| |
Orpotytön laulu
|
|
|
|
2 |
000
|
|
|
|
3 |
"Voi, kun mull' on kylmä vaatteissani,
|
|
|
|
4 |
jälellä on nyt vain riepaleet.
|
|
|
|
5 |
Mureheksi muuttuu maailmani,
|
|
|
|
6 |
silmissäni helmii kyyneleet.
|
|
|
|
7 |
./. Iloinen mä oisin, jos vain joku voisi
|
|
|
|
8 |
antaa köyhän lapselle vain leipäpalasen. ./."
|
|
|
|
9 |
000
|
|
|
|
10 |
Niin se pieni lapsi pakkasessa
|
|
|
|
11 |
päivän kaiken kun on kulkenut,
|
|
|
|
12 |
illan hämäräisen joutuessa
|
|
|
|
13 |
riemuiten on kotiin saapunut.
|
|
|
|
14 |
./. Eipä iloitella hän saa lapsuudella,
|
|
|
|
15 |
hänen täytyy leipää saada äiti raukalleen. ./.
|
|
|
|
16 |
000
|
|
|
|
17 |
"Äitini on sairasvuotehella
|
|
|
|
18 |
pieni veikko kuolee vierehen.
|
|
|
|
19 |
Heidän tähden minä pakkasella
|
|
|
|
20 |
kuljeskelen leipää pyytäen.
|
|
|
|
21 |
./. Siis rukoilen teitä: Säälitellen meitä
|
|
|
|
22 |
antakaa te minulle vain leipäpalanen. ./. "
|
|
|
|
23 |
000
|
|
|
|
24 |
Kun on yli käynyt kynnyksestä,
|
|
|
|
25 |
äidin luona leipäpalanen.
|
|
|
|
26 |
Silloin niiden syöjää ei hänestä:
|
|
|
|
27 |
Hän on hiljennyt jo vaivoineen.
|
|
|
|
28 |
Sielu loisteleepi, taivas aukeneepi,
|
|
|
|
29 |
lapsi raukan leipäpalat jäivät itselleen. ./.
|
|
|
|
30 |
000
|
|
|
|
31 |
Niin se pieni veikko kuolemallaan
|
|
|
|
32 |
kohta seurasi jo äitiään.
|
|
|
|
33 |
Tyttö kuiskennellen lausumalla
|
|
|
|
34 |
polvillaan hän maassa rukoili.
|
|
|
|
35 |
./. Lausuu: "Maailmassa en, vaan taivahassa
|
|
|
|
36 |
nähnen heidät" - sittemmin ei hänkään kerjännyt. ./.
|
|
|
|
37 |
000
|
|
| | Hauholla huhtikuun 17 p:nä 1955. Sanni Ahola. |
|
|
| |
|