet kuin mitä ne siellä hummasivat pojaat ja plikatkin. - Välisti Yliskylänkin plikat lauloivat, niin että ne menivät Karjuveräjän mäelle ja siellä lauloivat niitä samoja virsiä. Mutta harvoin se tapahtui. Ei ne sentään Aliskylään tullu laulamaan kuin ne laulamata oli. En minä ole ollu kattomass, en minä oo havannu, olisko ne ny ollu mukana. Mutt'en minä ole kuullu niiden laulavan. - "Mennäs ny Helkaa huutaan" sanottiin ja "eikös /kos/ ny mennä kuinka sopi. | ||||
| //Lisämerkintä toisen sivun ylälaidassa lyijykynällä: Huom. kaikki virret pidetään yhtenä virtenä; milloin ei eri virsistä ole puhetta (vrt. Hirkm.: miten osa olist kestäny...) - Helatuorstai s. o. Helan-t. Heluun = Helgon - 82 Helg-and jos Ruotsal. nimi niin muuttunut// | ||||