| |
Laulamasta soimattu
|
|
|
|
2 |
000
|
|
|
|
3 |
Riemunen rintani kauniisti kaikuu,
|
|
|
|
4 |
Vaan ei laske kieltäni laulamaan,
|
|
|
|
5 |
Kuin nyt jo Suomessa suuretki suuttuu,
|
|
|
|
6 |
Vierailla kielillä haastellaan.
|
|
|
|
7 |
000
|
|
|
|
8 |
Muutamina vuosina Suomessa suotiin
|
|
|
|
9 |
Valistusta kansalle kartuttaa,
|
|
|
|
10 |
Kaukasilta mailtaki maahamme luotiin
|
|
|
|
11 |
Siveyden siementä kylvettää.
|
|
|
|
12 |
000
|
|
|
|
13 |
Päivämme, nuorukaiset, mustaksi muuttuu
|
|
|
|
14 |
Kamalaiksi vanhoille katsella.
|
|
|
|
15 |
Kuin nyt jo päällemme ylimmäiset suuttuu,
|
|
|
|
16 |
Käskevät huvitukset tallattaa.
|
|
|
|
17 |
000
|
|
|
|
18 |
Ei nyt soi sulosesti Suomemme kieli,
|
|
|
|
19 |
Koska meiän etujamme estellään,
|
|
|
|
20 |
Niinkuin se tahtoisi nuorien mieli
|
|
|
|
21 |
Suosioksi vanhoille rallattaa.
|
|
|
|
22 |
000
|
|
|
|
23 |
Kyllähän meiän pojat kyntämään oppii,
|
|
|
|
24 |
Myös tiedetään, mitä siihen kylvetään!
|
|
|
|
25 |
Kyllähän kynäki kädessämme pyörii,
|
|
|
|
26 |
Vaan ei tiedä, mitä sillä kirjotetaan.
|
|
|
|
27 |
000
|
|
|
|
28 |
Näinpä on entiset aikamme olleet,
|
|
|
|
29 |
Kalevala katsellessa näyttääpi sen.
|
|
|
|
30 |
Suomehen uudet ajat ovat tulleet.
|
|
|
|
31 |
Runotar on orvoksi jättänyt sen.
|
|
|
| |
|