JR 02702

j02702
Viena — Vuokkiniemi
Borenius, A. A.
1872

Metadata

COL: A. A. Borenius
ID: 02702
INF_CTX: Suolahen Iknatta, Lesosie; Lapukasta tullut.
INF_NAME: Suolahen Iknatta, Lesosie
LOC_AREA: p
LOC_PAR: Vuokkiniemi,
LOC_VIL: Venehjärvi.
SGN: 2:162.
TMP: 1872.

1
Laulaja taisi olla noin 60 v. vanha; tunsi hyvästi ainostaan loitsurunoja. Sanoi runonsa oppineen eräältä Spiira nimiseltä Latvajarven /?/ ukolta.
 /Karjan luvut./
     2  Ukko kultanen kuńikaš
     3  Voari vanha taivahainen
     4  Taivahallinen Jumala!
     5  Kuiń katšoit katollisešša,
     6  Viitit vil'l'a-huonehešša,
     7  Niin katšo katottomašša
     8  Vihatoinna, viimatoinna,
     9  Viha-tuulen tuulomatta,
     10  Soamatta viho-šatien,
     11  Viho-päivän paistamatta
     12  Kuuń viho kumottamatta;
     13  Jott'ei karvana katoisi,
     14  Puolikan' ei pois mäńisi
     15  Tänä keitona kešänä,
     16  Moarie*n šuvena šuurra!
     17  Josp' o*n karvana katovi,
     18  Puolikana pois mänövi,
     19  Niim mie kahta kaipoal'e*n
     20  Kolmie kovi*n küšele*n.
     21  Ijätär, hüvä emäntä,
     22  Neiti pilven luotehikaš,
     23  Maito-ammehet avatos,
     24  Maito -renkit2
"renki: lypsy-astia".
 reušahuta
     25  Tänä keitona kešänä,
     26  Moarien šuvena šuurra
     27  Herra*n hellennä hüvänä!
     28  Ruohot voina vuotuohot,
     29  Maitona makiet ruuat,
     30  Tänä keitona kešänä,
     31  Moarien šuvena suurra!
     32  Pohjon akka, Pohjon ukko,
     33  Pohjon eukko ensimäinen,
     34  Sińi-hippa Hiitte*n vaimo,
     35  Kütkes kiińi koriesi
     36  Alla tammisen talahan3
Sanan merkitys laulajalle tuntematoin.
;
     37  Paina panta pihlajaine,
     38  Svui-kuntane šujuta
     39  Ümpäri nenän nükerän,
     40  Jott'ei hampahat hajuoisi,
     41  Eikä leuvat lenkuoisi
     42  Tänä keitona kešänä
     43  Moarien šuvena šuurra
     44  Herra*n hellennä hüvänä.
     45  Jos ei pihlaja pitäne,
     46  Nii*n rakenna rauta-panta;
     47  Peät peätä peä-lakahe;
     48  Jott'ei hampahat hajuoisi,
     49  Eikä leuat lonkuoisi
     50  Tänä keitona kešänä,
     51  Moarien šuvena šuurra!
     52  Jos et šie šita totelle,
     53  Luojan lukku šuun etehe!
     54  Ohtoseńi, lulloseńi,
     55  Mesi-kämmen källeröine!
     56  Em mie keillä kiertämästä,
     57  Enkä kaümästä epeä;
     58  Kiellä*n kieli*n koškomašta,
     59  Suin rumi*n?? rupiemašta;
     60  Jott'et koškis konnanana4
Sic.
     61  Liikuta, lipie-kieli,
     62  Miun henki-heinieńi??,
     63  Miu*n ruoka-ruohojańi.
     64  Pohjon ukko, Pohjon akka,
     65  Pohjon eukko ensimäinen
     66  Sińi-hippa Hiitten vaimo,
     67  Jos jota kajattelisit,
     68  Aja šäppi šieramihin,
     69  Keuhkot kiele*n kantimihi*n,
     70  Maksat kulkkuhun vajota,
     71  Jott'et koškis konnanana!
     72  Liikuta lipie-kieli
     73  Miun henki-heinieńi,
     74  Miun ruoka-ruohojańi
     75  Miump'on henki-heinissäni,
     76  Miu*n ruoka-ruohoissańi!
     77  Ohtoseńi, lulloseńi,
     78  Mesi-kämmen källeröine,
     79  Josp' on kuullet kellon eänen
     80  Eli kalkkalo*n kalina*n,
     81  Ruošte-rauan roikkavakše,
     82  Tunke turpasi kulohe
     83  Mätä peäsi mättähäše,
     84  Jott'et kuulis kellon eäntä,
     85  Etkä kalkkalon kalinoa,
     86  Ruošte-rauva*n roikkavakše;
     87  Murra muurahais-kekoja,
     88  Mätä marja-mättähiä
     89  Tänä keitona kešänä,
     90  Moarien šuvena šuurra!
     91  Ohtoseńi, lulloseńi,
     92  Mesikämmen källeröine
     93  Vieres villa-kuontaloina
     94  Kule pellavaš-pivoina,
     95  Maita karjan kaüveššäši,
     96  Jott'ei karja kaipaštuisi.
     97  Vikuoisi emännän vilja5
Sic. /murteessa vil'l'aa/. joista näiden lisäksi lauloi vielä pistoksen virren, joka ennen saatuista poikkesi ainoastaan siinä, että runon lopussa Väinämöinen tulee veneellä soutaen ja vetää taika-nuolen haavoitetun ihmisen ruumiista.
     98  Tänä keitona kesǟnä,
     99  Moarien šuvena suurra,
     100  Herra*n hellennä hüvänä.
1 Laulaja taisi olla noin 60 v. vanha; tunsi hyvästi ainostaan loitsurunoja. Sanoi runonsa oppineen eräältä Spiira nimiseltä Latvajarven /?/ ukolta.
2 "renki: lypsy-astia".
3 Sanan merkitys laulajalle tuntematoin.
4 Sic.
5 Sic. /murteessa vil'l'aa/. joista näiden lisäksi lauloi vielä pistoksen virren, joka ennen saatuista poikkesi ainoastaan siinä, että runon lopussa Väinämöinen tulee veneellä soutaen ja vetää taika-nuolen haavoitetun ihmisen ruumiista.

The similar poems were computed automatically using an optimized weighted alignment algorithm (Janicki, 2022) on sequences of verses.

Similar poems

SKVR I4 1408. 96 %
JR 02727 69 %
SKVR I4 1411. 17 %
SKVR I4 1409. 15 %
SKVR I4 2475. 13 %
SKVR I4 1414 a). 13 %
JR 24375 13 %
SKVR I4 1399 a). 12 %
SKVR I4 1402. 12 %
SKVR I4 1415. 12 %
SKVR XII2 6770. 11 %
SKVR I4 1442. 11 %
SKVR I4 1362. 10 %
SKVR I4 1414. 10 %
JR 75790 10 %
SKVR I4 1386. 10 %

Contains poems

SKVR XII2 6893.   66 %
SKVR I4 2476.   60 %
SKVR VII5 loitsut 3830.   59 %
JR 68829   59 %
JR 45175   56 %
KR 47:14   54 %
SKVR XII2 6807.   51 %
SKVR I4 1606.   50 %
JR 51952   50 %
SKVR I4 1387.   50 %