| |
59. Viisastunut.
|
|
|
2 |
Isä neuoi poikoansa,
|
|
|
3 |
Vanhin vaivansa näköä,
|
|
|
4 |
Kun kuki sukimojansa,
|
|
|
5 |
Itse ilmöin luomiansa:
|
|
|
6 |
"Poikueni, nuorempani,
|
|
|
7 |
Lapseni, vakavampani,
|
|
|
8 |
Kun sulle halu tulevi,
|
|
|
9 |
Naia mielesi tekevi,
|
|
|
10 |
Tuoa minneä talohon,
|
|
|
11 |
Emäntätä etsiellä,
|
|
|
12 |
Nouse aamulla varahin,
|
|
|
13 |
Aivan aika huomenessa,
|
|
|
14 |
Katsele kyliä myöten,
|
|
|
15 |
Katsele talo talolta,
|
|
|
16 |
Kust' on savu ensimmäinen,
|
|
|
17 |
Siitä naios poikueni."
|
|
|
18 |
Pani poikanen opiksi.
|
|
|
19 |
Nousi aivan aikasehen,
|
|
|
20 |
Aivan aika huomenessa,
|
|
|
21 |
Käveli kyliä myöten,
|
|
|
22 |
Katseli talo talolta;
|
|
|
23 |
Savun saarelta näkevi,
|
|
|
24 |
Tulen niemen tutkamelta.
|
|
|
25 |
Kävi tietä, astelevi
|
|
|
26 |
Saaren kuuluhun kotihin,
|
|
|
27 |
Ilman koiran kuulematta,
|
|
|
28 |
Harakan hatsattamatta.
|
|
|
29 |
Sitte tultua tupahan
|
|
|
30 |
Itse tuossa arvelevi:
|
|
|
31 |
"Oisiko tytärtä täällä,
|
|
|
32 |
Tämän pojan puolisoa?"
|
|
|
33 |
Päätyi neiti leipomassa,
|
|
|
34 |
Tyttönen taputtamassa;
|
|
|
35 |
Sanan virkkoi, noin nimesi:
|
|
|
36 |
"Mikä lietki miehiäsi,
|
|
|
37 |
Ku kylän kävijöitäsi,
|
|
|
38 |
Tavatta tupahan tullut,
|
|
|
39 |
Neion etsohon nenättä;
|
|
|
40 |
Ellös konsana Jumala
|
|
|
41 |
Luo kotia koiratonta,
|
|
|
42 |
Kasitonta karsinoa,
|
|
|
43 |
Pihoa harakatonta,
|
|
|
44 |
Lapsitonta ikkunoa!"
|
|
|
45 |
Niin poika sanoiksi virkki:
|
|
|
46 |
"Miss' on taattosi sinulta,
|
|
|
47 |
Minne mennyt maammosesi,
|
|
|
48 |
Kanssa kaikki muut imeiset?"
|
|
|
49 |
Tyttö saattavi sanoa,
|
|
|
50 |
Neiti varsin vastaella:
|
|
|
51 |
"Taattoni talon pihalla
|
|
|
52 |
Eestakaisin astelevi;
|
|
|
53 |
Maammo parka paimentavi
|
|
|
54 |
Mennehen kesän kisoja;
|
|
|
55 |
Veikkoni ve'en varassa
|
|
|
56 |
Vähäll' äiän ottelevi."
|
|
|
57 |
Läksi poikanen kotihin.
|
|
|
58 |
"Jo mie kävin, taattoseni,
|
|
|
59 |
Kävelin kyliä myöten,
|
|
|
60 |
Katselin talo talolta,
|
|
|
61 |
Varahaisinta savua:
|
|
|
62 |
Näin mä saarella savusen,
|
|
|
63 |
Tulen niemen tutkamessa,
|
|
|
64 |
Menin mie sihen talohon,
|
|
|
65 |
Eikä mua koirat kuultu,
|
|
|
66 |
Eikä haukkujat havattu:
|
|
|
67 |
Kysyin tyttöä talosta."
|
|
|
68 |
"Oli tyttö leipomassa
|
|
|
69 |
Noin se varsin vastaeli:
|
|
|
70 |
Ellös konsana Jumala,
|
|
|
71 |
Luo kotia koiratonta,
|
|
|
72 |
Pihoa harakatonta,
|
|
|
73 |
Lapsitonta ikkunoa;
|
|
|
74 |
Mikä lietki miehiäsi,
|
|
|
75 |
Ku kylän kävijöitäsi,
|
|
|
76 |
Tavatta tupahan tullut,
|
|
|
77 |
Neien etsohon nenättä!"
|
|
|
78 |
"Kun sitte kysyin tytöltä
|
|
|
79 |
Missä taatto, missä maammo,
|
|
|
80 |
Missä kaikki muut talosta?
|
|
|
81 |
Noin se saatteli sanoa,
|
|
|
82 |
Noin varsin vastaella:"
|
|
|
83 |
"Taattoni talon pihalla
|
|
|
84 |
Eestakaisin astumassa,
|
|
|
85 |
Maammo parka paimenessa
|
|
|
86 |
Kesän mennehen kisoja,
|
|
|
87 |
Veikkoni ve'en varassa
|
|
|
88 |
Vähäll' äiän ottamassa."
|
|
|
89 |
"Niinp' on niin sanoi mokomin,
|
|
|
90 |
Niinpä mieletön pakisi."
|
|
|
91 |
Tuon iso sanoiksi virkki:
|
|
|
92 |
"Itse siulla poikaseni
|
|
|
93 |
Ei ollut älyä äiä,
|
|
|
94 |
Eikä paljo mieltä päässä,
|
|
|
95 |
Sentähen sanoi sinua
|
|
|
96 |
Tullehen tavattomasti,
|
|
|
97 |
Kun ei koira kaukkununna,
|
|
|
98 |
Harakka hatsahtanunna,
|
|
|
99 |
Lapsi eellä ilmottanna,
|
|
|
100 |
Kasi pyyhkint kasvojansa;
|
|
|
101 |
Tahi kun oisit sintsissäki
|
|
|
102 |
Eellä niistänyt nenäsi,
|
|
|
103 |
Siit' oisi tyttö ennättänyt
|
|
|
104 |
Panna päällensä jotai,
|
|
|
105 |
Ei oisi nähty leipomassa
|
|
|
106 |
Paljahalla paiallahan.
|
|
|
107 |
Kun sitte sanoi olevan
|
|
|
108 |
Taattonsa talon pihalla
|
|
|
109 |
Eestakaisin astumassa:
|
|
|
110 |
Taatto pellon kynnännässä;
|
|
|
111 |
Maammosensa paimenessa
|
|
|
112 |
Kesän mennehen kisoissa,
|
|
|
113 |
Silloin maammonsa makasi
|
|
|
114 |
Lapsisaunassa samassa;
|
|
|
115 |
Veljensä ve'en varassa
|
|
|
116 |
Vähäll' äiän ottamassa:
|
|
|
117 |
Veli veellä onkimassa.
|
|
|
118 |
Jo tuon näen kyselemättäi,
|
|
|
119 |
Arvelen anelematta,
|
|
|
120 |
Saat siitä valitun vaimon,
|
|
|
121 |
Sekä mielevän miniän;
|
|
|
122 |
Mene sie sihen talohon,
|
|
|
123 |
Tuo minulle minnä siitä!"
|
|
|
124 |
Meni toiste, toi miniän,
|
|
|
125 |
Sai tarkan talosen vaimon.
|
|
|
126 |
Sitte ensi-iltasella
|
|
|
127 |
Virkkoi nainut naisellehen,
|
|
|
128 |
Kuiskutteli kullallehen:
|
|
|
129 |
"Mi lie tullut taatolleni,
|
|
|
130 |
Kuka kummanen isolle?
|
|
|
131 |
Kahen tietä käyessämme,
|
|
|
132 |
Palatessamme palolta,
|
|
|
133 |
Oli kun mennyt mieleltänsä,
|
|
|
134 |
Äsken puuttunut älyltä.
|
|
|
135 |
Noin sanoi iso minulle,
|
|
|
136 |
Noinpa lausui laittomia:
|
|
|
137 |
Jo oisit jaloki poika,
|
|
|
138 |
Kun mulle jalan hakisit;
|
|
|
139 |
Jo oisit jaloki poika,
|
|
|
140 |
Kun tekisit tien lyhemmän;
|
|
|
141 |
Jo oisit jaloki poika,
|
|
|
142 |
Kun käteni katkoaisit;
|
|
|
143 |
Jo oisit jaloki poika,
|
|
|
144 |
Kun panisit pääni poikki."
|
|
|
145 |
Nainen arvasi asian,
|
|
|
146 |
Kysyi kohta mieheltänsä:
|
|
|
147 |
"Tokko teit mitä aneli,
|
|
|
148 |
Mitä käski ja kehotti?"
|
|
|
149 |
"Kuin nyt kummia kyselet,
|
|
|
150 |
Kuinka taisin kumminkana
|
|
|
151 |
Saaha jalkoa isolle,
|
|
|
152 |
Tehä tietä lyhemmäksi,
|
|
|
153 |
Taisinko katkasta kätensä,
|
|
|
154 |
Eli panna päänsä poikki."
|
|
|
155 |
"Oisit tainnut, oisit tiennyt,
|
|
|
156 |
Kun oisit oikein älynnyt.
|
|
|
157 |
Saua jatkoa jalompi,
|
|
|
158 |
Tarinoiten tie lyhempi,
|
|
|
159 |
Kinnas jatkona käessä,
|
|
|
160 |
Korkona kypäri päässä.
|
|
|
161 |
Sanan voimaton pitävi,
|
|
|
162 |
Tarinoivat tienkävijät,
|
|
|
163 |
Vaikia kesällä kinnas,
|
|
|
164 |
Läyli lakki lämpimällä.
|
|
|
165 |
Leikkoa ukolle saua,
|
|
|
166 |
Se hänelle jalka kolmas;
|
|
|
167 |
Tarinoitse tietä käyen,
|
|
|
168 |
Se hänestä tie lyhempi;
|
|
|
169 |
Ota kintahat ukolta,
|
|
|
170 |
Sillä katkaset kätensä;
|
|
|
171 |
Ota lakki päälaelta,
|
|
|
172 |
Sillä lasket päänsä poikki."
|
|
|
173 |
Jopa päivällä jälestä
|
|
|
174 |
Taasen tietä käyessänsä.
|
|
|
175 |
Poika paljoki pakisi,
|
|
|
176 |
Leikkasi kepin lehosta,
|
|
|
177 |
Otti kintahat ukolta,
|
|
|
178 |
Päästä lakkia kyseli.
|
|
|
179 |
Se kaikki hyvä ukosta.
|
|
|
180 |
Itse lausui lapsellensa,
|
|
|
181 |
Pojallensa noin puheli:
|
|
|
182 |
"Jo tuon näen kyselemättäi,
|
|
|
183 |
Jo on yön yhen levännyt
|
|
|
184 |
Viisahampi vieressäsi."
|
|
|
| |
|