j01188
Länsi-Inkeri — Narvusi
Alava, Vihtori
1892
Oolo otti kirkon tehä. Ko ei saaha hänen nimmee tietä, niin kuu, päivä1 kuu ja päivä palkkaa. Siis rupes tekemää kirkkoo. Enstää hää kävi suurustamass' täss' Lavassaaress', a Suuress' -saaress kävi murkinall (a Tallinnan linnassa teki kirkkoo), Tyttär' -saaressa kävi iltasella. Siis yks mies hulkkuu metsää, joka paikassa hulkkuu, etsii hänen nimmee tietä; jo kirkko tulloo valmiiks', aina nimmee ei saa. Tai siis mäni yksi kerta metsää. A naine liekuttaa lasta, puun latvaa siottu kätyt kii! Siis laulaa: |
||||
2 | 000 | |||
3 | Ää, ää, Oolon last', | |||
4 | Oolo kirkkoo tekköö | |||
5 | Kiposella kiirehellä, | |||
6 | Kuu, päivä palkkaa. | |||
7 | 000 | |||
Mies kuuli. Tuli kiiree metsäst' poikkee. Mäni trahtierii, osti putelin viinaa, toisen putelin osti olutta. Mäni kirkon luokse, nosti ylös, sen putelin, olutputelin nosti ylös, huus':"Oolo, katso tänne!" Oolo oli ristii panemassa jo päälle. Oolo lku?? katsahti, ta lankes' maahaa, i oleki ristii pääll' par-aikaa! Konna tuli syämmest', käärme korvast' Oololt'. Kuva on maalattu kirkon ääree2 Tallinnassa että konna tuli syämmest', käärme korvast'. Oolo se oli paha.3paholainen. |
||||
1
kuu ja päivä 2 Tallinnassa 3 paholainen. |
The similar poems were computed automatically using an optimized weighted alignment algorithm (Janicki, 2022) on sequences of verses.