| |
Runo Wäinämöisestä
|
|
|
2 |
000
|
|
|
3 |
Waka vanha Wäinämöinen
|
|
|
4 |
Oli voimilta väkevä,
|
|
|
5 |
Wallan kuulu kaikin puolin.
|
|
|
6 |
Luonnutteli immen luokse
|
|
|
7 |
Nuoren Kaarina kanasen,
|
|
|
8 |
Tätä tahtoi vaimoksensa,
|
|
|
9 |
Puolisoksensa puheli,
|
|
|
10 |
Sanoin sievin sirkuksensa.
|
|
|
11 |
Sanoi Kaarina kananen
|
|
|
12 |
En mä sulle ennen tule,
|
|
|
13 |
Ennen taivu tarjoksesi,
|
|
|
14 |
Kuin sä kourasi malossa
|
|
|
15 |
Munan solmuhun sivallat
|
|
|
16 |
Solmun tuntumattomaksi.
|
|
|
17 |
Waka vanha Wäinämoinen
|
|
|
18 |
Munan solmuhun sivalsi
|
|
|
19 |
Solmun tuntumattomaksi,
|
|
|
20 |
Sekä meni jotta joutui
|
|
|
21 |
Luokse Kaarina kanasen,
|
|
|
22 |
Tät' on tahtoi vaimoksensa.
|
|
|
23 |
Tähän Kaarina kananen,
|
|
|
24 |
Neiti nuori vastaeli:
|
|
|
25 |
En mä sulle ennen tule,
|
|
|
26 |
Ennen taivu tarjoksesi,
|
|
|
27 |
Kuin sä jouhen halki viillät
|
|
|
28 |
Weitsellä nenättömällä.
|
|
|
29 |
Waka vanha Wäinämöinen
|
|
|
30 |
Wiilsi jouhen veitsellänsä,
|
|
|
31 |
Halki aivan hapsahutti.
|
|
|
32 |
Sitte riensi jotta joutui
|
|
|
33 |
Luokse Kaarina kanasen,
|
|
|
34 |
Tätä tahtoi vaimoksensa,
|
|
|
35 |
Sanoi Kaarina kananen
|
|
|
36 |
En
|
|
|
37 |
Ennen kuin venehen veistät,
|
|
|
38 |
Kiven päällä kilkuttelet,
|
|
|
39 |
Kalliolla kaskuttelet,
|
|
|
40 |
Ett'ei kirves kiveen koske
|
|
|
41 |
Eikä kalku kalliohon,
|
|
|
42 |
Waka vanha Wäinämöinen
|
|
|
43 |
Weisti nyt venettä päivän,
|
|
|
44 |
Kaksi purtta puuhaeli.
|
|
|
45 |
Kun oli päiveä kulunna,
|
|
|
46 |
Paennunna pari kolme
|
|
|
47 |
Liuskahti lihahan kirves,
|
|
|
48 |
Warpahasen Wäinämoisen
|
|
|
49 |
Polvehen pojan pätösen.
|
|
|
50 |
Werta juoksi julma määrä
|
|
|
51 |
Iso lampi lastukolle
|
|
|
52 |
Maat'ei ollut niin isoa
|
|
|
53 |
Eikä vuorta korkeata,
|
|
|
54 |
Jok' ei tullut tulvillensa
|
|
|
55 |
Weren juoksun julman vuoksi.
|
|
|
56 |
Sitte vanha Wäinämoinen
|
|
|
57 |
Tietäjihin tiensä käänsi,
|
|
|
58 |
(Reutoikse rekosehensa,
|
|
|
59 |
Kohennaikse korjahansa,)
|
|
|
60 |
Riensi toisehen talohon,
|
|
|
61 |
Tuonne kylmähän kylähän
|
|
|
62 |
Tursan kosken kupehella,
|
|
|
63 |
joss' ei oo ikinä nähty
|
|
|
64 |
Ruohon kaiken kasvantoa.
|
|
|
65 |
Kun ol' sinne kulkenunna,
|
|
|
66 |
Yli kynnyksen kysyvi:
|
|
|
67 |
Oisiko talossa tässä
|
|
|
68 |
Tämän tulvan tukkijata,
|
|
|
69 |
Salpoa verisatehen.
|
|
|
70 |
Ukko vastas' pöyän päästä
|
|
|
71 |
Pieni paarma pankon päästä
|
|
|
72 |
Siottu on suuremmatki,
|
|
|
73 |
Jalommatki jaksettuna,
|
|
|
74 |
joet suista, järvet päistä
|
|
|
75 |
Selät nientenkin nokista.
|
|
|
76 |
Waka vanha Wäinämöinen
|
|
|
77 |
Taasen purtta puuhaeli,
|
|
|
78 |
Weistätteli venettänsä
|
|
|
79 |
Laatti toisen laitapuolen /toisen yläpuolella: yhen/
|
|
|
80 |
Pulskasilla poikasilla,
|
|
|
81 |
Toisen vielä toimitteli
|
|
|
82 |
Waskivöillä neitosilla,
|
|
|
83 |
Työnsi purren puien päältä
|
|
|
84 |
Kalliolta keikahutti
|
|
|
85 |
Järven aavan aaltoloille,
|
|
|
86 |
Meren siintävän selälle.
|
|
|
87 |
Sitte souvuille sijoitti
|
|
|
88 |
Ensin vanhat vaipat yllä,
|
|
|
89 |
Nahkakinttahat käsissä,
|
|
|
90 |
Itse pereä piteli,
|
|
|
91 |
Suunnan antoi alukselle.
|
|
|
92 |
Eipä meno menolle ollut,
|
|
|
93 |
Kulku kustana kotoisin,
|
|
|
94 |
Tarpeheksi Wäinämoisen,
|
|
|
95 |
Uijahan hyvän urohon.
|
|
|
96 |
Pani nuoret soutamahan,
|
|
|
97 |
Wäkevämmät vääntämähän.
|
|
|
98 |
Eip' on ollut vieläkänä
|
|
|
99 |
Tarpeheksi Wäinämöisen,
|
|
|
100 |
Uljahan hyvän urohon.
|
|
|
101 |
Itse istui soutamahan,
|
|
|
102 |
Tuhtopuulle puottaikse.
|
|
|
103 |
Jo ol' soutu souvunlaista
|
|
|
104 |
Itse vanhus kun veteli,
|
|
|
105 |
Wene piirsi pilven lailla
|
|
|
106 |
Uros uljas kun havensi.
|
|
|
107 |
Airon varret vavahtelit,
|
|
|
108 |
Tullot vinguit tuulen lailla,
|
|
|
109 |
Hangat hanhena kajotit,
|
|
|
110 |
Keula teerenä kupersi,
|
|
|
111 |
Niin nyt vanha Wäinämoinen
|
|
|
112 |
Wenosessansa veteli.
|
|
|
113 |
Souti päivän maavesiä,
|
|
|
114 |
Toisen souti suovesiä,
|
|
|
115 |
Kolmannen merivesia.
|
|
|
116 |
Kun ol' kolmas jo menossa,
|
|
|
117 |
Päivä aivan päätymässä,
|
|
|
118 |
Laski hauin hartioille
|
|
|
119 |
Wetten koiran koukkuluille
|
|
|
120 |
Käänteleepi, katseleepi,
|
|
|
121 |
Mihin puuttui purren pohja,
|
|
|
122 |
Kuhun venonen kolahti.
|
|
|
123 |
Kivellekö, haolleko
|
|
|
124 |
Waiko hauin hartioille,
|
|
|
125 |
Ween koiran koukkuluille
|
|
|
126 |
Pojat purresta puhuvat,
|
|
|
127 |
Venosesta veistättävät:
|
|
|
128 |
Saisko harpun hauin luista
|
|
|
129 |
Kanteleen kalan evistä.
|
|
|
130 |
Waka vanha Wäinämöinen,
|
|
|
131 |
Teki harpun hauin luista,
|
|
|
132 |
Kanteleen kalan evistä.
|
|
|
133 |
Waati vanhat soittamahan
|
|
|
134 |
WäinamÖinen uljas urho.
|
|
|
135 |
Wanhat soitit, pää vapisi.
|
|
|
136 |
Ei soitto soitolle ollut
|
|
|
137 |
Tarpeheksi Wäinämöisen,
|
|
|
138 |
Uljahan hyvän urohon.
|
|
|
139 |
Pani nuoret soittamahan.
|
|
|
140 |
Nuoret soitit, sormet notkuit.
|
|
|
141 |
Eip' on ollut vieläkänä
|
|
|
142 |
Tarpeheks'i Wäinämöisen,
|
|
|
143 |
Uljahan hyvän urohon.
|
|
|
144 |
Sitte vanha Wäinämöinen
|
|
|
145 |
Itse istui soittamahan
|
|
|
146 |
Petäjäisen pienan päähän,
|
|
|
147 |
Rautaisen rahin nenähän.
|
|
|
148 |
Jo ol' ilo ilonlaista,
|
|
|
149 |
Soitto soitolle tajusi.
|
|
|
150 |
Wuoret vaskiset helisi,
|
|
|
151 |
Kivet rannoilla rapisi,
|
|
|
152 |
Waarat kaikki vastaeli
|
|
|
153 |
Kanteleen kajahtaessa,
|
|
|
154 |
Soiton sävelten sulosta.
|
|
|
155 |
Eikä sitä maassa ollut
|
|
|
156 |
Nelin jaloin juoksevata,
|
|
|
157 |
Kahen siiven lentävätä,
|
|
|
158 |
Jok' ei tullut tuulispäänä
|
|
|
159 |
Katsomahan, kuulemahan
|
|
|
160 |
Sitä isoa iloa,
|
|
|
161 |
Soitantoa Wäinämöisen.
|
|
|
162 |
Itse metsänkin emäntä
|
|
|
163 |
Wetäysi veräjäpuulle,
|
|
|
164 |
Rinnoin aialle asettui
|
|
|
165 |
Katsomahan, kuulemahan
|
|
|
166 |
Laulajata laaullista,
|
|
|
167 |
Kanteletta kaikuvaista.
|
|
|
168 |
Eikä sitä veessä ollut
|
|
|
169 |
Kuuen evän kulkevata,
|
|
|
170 |
Kahen siiven lentävätä,
|
|
|
171 |
jok' ei tullut tuulispäänä
|
|
|
172 |
Katsomahan, kuulemahan
|
|
|
173 |
Sitä isoa iloa,
|
|
|
174 |
Soitantoa Wäinämöisen.
|
|
|
175 |
Itse vettenki emäntä
|
|
|
176 |
Syöksihe syvyyen alta,
|
|
|
177 |
Rinnoin aaltohon asettui
|
|
|
178 |
Katsomahan, kuulemahan
|
|
|
179 |
Laulajata laaullista,
|
|
|
180 |
Kanteletta kaikuvaista.
|
|
|
181 |
Laula, laula Wäinämöinen,
|
|
|
182 |
Hyräile hyväsukuinen.
|
|
|
183 |
Laulavat Lapinkin lapset,
|
|
|
184 |
Kurmupeskit kurppasevat,
|
|
|
185 |
Heinäkengät heippasevat.
|
|
|
186 |
Warhainen on laulamaksi,
|
|
|
187 |
Aikuinen ilon teoksi.
|
|
|
188 |
Wiikko on jo vierähtännä,
|
|
|
189 |
Kauvan aikoa kulunna,
|
|
|
190 |
Kun on kuollunna Wipunen,
|
|
|
191 |
Antero iäksi kaonnut
|
|
|
192 |
Wipunsa virittämästä,
|
|
|
193 |
Ahtamasta ansatiensä.
|
|
|
194 |
Wiimein Kaarina kananen
|
|
|
195 |
Myönsi mielellä hyvällä,
|
|
|
196 |
Wähintänä väittehettä
|
|
|
197 |
Mennäksensä miehelähän,
|
|
|
198 |
Wäinämöisen valvatiksi.
|
|
|
199 |
Waka vanha Wäinämoinen
|
|
|
200 |
Läksi neittä noutamahan,
|
|
|
201 |
Kaarinata kaunihinta
|
|
|
202 |
Pimeästä Pohjolasta,
|
|
|
203 |
Summasta Sariolasta.
|
|
|
204 |
Piti poikki Pohjan joen
|
|
|
205 |
Päästä omine apuinsa,
|
|
|
206 |
Ilman airon auttamatta,
|
|
|
207 |
Huopurin hosasematta.
|
|
|
208 |
Silloin huusi huijautti,
|
|
|
209 |
Wihelsi ja viuhautti,
|
|
|
210 |
Tuli poikki Pohjan joen
|
|
|
211 |
Ilman airon auttamatta
|
|
|
212 |
Huopurin hosasematta.
|
|
|
213 |
Pohjolan pojat rupesit
|
|
|
214 |
Kera soittajan sotahan,
|
|
|
215 |
Mittaelit miekkojansa
|
|
|
216 |
Kanssa Wäinämön väkevän,
|
|
|
217 |
Kellä olis kelvollisin,
|
|
|
218 |
Kalu kaikista parahin.
|
|
|
219 |
Oli Pohjolan pojilla
|
|
|
220 |
Miekka hiukkoa pitempi
|
|
|
221 |
Laveampi lappehelta,
|
|
|
222 |
Katti naukui kahvan päällä
|
|
|
223 |
Hepo hirnui hamaralla,
|
|
|
224 |
Koira mahtui makuhulle
|
|
|
225 |
Tupen suuren sokkelohon.
|
|
|
226 |
000
|
|
| | Tämän enempää ei laulaja enää muistanut, vaikka nuorempana sanoi osanneensa paljon pitemmältä. |
|
|
| |
|