JR 00395

j00395
Pohjois-Savo — Suonenjoki
Ahlman, F. F.
1858

Metadata

COL: F. F. Ahlman
ID: 00395
INF_CTX: (Juho Ihalaisen tekemä).
LOC_AREA: g
LOC_PAR: Suonenjoki.
SGN: 2:114.
TMP: 1858-59.

Katarina Vepsäläisestä
     2  000
     3  Eipä ole aineen ilosta,
     4  Josta nyt mielin laulella,
     5  Kuoleman muisto murentaa
     6  Ja mielen murheelliseks' saa.
     7  000
     8  Ihminen ruohon verrassa
     9  Kuivuva kukka kedolla,
     10  Kuin vähän ajan kukoistaa,
     11  Ehtoolla turhaan raukeaa.
     12  000
     13  Eipä ole määrä vuorolla
     14  Tain ihmisparan kuololla,
     15  Ett' taitais' toista käskeä:
     16  "Sinun on vuorosi lähteä."
     17  000
     18  Kyll' moni vanha harmaja
     19  Sauvansa nojassa horjuva
     20  Hämärät silmät nähdä saa,
     21  Kuin lapsi multaan lasketaan.
     22  000
     23  Moni nuorukainen luulee kanss'
     24  Vanhuuden ikään elaväns';
     25  Kuin parhaallansa kukoistaa,
     26  Niin täytyy muuttaa multahan.
     27  000
     28  Ei kuolemalla ole armoa
     29  Eikä sure orpolapsia,
     30  Vaan jättää heitä itkemään
     31  Puutteihen ala ikävään.
     32  000
     33  Eipä surma lesken surua
     34  Tottele kurjan itkusta,
     35  Ilon aljetun äsköisen
     36  Muuttaapi pian murheeseen.
     37  000
     38  Ei orpoin itkuu haikiaa,
     39  Lesken valitust' vaikiaa,
     40  On kuolo vieras verinen,
     41  Kuin rakkaat saattaa erilleen.
     42  000
     43  Ei kunniata, arvoa
     44  Taida se kalma katsella,
     45  Taitoo eikää viisautta
     46  Pidä hän suuressa luvussa.
     47  000
     48  Hän nuoren tapaa juoksussans',
     49  Kuin peto ajaa saalistans',
     50  Ennenkuin ehtoon ennättää,
     51  Kuolleitten seuraan lennättää.
     52  000
     53  Se on kuin kulovalkia,
     54  Edestäns' kaikki polttava,
     55  Vesat ja kauniit kukkaiset
     56  Tuhluvaksi kaikki tulevat.
     57  000
     58  Seisahda nuori matkamies
     59  Ja anna Herran haltuun ties'.
     60  Heitäpä silmäsi haudan pääll'
     61  Näetkös Vepsäläisen siell' .
     62  000
     63  Tulitkos Kaisan tuntemaan,
     64  Kuinka hän taisi vaeltaa,
     65  Viisineljättä vuotta ajassa
     66  Siunattu oli majassa.
     67  000
     68  Sen vaka ja taito elämä
     69  Sulle, nuori, olkoon peilinä,
     70  Ettäs sen menot näkisit,
     71  Sen jälkeen kaikki tekisit.
     72  000
     73  Se Katariina vainaja
     74  Orvoksi jäi jo lapsena
     75  Sen hellän äidin helmahan,
     76  Ei tiennyt isän armosta .
     77  000
     78  Hän kasvoi lesken kaulassa
     79  Kuin kukka yrttitarhassa,
     80  Viisauden, taidon pisarat
     81  Päällensä aina tiukkuivat.
     82  000
     83  En Vepsäläisen vertaista
     84  Opilta taida sanoa,
     85  Ne suuret vapasukuiset
     86  Tuskin vaan voitti koulitut.
     87  000
     88  Sen esivalta tunsi myös,
     89  Ett' oli nätti käsityöss',
     90  Kuin kunniamerkin lähetti
     91  Muillenki vielä muistoksi.
     92  000
     93  Ei talonpojan säädyssä
     94  Sen vertaa ole nähtynä,
     95  Että taitais' ilman koulutta
     96  Niin taitavaksi oppia.
     97  000
     98  Sen taito ja myös siveys
     99  Monellen oli mielistys,
     100  Että nuoruutensa ijällä
     101  Nainuima oisit mielellään.
     102  000
     103  Hän oli neitsyt vakanen,
     104  Ett' ei hän mennyt miehellen,
     105  Oli kahdenneljättä vanha tai,
     106  Herra Koulumestari sitten nai.
     107  000
     108  Kolm' vuotta Kastekrienin kanss'
     109  Leppävirralla eli iloissans',
     110  Kaksi lasta hän jo synnytti,
     111  Herrassa nukkui vanhempi.
     112  000
     113  Viiden viikon vanhan tyttären
     114  Nyt jälkeens' jätti Herrallen,
     115  Nyt Petter Kastekreeni saa
     116  Sen orvon kanssa kaivata.
     117  000
     118  Tästä nyt vainaan äiti myös
     119  On rasitettu muori työss' ,
     120  Kuin lapsen lapsi vähäinen
     121  Tunkeepi läpi sydämmen.
     122  000
     123  Ei taida tässä elossa
     124  Muorilla olla iloa.
     125  Tädit ja sukulaiset kanss'
     126  Orvosta ovat suruissans'
     127  000
     128  Oil se suruista katsella,
     129  Kuin äitins' haudan partaalla
     130  Pieni orpo muorin sylissä
     131  Oil huolemassa äitiinsä.
     132  000
     133  Taisi olla ruumis-saarnassa
     134  Kyllä kova pisto muorilla,
     135  Kuin pappi puhui orvosta;
     136  Se oli paljon koskevaa.
     137  000
     138  Sillä nyt muistan surman töitä,
     139  Kuin särkee ilo-kanteleita,
     140  Hän parikunnan rajalle
     141  Tuo suuren surun majalle.
     142  000
     143  Hän synkiän pilven vetelee
     144  Auringon kirkkaan etehen,
     145  Hän pisaroita pusertaa,
     146  Ett' ojat juoksee kasvoilla.
     147  000
     148  Saa kastekreeni katsella,
     149  Jos tapaa toista vaimoa
     150  Sen Katariinan kaltaista,
     151  Löytyykö heitä herroissa.
     152  000
     153  Sillä luulen aina olevan
     154  Itkun ja suuren ikävän,
     155  Kuin kulta putoo povesta.
     156  Ei unta silmällensä saa.
     157  000
     158  Vielä se orpo vähäinen
     159  On raskas kuorma isällen.
     160  Se vuoteellekin kulkeepi,
     161  Silmistä unen sulkeepi.
     162  000
     163  Kyllähän miesi vaimon saa,
     164  Ei tule äidin vertaista.
     165  Ett' orvon itkun ottais' pois,
     166  Sen yli aina vaikerois' .
     167  000
     168  Ei sydän ole lämpimä,
     169  Joka on vieraasta verestä.
     170  Kuin rintans' alla kantelee,
     171  Sille äidin armot antelee.
     172  000
     173  Hellät on kädet äidillä,
     174  Syli on aivan pehmiä,
     175  Siinä lapsi mieltyy itkevä,
     176  Eik' ole yhtään ikävä.
     177  000
     178  Vaan vieraan kourat kankiat
     179  Heikolle varsin vaikiat,
     180  Ei unta käsivarsill' saa
     181  Sillä se aina vierastaa.
     182  000
     183  Eik' isä lapsen tarpeita
     184  Taida sen heikon arvata,
     185  Sillä äidin rinnat vuotavat
     186  On rieska sekä juotavat.
     187  000
     188  Nyt jätän haltuun Jumalan
     189  Sen orpolapsen vähäisen,
     190  Hän heikot tukee voimallans'
     191  On aina orpolasten kanss' .
     192  000
     193  Jos suonee elon päiviä,
     194  Valaiskoon hänen äitiä
     195  Taidolla, viisaudella,
     196  Ett'ei sais' mailma vietellä.
     197  000
     198  Ei auta suru haikia,
     199  Itku ja valitus vaikia,
     200  Kyll Herra surut sulkeepi,
     201  Että riemu siaan kulkeepi.