7. Erilaisia pieniä runoja

1. Sananlaskuja
├ Ahven arka, perse märkä
├ Aina haukkuu arka koira
├ Aina kulkevalta kuluu
├ Aina uusi hempeämpi, ehkä lie entinen parempi
├ Ajat menevät aatellessa, päivät päätä syyhytelles
├ Ajatus on ajan viekki
├ Akka mies aseitta
├ Akka tieltä myösteleksen
├ Alimmaiseen aittaan on hyvä hypätä
├ Annettiin aikoinani
├ Arat on jänikset jäällä
├ Armoton isoton lapsi, aivan armoton emoton
├ Arvo anna toisellenkin
├ Autuas eloa jakaa, vaivainen rahaa jakaa
├ Autuas emännän lanko, onneton isännän lanko
├ Ei armaskaan anoppi vedä vertoja emolle
├ Ei auta kilin kikerrös, jos ei pässi päätä käännä
├ Ei hyvä hylykse jouva
├ Ei hästit häitä kiitä
├ Ei jaksa jalka nousta, perse penkistä yletä
├ Ei jouda jouten olla, jos on mieli miestä saada
├ Ei kahta pidä naida yhteen taloon
├ Ei kaikki oo kalavesillä, kaikki ei kirkon naapurissa
├ Ei kangas korjellen kudota
├ Ei kaunis kaselle joua
├ Ei kehu kelpo rikas
├ Ei korpi kiviä kasva, kangas ei kasva karpaleita
├ Ei leipä syöden lopu, leipä loppuu saamiseen
├ Ei Luojalta lopu tavara
├ Ei maa hätään heitä
├ Ei niin pientä ojaa, ettei mieli mereen
├ Ei ole isoa iäksi
├ Ei ole joka orolla
├ Ei ole kiirettä kivelle
├ Ei ole miestä mennehestä
├ Ei ole paimenen pyhästä
├ Ei onni hyvänäkään syötä miestä syrjällään
├ Ei oo tästä elännästä, kun on monta emäntää
├ Ei oppi ojaan kaada
├ Ei pidä piikalapsen tuvatonta tunnustella
├ Ei piä lukkee Luojan töitä
├ Ei pyyssä kahan jakoa
├ Ei salli savinen pelto koreaista kyntäjäistä
├ Ei sika sikeensä makaa toisen sian tonkiessa
├ Ei silloin hyvin eletä, kun siskot sivuitse käyvät
├ Ei silloin hyvin hypätty, kun on sukka suolle jäänyt
├ Ei silloin siat sikiä, kun porsaat potevi
├ Ei silloin sika makkaa sian toisen tonkiessa
├ Ei sillä siat sikiä, joka ei syrji syötyänsä
├ Ei sillä sukua suurta, kellä ei suurta kellaria
├ Ei sovi sotoa kaksi yksille yötulille
├ Ei sukset sulalla juokse, ven' ei viere pakkasella
├ Ei terve tiedäkään voimattoman vuotehia
├ Ei unta verosta viedä
├ Ei vanha valetta hauku
├ Eihä lämmin luita murra
├ Eipä maaten markat saaha
├ Elävän mieli eteensä
├ Elää kun punanen pälvi
├ Emännäll on eljet kolmet
├ Emäntä hyvä kotona, vaikka ilman istukoon
├ Ennen kiiskiä kirosit, nyt alat sieniä simmailla
├ Ennen uutta ompelisi, ennen kuin vanhaa vahoisi
├ Ennenkuin kukko kyntää
├ Etsi Suomet sorkeinta, tuli sossa sormiin
├ Haittan' on hako vesillä, köyhät eellä rikkahalla
├ Halla puri hanhen kielen
├ Harvoin on hauki maalla käynyt
├ Harvon syötti harva verkko, vaan sillon suurilla kaloilla
├ Hatusta miehen tunnen
├ Hauki hallalla kutee
├ Hauki tiesi haudan pohjan
├ Hauki uipi harjullakin
├ Haukkuu pahakin koira hyvän miehen kahleissa
├ Hepo hellä varsalleen
├ Herrana hyvä eleä, vaiva päätä varjellessa
├ Herroilla hyvät hevoset
├ Hevosess on miehen henki
├ Hiis vieköön vinkuvalta
├ Hirven huuli, peuran kieli, matteen maksa ja hongan oksa
├ Hivus pitkä, miel' lyhyinen
├ Hoikka huoleva hevonen, murohtiva vaimo musta
├ Hullu huimeni hutulta, vaan ei viisas viinaltana
├ Hullu huolensa sanoo huolen tietämättömälle
├ Huoleksi hyvä hevonen, katumoiksi vaimo kaunis
├ Huoleton hevoton poika
├ Huovis on huovilla eleä
├ Hyvä entinen elämä, nykyinen nyt parempi
├ Hyvä lapsi laiskan vaimon
├ Hyvä lämmin laihan lapsen, ei liikaa lihavankaa
├ Hyvä ois kulta kukkarossa
├ Hyvä ois tyttö tuuvittaissa
├ Hyvä on akka aikanahan
├ Hyvä on hylkeen meressä
├ Hyvä on lapsen lassa olla, hyvän vanhemman varassa
├ Hyvä on mieli miehen päässä
├ Hyvä on neito naitaessa, portto pois ajettaessa
├ Hyvä on suuri pirtin halko, laajasta emännän lantu
├ Hyvä on syyä silmikkään sokean kalavattii
├ Hyvä on ukko huononenkin
├ Hyvä on yöllä yksin soutaa
├ Hyvä pieni köyhän nainen, vähä vaatetta pitää
├ Hyvä tyynenä tyttölapsi, raisuna orihevonen
├ Hyvät hylkivät, pahat pyrkivät
├ Hyvät naidaan naapuriin, pahat viedään vierahiin
├ Häpee on hevon purema, häpeämp on naisten lyömä
├ Hätäinen hullu, nälkänen raivo
├ Ikävä isän tulee%
├ Ikävä isättä olla
├ Illalla isäntä kuoli, aamulla talo hävisi
├ Ilona käki metsässä, hyvä vaimo kartanossa
├ Iso miulle iin opetti
├ Isot istuvat tuvassa
├ Isä kiitti poikiansa - maa eläjiänsä
├ Isäntä olutta juopi, perhe piinaa pitää
├ Itkien emolta ruoka, mairotellen vierahalta
├ Itku pitkästä ilosta
├ Itätuuli itkutuuli
├ Jalaton on jalo sodassa
├ Jo nyt loppu lappaminen, päätty putron keittäminen
├ Joka taulaa tekee, monta vaivaa näkee
├ Jos olis sata sadinta, marras ne tyhjänä kokisi
├ Jos sa laittanet pahoa, laita talvea suvista
├ Jos takki tavat ilmoittaisi, harvoin naitaisiin neitosia
├ Joutavan jälillä
├ Jumalalla onnen ohjat
├ Jumalass on juoksun määrä, eikä miehen miehuessa
├ Juodaan jokivesiä, kun ei oo läsnä lähtehiä
├ Juoksee hyvä hevonen uuden kellon toiveella
├ Juopuvat oluen juojat, sikiävät työntekijät
├ Jäniksellä pitkät jäljet, ketulla keviät kengät
├ Kaikk muut pahat paranee, ei parane piian rikko
├ Kaikki kankaan kutoo, kun alun alottanee ja lopun lopettanee
├ Kaikki miehet mämmin päällä
├ Kaikkia mies katuu, vaan ei nuorra naimistansa
├ Kaksi on kaunista kesällä
├ Kala kaunis keitetään matalassakin majassa
├ Kasi kaksi, koira kolme
├ Katala kahesti naipi, kolmasti kovaosainen
├ Kaunis katsoo karvaansa, ruma työn tekee
├ Ken kyllin kesällä kynti, se jouten joulua pitää
├ Ken tuutii poikalasta, se totta torjuttaa; Ken tuutii tytärtä, se tyhjää tekee
├ Ken verassa, se velassa; ken sarassa, se rahassa
├ Kenon kengät kengän päällä, sill on velka velan päällä
├ Kieli kellosta putosi
├ Kiiskit on kirokalat: kirotaan saataessa, kiitetään syötäessä
├ Kiitä huomenna hevosta
├ Kiivas akka kirnuessa
├ Kipenistä maa kytee, sanasta sana sakoo
├ Kissa kiitellen elää
├ Kiven minä kovaksi luulin, mies vieras sitä kovempi
├ Koira haukkui kontiota
├ Kolme kiirettä kesällä
├ Kolme kovaa päivää: siantappu, ohrariihi, papinluku
├ Kolme on koskea kovoa
├ Koskas laiska työtä tekisi: kesällä ei kerkiä, talvella ei tarkene
├ Koti ois huono muistettava, kylän herkku heitettävä
├ Kuihka sanoo Kaihkolle
├ Kuka nai poletun piian, se saa valitun vaimon
├ Kuka tiesi, kuka luuli
├ Kun käsi hyvän tekee, sitä silmä katselee
├ Kun ois oppi ostamoina
├ Kun on lapsi vanhimpana ei siinä hyvin eletä
├ Kun on pellolla kuhilas, silloinpa tuli tupahan
├ Kuni oli vaivasta väkeä, sini oli viljaista veroa
├ Kuolema kovinta työtä, majanmuutto surkeinta
├ Kuret soilla, miehet mailla, kälykset kananmunilla (riitelevät)
├ Kussa syömärit urohot, siinä koirat koukkuseljät
├ Kussa vaimot vatsakkaat, siinä vaivaiset vasikat
├ Kuuseen kurottaa, mutta katajaan rapsahtaa
├ Kuusi on kurjalla puutetta
├ Kyll on päiviä kesässä
├ Kyllä kuollut maata saapi
├ Kyllä olis miehiä merellä, kun karhu karjaan tulis
├ Kyllä on maata kyntäjällä, vettä viljon soutajalla
├ Kyllä on tukka tuulta nähnyt
├ Kyllä rukki ruuan tuo
├ Kyllähän kyntäjät elävät, ei konsaan meriset miehet
├ Kylmä kulta kumppaniksi
├ Kylvämättä ei touko kasva
├ Köyhällä hyvä hevonen, tuolla rikkaat ajavat
├ Lapa lapsen,vartti vanhan
├ Lapset lastuiset kotonsa
├ Lapset laulavat tosia
├ Lapsi hankeen, toinen sänkeen, kolmas kalankutuun
├ Laulo lapsi syötyään
├ Leikistä tosi tomahti
├ Leipää ei leikin syödä
├ Lintu on luotu lentämähän
├ Lippu liinaa, lappu lautaa
├ Luo Jumala vihattavaksi
├ Lupa koiran luuta purra, hirven hankia hypätä
├ Luun luota liha makea, kuorel luot' on leipä kypsi
├ Lyhyeltä virsi kaunis
├ Lähti pyytä pyytämähän, sai variksen
├ Lämmin on kesäinen päivä, oma valta lämpimämpi
├ Lännen tuulet lensiämmät, pohjan poudat pisimmät
├ Maahan katsoo pietty piika, aholle ori ajettu
├ Maat kasvaa maatessain
├ Mansikka ei palenna maita
├ Matalat jalat madolla yli aiasta hypätä
├ Melkein on meressä vettä
├ Meri monena menisi jos ei pientaret pitäisi
├ Metsä on täynnä tarvepuita, eivät tunne tuhmat miehet
├ Miekka on tehty miestä varten
├ Mieli ei murra miehen päätä
├ Mieltä ei panna puntarilla
├ Mies ei mitään maksa, sata ruplaa sanani
├ Mies kuoli, talo hävisi; nainen kuoli, nauha taittui
├ Mies on luotu akan varaksi, akka pirtin vartijaksi
├ Mies tulee räkänenästä, ei tule tyhjän naurajasta
├ Mihin voipui vuohen vuonat, sinne voipui vuohen silmät
├ Minkä tähden vaimo leski - taudin tähden vaimo leski
├ Minkä vanha antoi, sen antoi kun Jumala
├ Missä on kauniita kanoja, siellä on kunnon kukkoloita
├ Miten huono huonuo auttaa
├ Mitä ei huttu huojenna, löyly löyhennä on toisen tekoa
├ Mitä miehen mustuuesta, ett on mies metsän käypä
├ Monena mies eläessään - koira kuollessaan
├ Moni kakku päältä kaunis
├ Moni on hauki sammon syönyt, vaikkei suolessa tavata
├ Monta kaunista kalaa syödään kalamajoilla
├ Monta matkalla tulevi
├ Monta myttyä meress, ei kaikki hylkeitä
├ Monta on miestä, monta mieltä
├ Monta on vaivanen vajaa - ei yhtä sianlihaa
├ Monta väärää vakoa, uron nuoren kyntäessä
├ Muille muonaa jakaa, itse nälkää näkee
├ Murhe saattaa mustan karvan
├ Musta valkean varaksi, lyhyt pitkän puoliskoksi
├ Mustat Muurilan varikset, vaikka merta kylpekööt
├ Mämmi mäelle saattaa, kaali kartanon pitää
├ Mämmi on mehevä ruoka
├ Nainen hauta, nainen haaska
├ Nainen naista soimatkoon
├ Neito neljän lapsen, vasta vaimo viidenneltä
├ Niin on kun jäniksen jäljet
├ Niin on niitty, kuin on niittäjätkin
├ Niinivyö vyöntekijällä, rajakengät suutarilla
├ Nuo on kolme koville luotu
├ Nuottamies ryöväri, onkimies on oikea mies
├ Nälkä tuli närhille, otranpäitä oottaessa
├ Oikein on otavat tehty
├ Oikeus ovensuussa
├ Oli kellona Otava
├ Oluella karva kaunis, juodaan janottamatta
├ Olut ei tiedä juojaansa
├ Omena otettaessa, pippuri piettäessä
├ On joukossa jotai
├ On maata muuallakin
├ Onhan tiellä tilaa, jos on vartta virsilläkin
├ Onnen tyttö ensimmäini, kaikki kankahat kutoo
├ Onpa aikoa iässä
├ Orahall' on onnen touot
├ Orahasta pellon tunnet
├ Osa orjana pitää, osa orjan käskijänä
├ Paha mieli metsäisen, luulee syöneen kotoisen
├ Paha on pahan keralla, pahatta vielä pahempi
├ Paha on paljo tyttäriä, poikia pahempi paljo: pellon pieneksi jakavat
├ Paha on pyhänä naida
├ Pahaki hyvennetään hyvälässä miehelässä
├ Papuja pahoilla mailla, koivuja kotilehoilla
├ Paremp on kyntäjän kypäri
├ Parempi pajunen keppi kun on miekka kultavästi
├ Perse on luotu pieremään eikä jauhoja jauhamaan
├ Petäjäinen peikoleipä lapsen laihana pitäpi
├ Peukalo uroista miestä
├ Piikaparvet siikaparvet
├ Piikasia kuin siikasia
├ Pimeä isoton pirtti
├ Pitäisin minäki piian, kun syömättä eläisi
├ Pohjola porolla ajaa, takalappi tarsavalla
├ Poika synty, polte synty; tyttö synty, tyhjä synty
├ Poika syntyi, polvi muuttui
├ Purnollisen puoli suora
├ Puut puill parannettaan
├ Puuveiht' on sepän tupessa
├ Pyri miehelle, joka tuo olettoman otran
├ Pyy pyrähti, maa järähti
├ Päin härkä pahaan säähän, selin tuulehen hevonen
├ Päivä paistaa, vettä sataa
├ Päivä pitkä lounaatta
├ Päälaella laiskan täi
├ Pään peitän, jalat näkyy; jalat peitän, pää näkyy
├ Päästä on päiveä parempi
├ Rahatasku tamman vyöllä
├ Ranki on rahaton orja, paha on palkaton kasakka
├ Rasva rikkaan rokass, kettu köyhän keitoksess
├ Rikkaan raha kuluu, köyhän raiskan pää menee
├ Ruoka orjan ensimmäinen, palkka siitä työtä myöten
├ Ruplan maksaa köyhän tyttö
├ Räppänä liki lakea
├ Saa tyhjän pyytämättä
├ Saap on Luoja luovustaan
├ Saattaa se hyvä Jumala hyvänki talon emännän säätä säkki kainalohon
├ Salitellen kalan saanti
├ Sanat kaikki sarvipäitä
├ Sanoa, mitä sylki suuhun tuo
├ Sata luuta hauvin päässä
├ Sata surmoo uroolla
├ Savolainen pulloposki syöpi puuron leivän kanssa
├ Se on mieli melkeässä, mikä on toisen miehen päässä
├ Senhän kieletön vettää, minkä mieletön pannoo
├ Seppä syöpi selvän leivän
├ Siellä talo, kussa kukko
├ Siihen miestä merkitähän, kuin on tarves tappeluhun
├ Siitä tunnen kutojan äänen, kun paukkaa pirran piit
├ Sika ei sinistä tiedä
├ Sika äijä maata kynti, juonut ei jouluna olutta
├ Silloin on piiat pässillensä, kun on nauris navalle saapi
├ Sinne saari suojelee, kunne saaren puut näkyy
├ Sitkiä ei sikoa syötä, saita vierast ei ravitse
├ Sitte neitsy neuvottin
├ Sitä kuusta kuuleminen, jonka kuuse juurosessa
├ Sois orja yön tulevan
├ Sois soutaja venneen, jott ei aalto läikyttäisi
├ Soisi emo tyttärensä paremmaksi itseänsä
├ Sopi silloin sorsan uida konsa jäässä järven reunat
├ Sukkuu, ei sikkaa
├ Sukuunsa on suopetäjä
├ Suo aina sanottavaksi, älä armoiteltavaksi
├ Suotuunsa, luotuunsa, vaan ei mielitiettyynsä
├ Surma syömättä eleä
├ Susi syököön sen hevosen
├ Susi syöpi köyhän lapsen
├ Suu puhuu pullottelee, pää käskee pöllöttelee
├ Suu saattaa suen ritahan
├ Suuhun neittä, päähän neittä
├ Suurus suussa, mieli päässä
├ Suuruspala, kuin suitetaan
├ Suutar on suven sukua
├ Syöden kaunonen tulee, hyvä muoto nunnotellen
├ Syöpi hauki sammakonkin, selän suuren uituaan
├ Tanokas ja tallukas, se on köyhän kenkä
├ Tekevä toruva akka
├ Teräkkään elon tekee, tuopi runsaasti rukeita
├ Tie ei tiedä kävijätänsä
├ Tie käydä, hako levätä
├ Tina kirkas rikkahalla, vaski tumma vaivasella
├ Tina on kulta köyhän miehen
├ Toivo piika pientä lasta, lammas laajoa mäkee
├ Tuhma tuntuu työn teosta
├ Tulee mies meren takainen, ei tule turpehen alainen
├ Tuli ei polta tuttuaan
├ Tuntuu tuomi muista puista, vävy muista vierahista
├ Tupa tehty miesten tulla
├ Tuppi huovilla tupana
├ Turkki on tuulella hyvä, pälsit päiväpaistehella
├ Tuulet
├ Tuuli kanan kasvattaa, vihdan löyly vaimon lapsen
├ Tuuli usta tutjuttaa
├ Tyhjä turva tyttäristä
├ Työ on survanto
├ Työläs on leskeä lepytellä
├ Työstä työhön morsianta, unesta uneen lasta
├ Uro kulta kuoltuansa ehkä konna eläessänsä
├ Urpa linnun viivyttää
├ Usein oma emoni nännin suuhun survoa, ei taia tajua panna
├ Vaiv' on vaaralla eleä
├ Vaivainen vakoilta naipi, autuas alastomalta
├ Vaivaisen emosen lapsi kaikkien sanottavana
├ Vaivanen vaivasta koski siitä vaivaset sikiivät
├ Valon valjeta pitäisi, yöt aina ylitse käyvät
├ Varas vei varkahalta, koira koiralta tapasi
├ Varhain varis suveksi
├ Varis lippasi vaaputteli kuin papin emäntä
├ Varsa on vaivasen hevonen
├ Vasitenki vaimo naia
├ Vasta on puolat puolikypsät
├ Vaunuloissa valtamiehet
├ Vene tehty vettä varten, nainen miehen vartta varten
├ Venehett' et vettä souda
├ Veri vanhemman vetää
├ Vesille venehen mieli, naisen miehelään
├ Veteläiset veljen armot
├ Vie sie mie vikisen
├ Vilu viitatta tulloo, tuima turkin lämpimättä
├ Vilu viitta köyhän miehen
├ Vitusta väki tulee, maasta leipä kynnetään
├ Voi hurskas hullumpaansa uittaa matalan salmen
├ Voilla voian vouin rinnan
├ Vähällä vävyt elävi
├ Väinämöisen kielto
├ Väinämöisen vertaukset
├ Vävy kun vätkähti tupaan, niin muna mutkahti pataan
├ Väännä köysi ruumenista
├ Väärin teki Väinämöinen
├ Yö on pilkkonen pimeä
├ Äijä on työtä orjuudessa
├ Älä aja vitsalla viluun
├ Älä haasta haisevia
├ Älä lyö lyödyn mieltä
├ Älä naura toisen naista
├ Älä suulla suurentele ellet kunnossa kykene
├ Älä usko uron valoja
├ Ämmät ähkäen elävät, kuuset paukkuen palavat
├ Äreitä ämmät leipoissaan
└ Öykkärit olutta juovat kelpo miehen kellarista
2. Arvoituksia, arvoitusrunoja
├ Anna Anni aukkojasi
├ Arvoituslaulu
├ Ihme on kiikun alla
├ Jänis juoksi jäätä myöten kultakuppi kainalossa
├ Jänis juoksi jäätä myöten, pisti puikko perseeseen
├ Kuusi konttia, jokaisessa kontissa kuusi kissaa
├ Lato alla, mylly päällä
├ Mikä kyykky kynnyksellä
├ Mikä on tehty miekin mainkin
├ Musta ruuna kello kaulassa
├ Pikku lintu liinahäntä
├ Susi ulvoi Untereessa
├ Syö syntymättömän lihaa
├ Tupa tuuti, latva liekku
└ Vanha tontti, musta lehmä
3. Köllit, henkilönnnimi- ja paikannnimilorut
├ Alanenvaara alkaa
├ Antti Sapell
├ Anttoiseni, lanttoiseni
├ Elkiltä melki
├ Elli, Kiilo, Kopo, Närvä
├ Eskelän emännät
├ Franskala
├ Haitai jutti, Ettu-Matti
├ Halolassa likka lauloi: viinaa!
├ Harakka ja Kurki
├ Hiitolan hiiret, Kokkolan koirat
├ Hoppu
├ Huittinen
├ Huoti huomenna tulee
├ Huuhti
├ Huuskola, Piesola, Rautu
├ Hynnilä
├ Höytölä
├ Iisak Pamppu
├ Iivana illoni
├ Ilnitsä, Pornitsa
├ Ilveksen Antti
├ Jo on Kossi konttiloinut
├ Jukka Salmonen
├ Juvalle meno
├ Jääskeläiset
├ Kaisa Karppi
├ Kakku-Matti kapakassa
├ Kaks on meitä kaljupäätä
├ Kakskerta
├ Kampermanni jos kaatuisi
├ Kankaanpään taloja
├ Kannuksen kirkko paloi
├ Kati-Matti
├ Kemiss´ on kivinen kirkko
├ Ken Teron tietää
├ Ketteli
├ Kiialasta Kyyny ja Kinnari
├ Kirvulainen sanoo
├ Kokki
├ Korkki, Lipu
├ Koskisen Kalle
├ Kosten Antti keräsi rötköjä
├ Kumman Kuittijärvi
├ Kun mänet Tshikin mökkih
├ Kunne miun Pajukka sai?
├ Kuparsaari, Mutala, Noskuva, Viskari
├ Kurjen harmaa katti
├ Kurtti-Antti
├ Kuti-Katti
├ Kuu paistaa Kupittaalta
├ Kuuluisia kyliä ja taloja
├ Kuusiston Joppi
├ Kynsivaara kysyy
├ Kyttäläiset
├ Lappalainen
├ Leipä loppu Limberiltä
├ Leipä loppu Loikkaselta
├ Lempo tuopi Lehmojasta
├ Lestiläinen leivänääri
├ Lienan Matti
├ Liisa, Helka, Kaisa,
├ Liisa linnasta kolme hailia hampaissa
├ Likolampi
├ Linnakorpi lääväkorpi
├ Lounatkylän lotavatsat
├ Makkara-Lassi
├ Mala Kokko
├ Masku
├ Melitsoiset on melko köyhät
├ Mikkonen
├ Minä Isu iloinen
├ Minä olen ennen nikki suomalainen
├ Mistä miehet tulevat
├ Moronvuoreen vanhojapiikoja
├ Moskovan molotsa
├ Muolaan kolme kummaa
├ Mustolan pidot
├ Myllyl lasta laitetaan
├ Myllyll´ ol älykäs ämmä
├ Mäni tauti Tammikkoo
├ Mään mie Narvaa
├ Määttä
├ Nännä-Marketta
├ Oi, oi Ottelin Matti
├ Oli meillä Ollikainen
├ Olipa jokia sinne
├ Olli oitatti mäellä
├ Onkamo kaloilta kuulu
├ Overnaja, Sivernaja gorkilla gul´aitšov
├ Paatti raskas soutaminen
├ Paikannimistä
├ Pakan akka
├ Palkeala
├ Parikkalalaisen tuntomerkit
├ Pekkolan Heikki
├ Perspääläiset riitelevät
├ Pirpattu parpattu
├ Pirun retket
├ Pitäjäin y.m. nimiin liittyviä hoennaisia
├ Pohjolaisen poukkupytty, Hannuloisiin heinäsaatto
├ Pois minä menen täältä
├ Puhki maiden Punlasille
├ Pulkkinen, Pakkari
├ Putsi juoksi puu käessä
├ Puurmannin puurua
├ Puuska ajaa puureellä
├ Rahvel rakuel
├ Renkku
├ Riipijoen kosket
├ Rikkaita taloja
├ Ruikko Raikkolasta tappoi
├ Rukavaara ruskia
├ Ryssä
├ Rytkönen rytkistää
├ Räisälän kyliä
├ Sainpa kummat kuulla
├ Sakkola
├ Sakkolassa kuusi kurjaa kylää
├ Sakkulainen sai jäniksen
├ Sakkulaiset pitävät piikaa pappilassa
├ Santeri myyriin
├ Sata saarta Lentualla
├ Sata saarta Sorsaveessä
├ Sepän Matti, selvä poika
├ Sikoniemen tyttö
├ Sorola, Kurenranta
├ Sorvalin likka
├ Soskua
├ Supin loru
├ Susi meni Sormusen tarhaan
├ Suttila
├ Taikina-Matti tahtoi naia
├ Taivassalon taliparrat
├ Talala
├ Talonnimiloruja
├ Tappoit lehmän, taitoit sarven
├ Tervu
├ Tololan muori
├ Tontka, Tuomas
├ Turu, Toikka, Tuhkiainen
├ Turusta mäntiin Tuurinkiin
├ Tykky tyttäriä papin Matille, hovin Matille, lukkarin Matille
├ Tyrvää
├ Uggla
├ Ukko-Jussi
├ Uusikylä-Kankoinen
├ Vankka joukko Vasaroita
├ Vaskelan ja Palkealan paimenet
├ Vettä Veijalassa toista tulee Torosta
├ Viijään kalat Katrille
├ Vikun gora korgia
├ Viro-Heikkilä
├ Viron Matti viinaratti
├ Virvana, Varvana, elä kävele kengittä
├ Virveli Jussi
├ Višše, Višše, vivodua
├ Yllö ylpeä ohjilla
└ Älä Ylly yöllä kulje
4. Hokuja ja tilannerepliikkejä
├ Aa aa alle, missä olette olleet?
├ Antaa sateen sataa
├ Ei oo ilman imehittä
├ Ei oo syy pierijässä vaan penkin veistäjässä
├ Ei ou ei niin leivänpalaa
├ Ei ryskä riihessä, puurokupilla nuoha syttyy
├ En minä joudu jouluna
├ En tunne enää isäntää
├ Ennen päivän nousemista
├ Hahi lintua
├ Haikko suulleni tuloo
├ Hauki niinkuin mela
├ Henkeään pelkäävä
├ Hiekka-Heikki, Nurmi Tuomas
├ Hirven huuli, peuran kieli
├ Hoh hoh huolellista (huokaus)
├ Hoppastilla, nappastilla - valkea poltti pillun pinnan
├ Hui hui humalaa
├ Hurin harin härkee
├ Huttu hups härkkimes
├ Huttu lapsille laitettu
├ Hyvää huomenta - tule huoletta
├ Hyvää iltaa - siinä on silta
├ Hyvää päivää - kirvesvartta
├ Isä putkeen, poika jälteen
├ Iän vasta iltasella
├ Kaalia vatiin
├ Kaljaa kaapist, mam kopist
├ Kiehu kitti kattilassa
├ Kiepsahda tyttö kivelle
├ Kierrä poloinen polku ja kanto
├ Kuinka sill' on suuri suu
├ Kuka paljon syönee?
├ Kun kuolen, piippu mukaan
├ Kun päivän poikii satais
├ Kuolleesta sanotaan
├ Kutti, kutti, imehtolainen
├ Kutti kutti kuiva juusto
├ Kylvin kylmän saunan
├ Kävitkös vinttura vipuun
├ Käy, kaima, kalaan - kapakkaan
├ Käydään padassa paistamaan
├ Lyö koppaa kovalla maalla
├ Maito jäi marjakankahalle
├ Makaa pois Maanikkini
├ Mikä kumma kummitseikse
├ Missä minun käpyni
├ Missä, tsikkon, kävit?
├ Mistä mie polonen
├ Mistä on sialla silmät
├ Mitä sait?
├ Mitä siinä keitetään?
├ Mitä siso viitsit surra
├ Mitäpä ne lapset laulaa
├ Mitäs hakkaat - pirtin uuniin juhliks puita
├ Muistatkos mulloin
├ Muu muu mutikan poika
├ Nii nii nippakenkä
├ Nuorikolle: Mari lapsein, piri piikain, tule kotiin
├ Ohtoni on metsän omena
├ Onpa Pekalla perettä
├ Pitkä pötkö laiska lötkö
├ Pue neito nenästä varpaan nenään asti
├ Päin miestä kohti urosta
├ Päivä paistaa, päätäni kivistää
├ Pääskynen sinisiipi
├ Reistaile rekivetoa
├ Riinis ruunis, uudet vaatteet
├ Ritafei, ratafei, kakkaraista paistua
├ Rollora rollota
├ Ruikuna raakuu
├ Sataa talonpojan papupataan
├ Se on tosi
├ Se sattaa talopojan papupattaan
├ Silmäni syyhyy oikia
├ Sip sip silakoita
├ Stok, stok, stokanua
├ Suur kiitosta, kostjumala
├ Suus-nanna suojenna vettä
├ Syödään kaalia
├ Syön syötävää
├ Tee nuppu nuoran päähän
├ Toinen huus, toinen hoikkas
├ Tule puurolle, puuro jäähtyy
├ Tule tupaan
├ Tulee vieraita, enpä jouda
├ Tuolla vieraita tulee
├ Tupa täynnä tuppisuita, peräpenkki pierijöitä
├ Tupakkamiehen neuvo
├ Tuttima tuttima mamma rukka
├ Tyttölöil on tyyry loukko
├ Ukko uljas
├ Ukko uunilta alas
├ Uli uli, ukkoni kuoli
├ Varas hirtetään
├ Voi ku olet pieni
├ Voi mun suurta suukuistani
├ Vuole, vuole puikkoa
├ Yks, kaks, kolme, neljä
└ Älä manaa - Taivaan isä pudottaa kuuman kiven
5. Eläintenpuheet
├ Etana ja kettu
├ Hauki kyselee kalastajan kuolemaa
├ Hiiri sanoo
├ Hukka sanoi koiralle
├ Humalan ja ohran keskustelu
├ Jäniksen valitus: miks ajetaan?
├ Jänis ja kissa
├ Jänis neuvoi poikiansa
├ Kalojen valituksia
├ Kanan sana
├ Karhu matkii poikia
├ Kauran sana
├ Kettu neuvoi poikiansa
├ Kissa huusi kiukaalta - kohta kuolema tulee
├ Kissa ja hiiri
├ Kissan vala
├ Korppi kalujen tekijä
├ Korppi
├ Kruu kree kuller kukkuu
├ Kukko sanoi kullalleen
├ Kukko sanoi: kuukuuk
├ Kukon sana
├ Kuparikärmeksen sana
├ Kurki sanoo
├ Kyyhkysen muna
├ Käki kukkui kuusessa, löi minulle kättä
├ Lammas neuvoo hoitajaansa
├ Lammas sanoi hevoselle
├ Lauloi sorsa lammin suolla
├ Liinapeippo sanoo
├ Linnun sanat kokille
├ Linnun sanat metsästäjälle
├ Lohen kerskaus
├ Majavan kanssa keskustelu
├ Maltaitten sana
├ Meriteeren ääni
├ Mäkäräisen ja polttajaisen keskustelu
├ Nauris sanoo kylvettäessä
├ Ohran sana
├ Oravan laulu
├ Papu sanoo
├ Parkanon kirkonkellot
├ Pääskysen laulu
├ Revon valitus
├ Sammakon sana
├ Sika juosta siipotteli
├ Sika neuvoi poikiaan
├ Suden laulu
├ Susi itki poikiaan
├ Susi lausui lampahalle
├ Tervas tuohta toruu
├ Tipu, tipu, taapota
├ Täin rukous
├ Vareksen sana
├ Varis kun lähtee Karjalasta
├ Varis vaikku vainiolta
└ Vasikan valitus