4. Häärunot

1. Ennen häitä
├ 1. Kosiminen
│ ├ Aika antaa ainoasi
│ ├ Ehkä tuosta vävy saadaan
│ ├ Ei neittä turulla myydä
│ ├ Ennen kävimme muina vieraina, nyt sulhasina
│ ├ Joko saisi sulhot tulla?
│ ├ Kaksi karjassa, kaksi marjassa
│ ├ Koira haukkuu, kosijat tulee
│ ├ Kosiin mennessä
│ ├ Kyllä tiedät meidän portin
│ ├ Käki kukkui kosijoita
│ ├ Kävitkö sen tien?
│ ├ Meiän on näätä näytetty
│ ├ Naiset kosimassa
│ ├ Oletteko rahalla rikkaat vai kielellä ketterät?
│ ├ Onko tässä neittä naida?
│ ├ Orot suitsia purovi
│ ├ Pitkätuppi tiellä käypi
│ ├ Pitäisi kahden puolen katsoa
│ ├ Tuotiin neito tupaan
│ ├ Tupa on tehty miesten tulla
│ ├ Tupa täynnä tuppisuita, lattia lutanennii
│ ├ Tuppikosinta
│ ├ Vaihdoin valkean hevosen
│ └ Äidin ja tyttären dialogi kosijoiden tullessa
├ 2. Kihlajaiset
│ ├ Annoit astian korean
│ ├ Hiiri tupaan tulee
│ ├ Karhun virsi tupakaisjuhlassa
│ ├ Kokkovirsi
│ ├ Käsi on lyöty kätkyessä
│ ├ Laatikaamme piilopirtti
│ ├ Menetkö sie mielelläsi
│ ├ Meni tuulelle tupakat
│ ├ Mistä tiesi teukamoinen
│ ├ Naitavat tulukset tuovat tupakoille
│ ├ Niin tuli tupakka-ilta
│ ├ Nousin tänä huomenessa
│ ├ Nuuskatupakka
│ ├ Onko tässä talossa piippuni tulen tuojaa
│ ├ Suutupakka
│ ├ Tupakan synty
│ ├ Tupakoille myö tulemme
│ └ Tytön hinta kysellään
├ 3. Häiden valmistelut
│ ├ Illan istujaisissa
│ ├ Kursi- l. kupelileipää paistaessa
│ ├ Kutsujen virsi
│ ├ Miull on poika naitettava, anna Luoja otravuotta
│ ├ Morsian keträpuulla
│ ├ Morsiuskeruu
│ ├ Neito telttaa tekee
│ ├ Oluenkeittoruno
│ └ Susiminen
├ 4. Häiden aattona
│ ├ Apirahan pyyntö
│ ├ Armottoman istuttaminen
│ ├ Ison/emon hakeminen haudasta
│ ├ Istut viimeistä iltaasi
│ ├ Istuttamisruno
│ ├ Isän sielu lensi korpin hahmossa vastaan
│ ├ Kengitysruno
│ ├ Ketä istutat jakulle ison sijaan
│ ├ Kumarruttaminen
│ ├ Kunpa iso/emo tulisi tunniksi/lintuna tupaan
│ ├ Kylvetysruno
│ ├ Kävitkö emon/ison haudalla lupaa kysymässä
│ ├ Luulin linnan liikkuvan
│ ├ Luulit tuulen tuulevaks
│ ├ Matka pitkä, tie likainen
│ ├ Morsiamelle: Kysy lupa/siunaaja/saattaja
│ ├ Morsiamelle: Kävitkö kirkossa uutta onnea ottamassa
│ ├ Saunastatulovirsi
│ ├ Seulan siunaaminen
│ ├ Suku koossa - ei siunaajaa, ei ilmoissa isoa
│ ├ Teemme linnan liivikolle
│ ├ Vaihda vanhat vaatteesi
│ └ Viekää marjanen makaamaan
└ 5. Sulhasväen lähtö- ja matkavirret
 ├ En tallannut taimianne
 ├ Jo näkyy neidon linna
 ├ Jo on tuonut luoja tunnin
 ├ Jo on tuotu tuomivitsat
 ├ Joko hankit viemiset
 ├ Kehotus ajamaan kovemmin
 ├ Kehotus ajoa katsomaan
 ├ Kylyvirsi
 ├ Marja menee muille maille
 ├ Matkaan jouduttaminen
 ├ Matkan evästys
 ├ Matkan tiedustelu
 ├ Mitä istut pääsky pääsi maassa
 ├ Nouskaa eestä ristirahvas
 ├ Omaasi menet ottamaan
 ├ Sulhasen lohdutus
 └ Sulho ajaa Luojan tietä myöten
2. Morsiamen kotona
├ 1. Tulo morsiamen kotiin
│ ├ Avatkaa Viron veräjät
│ ├ Etsit ottajia
│ ├ Ette ole porossa polvin, olette rikkaan rikoilla
│ ├ Hevonen ei jaksanut vetää sulhasta
│ ├ Hääpassi
│ ├ Häätupa
│ ├ Ilma utuinen, sateinen
│ ├ Jo on ottajat ovilla
│ ├ Jortaani oli välissä
│ ├ Kartanon tervehtiminen
│ ├ Ken siun tiellä tervehytti?
│ ├ Kiitos langoille, ottivat suitsemme sulaan
│ ├ Kivistääkö teidän kinttujanne?
│ ├ Kovin haukkui suuri koira
│ ├ Kuningasta oli kutsumassa
│ ├ Kuusi kultaista käkeä
│ ├ Kysymyksiä sulhaselle: Mistä tulit, miksi tulit?
│ ├ Lehmille heinät syötti
│ ├ Lihat hyytyi, paistit paloi, kalat kuivui
│ ├ Luulin päivän paistavan, paistoi sulhon paidan kaulus
│ ├ Luulin tuulen tuulevan
│ ├ Lyö rikki rauta-aita
│ ├ Löin mie pienaan käteni
│ ├ Mahtuuko vävy tupaan?
│ ├ Meitä nuoria nukutti
│ ├ Menin meren rantuelle, näin laivuen tulevan
│ ├ Missä mökkä myöhään viivyit?
│ ├ Mistä tunnet vävyn väen - tunnuspuista, tunnusmaista
│ ├ Mistä tunsitte meille tulla
│ ├ Mitä tietä tulitte
│ ├ Notkahduttele nuoret niskat
│ ├ Näytä meille näkösi, oletko parroittunut
│ ├ Oikeinko nämä on ottajia?
│ ├ Olit ilman viittaa, vaatteita
│ ├ Onko käynyt käki tuvassa
│ ├ Onko nämä Hatsinan hakalit?
│ ├ Onko teillä kotoiset vai kyläiset koirat?
│ ├ Onko teillä oluella orret pesty
│ ├ Pankaa kiinni kirjan kannet
│ ├ Saajannaiset sanat morsiamen pihaan tullessa
│ ├ Savu saarella palaa
│ ├ Sulhanen tervehtii morsiamen kotia
│ ├ Sulhasväen tervehtiminen
│ ├ Sulho oli kalassa - viipyi vimpaverkoilla
│ ├ Sulhon maahan nousu
│ ├ Sulhon meno porstuan kynnyksen yli
│ ├ Sulhon viitan ripustaminen naulaan
│ ├ Sulhon väitetään humalassa hupsutelleen
│ ├ Suolta kuului ruoskan roiske
│ ├ Syöttäkää, juottakaa, viekää suojaan vävyn hevonen
│ ├ Taisi teillä tammat juosta
│ ├ Tammi kasvoi tanhualle, suuri puu oven eteen
│ ├ Toisin tupa teille lämmitetty
│ ├ Tulimme neitoa itkettämään ja maita polttamaan
│ ├ Tulivat ankkurien alottajat
│ ├ Tulkaa sisään katsomaan neitoa
│ ├ Tytöt pyytävät tuliaisia
│ ├ Tytöt tervehyttävät sulhoa
│ ├ Vai on poukku permannolla, pirtti pesemättä
│ ├ Veli on sorrettu sotaan
│ ├ Viitta seisoi viisi vuotta
│ ├ Viivyit viinatiellä
│ ├ Vävy mustalla orilla
│ ├ Vävyn virsi
│ ├ Äijä kutsui kukosta, ämmä vaati yövalosta
│ ├ Älä ota verta vellostani
│ ├ Älä pidä pientäni kujalla
│ └ Älkää pahaksi panko, jos viipyi veljeni
├ 2. Sulhanen istutetaan morsiustalon pöytään
│ ├ Ei ole kopeekan komsu (morsiamesta)
│ ├ En istu penkillenne
│ ├ En tullut syömistä varten
│ ├ En tullut taarin tarpeessa, tulin katsomaan
│ ├ Isänne kaivoi kullat kuusen alta
│ ├ Istu parhaalle paikalle
│ ├ Istu pömppö pöydän päähän
│ ├ Istu sulho suorassa, ei ole penkit väärät
│ ├ Istuttakaa vävyistäni selin seinään siniseen
│ ├ Jo sain sijan sirkulleni
│ ├ Joko kuivi teidän kukkaronne?
│ ├ Kävittekö tiellä tellingissä kopeekat korjaamassa?
│ ├ Kysy kullalta, suostuttele sormuksilla?
│ ├ Lieden alla on sinun sijasi
│ ├ Mene pois paska palkkoinesi
│ ├ Oletko kerännyt tenkoja?
│ ├ Olisit ottanut Ontrovasta, saisit kopeekalla koko tusinan
│ ├ Onko lankoin sillat lakeat vai onko sian tongelmia
│ ├ Pankaa keitos kiehumaan
│ ├ Pöydän lunastamisvirsi
│ ├ Sinulle sisko, muille musta kissa
│ ├ Sulhaselle: suuri kiitos suurnenäinen
│ ├ Sulhasen kerallisille: Tyhjää tulitte, paljonkos panitte
│ ├ Suotta kiitin, onkin riunan rikkaita
│ ├ Syötämme sinut susille
│ ├ Tehkää tietä pöydän ostajalle
│ ├ Tuokaa tulta tuohisella
│ ├ Tuokaa tuopilla olutta
│ ├ Vieri kultasi viereen
│ ├ Viinan pyynö
│ └ Älä katso polviisi - sokeaksi soimataan
├ 3. Piilopirtissä
│ ├ Emo istuu kynnyksellä
│ ├ Jo sain neidon nähdäkseni
│ ├ Kaikki maa valostelloo
│ ├ Kävimme kuuta katsomassa
│ ├ Lahjojen jakaminen piilopirtissä
│ ├ Luulin kuun tulevan - neito tulee
│ ├ Menemme kuuta katsomaan
│ ├ Mistä tunnen neidon - kahden puolen kaksi neittä
│ ├ Morsiamen annon jälkeen
│ ├ Morsiamen antaessa puuroa neidoille
│ ├ Morsiamen isän ja äidin edessä kumartaminen
│ ├ Näytä käki kätesi - Jo näytti käki kätensä
│ ├ Neidon nimi pyydetään saada tietää ja hänet nähdä
│ ├ Neito on aitassa
│ ├ Neuvo meille neidon huone
│ ├ On mitä oroisen viedä
│ ├ Paistaapi kesoinen päivä
│ ├ Sulhaselle: etsi sieltä se joka siistitty ja harjattu
│ ├ Sulhaselle: Otteletko omasi?
│ ├ Suullani lukot sulatan
│ ├ Syö, juo, miniäni
│ └ Terve kuu, terve päivä
├ 4. Sulhasen ja morsiamen yhteensopivuus
│ ├ Kaksi puhdasta, kaksi punaista
│ ├ Kummalla on somemmat silmät, kumman varsi valkeampi
│ ├ Luoja on noille varren luonut
│ ├ Onko siskossanne veljemme vierellistä?
│ └ Yhdenmuotoiset molemmat
├ 5. Morsiamen päätä pantaessa
│ ├ Ei ole huntu huorahuntu
│ ├ Erilaisia hunnutusvirsiä
│ ├ Halla pani tänä yönä tattarin kukat
│ ├ Hiljaa, hiljaa nuohinainen - neito ei valmis
│ ├ Ikilakki laaitaan
│ ├ Kaaso otti liinat lippahasta
│ ├ Ken kutoi sitä liinutta
│ ├ Kun huiskit hunnutonna, huiskit huoletonna
│ ├ Kyllä huntu huolta tuopi
│ ├ Miksi on neito peitetty, miksi mokoma muoto?
│ ├ Mistä tänne kuu kumahti?
│ ├ Mitä istut isännän poika
│ ├ Mitä oot mielillä hyvillä?
│ ├ Onko sääli säppeliä
│ ├ Sapanoita saatania - hiustani hellyttäni
│ ├ Synnytä ilosykerö
│ └ Vuotit viikon, vuota vielä
├ 6. Morsiamen itketys
│ ├ Anna itkeä itikan, huolia hevosen
│ ├ Anna tulla tupakka-ilta
│ ├ Anopilla kolme kieltä
│ ├ Anopin susille syötän
│ ├ Anopin suusta tuli tuisahtaa
│ ├ Anoppi ajoin toruu, ajoin armahtaa
│ ├ Appi ei anna hevosta
│ ├ Appi karhu kartanolla, anoppi susi tuvassa
│ ├ Appi luo längät läävätielle
│ ├ Ei auttanut sinua emosi, vaan kylän vaimot
│ ├ Ei itke isäsi sinua, hevostaan itkee
│ ├ Ei minua muut tunne kotiin tullessani
│ ├ Ei ole emollasi ketä ajaa kivenpuuhun
│ ├ Ei ole sitä kelle vaivasi valitat
│ ├ Ei olisi nukkavierussa nutussa, jos olisi iso elossa
│ ├ Ei sinua etäälle viedä
│ ├ Ei sinua pitäneet pystyaidat
│ ├ Eikö haista haikealle?
│ ├ Elä ole pahoilla mielin
│ ├ En olisi uskonut tytön tyrmään menevän
│ ├ Et itke lehmättyyttä, itket hienoja hiuksia
│ ├ Et kuunnellut äidin ja sisaren neuvoja
│ ├ Et ole emoni lapsi
│ ├ Et osaa ovissa käydä
│ ├ Et tiedä ketä kumarrat
│ ├ Haleta halurahisi, istu iloitsemaan
│ ├ Heität ehtoisen emosi
│ ├ Hyvä on tyttönä elellä
│ ├ Iäksesi on itkun määrä
│ ├ Iäksesi teit itkukaupan
│ ├ Iloinen ilta - itkuilta
│ ├ Inhottiko ison leipä
│ ├ Isä kutsui kukkaseksi - appi haukkuu ahkioksi
│ ├ Isän kotona paistoi palmikkosi kuin kasarivaski
│ ├ Ison kotona ja miehelässä
│ ├ Itke neito naitaessa
│ ├ Itket lammit lattialle
│ ├ Itkevät isäsi pellot
│ ├ Itse itsesi kauppasit
│ ├ Jo nyt joudut joukostasi joukkoon pahaan
│ ├ Jos oisit piikuutes pitänyt
│ ├ Jouduit joron jälille
│ ├ Jouduit kylmään kylään - kun ei ois kylmä kylelliseis
│ ├ Joudut etäälle emosta
│ ├ Joudut puola purtavaksi, karpalo kaluttavaksi
│ ├ Juomari vie morsiamen vaatteet
│ ├ Juopon sulhasen kotiintulo
│ ├ Käkesit käkönä käydä
│ ├ Kaksi on meitä kaunokaista, toinen pois menee
│ ├ Kotona kuulit kirkonkellot, täällä karjankellot
│ ├ Käsi ei pääse kätkyeestä
│ ├ Kamala on hevosen kauppa, kamalampi naimiskauppa
│ ├ Kasvatti emosi kanoja parven
│ ├ Kasvoit kuin putki puuta vasten
│ ├ Katsot ikkunasta tuleeko vuissakoinen
│ ├ Kävit kukkana kujassa
│ ├ Kävitkö eilen seppälässä teräskengät teettämässä
│ ├ Kerran kengitit jalkais, tuonkin kostoon kovaan
│ ├ Kiroten kengät, manaten paklat
│ ├ Kivestä jauhaja
│ ├ Koira ulvoo 3 vuotta sinun poloisen päiviä
│ ├ Kolme oli emoa sinulla
│ ├ Kotiin tullessasi ei sinua tunne iso, emo
│ ├ Kotiin tullessasi isä, äiti jo kuolleet
│ ├ Kotona et palvellut vieraan mieltä
│ ├ Kotona maksoit paljon, nyt et mitään maksa
│ ├ Kun ei ole mies mielellinen
│ ├ Kun ei tuojasi toruisi
│ ├ Kun olisi onni ostettava
│ ├ Kun päivän vietät, luulet viikon viettäneesi
│ ├ Kurjet huutavat portista mennessäsi
│ ├ Kuuntelet kujan perässä, ammuuko anopin lehmät
│ ├ Kynnys edessä kyynelehtii
│ ├ Kysyitkö miten miestä palvellaan?
│ ├ Kysymättä kävit kylässä
│ ├ Laadit kadutun kaupan, ijan kaiken itkemisen
│ ├ Lentää Lempo lettiheis
│ ├ Leskelle menevälle
│ ├ Loholientä lotkuttelet
│ ├ Lupaa viedä vieraisille, ei viekään
│ ├ Luulet kuuksi lähteväsi
│ ├ Luulet lauantai-iltana kotiin pääseväsi
│ ├ Luulet tulevan hyvä olo ukkolassa
│ ├ Luulet tuovan tuomisia, tuo ruoskan
│ ├ Luuletko ison kotiin vietävän
│ ├ Luulit otettavan oljamiin
│ ├ Luulit tulevasi turvan alle - tuskaan
│ ├ Luulit tuotavan teetä juomaan
│ ├ Luusi kissa, luusi koira
│ ├ Luut lihoista, päät kaloista
│ ├ Lähdet tieten tuleen
│ ├ Läksit kouluun kotoa
│ ├ Mahoit mennä suden suuhun
│ ├ Mehiläinen maasta nousi, ei nouse iso
│ ├ Menet muille maille
│ ├ Mihin olet menossa?
│ ├ Mikä on kuhmu kulmassasi
│ ├ Mikä sinulta mielen vei?
│ ├ Mikseivät vieri sinun vetesi
│ ├ Miksi annoit tupakat tulla?
│ ├ Miksi läksit lähtemään
│ ├ Millä maksat mammas vaivat?
│ ├ Minäkään en surrut vaikka kolmasti kotia muutin
│ ├ Miniä miehelässä kuin vanki Venäjän maalla
│ ├ Miniä omaa perhettä, tytär vierasta lasta
│ ├ Missä istuit, maa iloitsi - missä istut, maakin itkee
│ ├ Mitä istut surussa
│ ├ Mitä neito itkee isän kodista lähdettyään?
│ ├ Mitä oli mielessäsi kun tänä aamuna varhain heräsit
│ ├ Mitä on mielessäsi - syäntäsi syttelöö
│ ├ Mitä sinulle teetetään
│ ├ Mitäs itket - mene aittaan, ota kirstusta palttinapaita
│ ├ Monta on meitä mieletöntä
│ ├ Morsiamen kotonakäynti
│ ├ Morsiamen silmien kastelu
│ ├ Morsian tuodaan kiven puuhun kiikkumaan
│ ├ Neidot muistuttavat morsianta entisestä yhdessä olosta
│ ├ Neito kengitetty kuin hevonen raudotettu
│ ├ Nuorikon aamuherätys
│ ├ Nuorikon töihin ajo
│ ├ Nyt meille ero tulee, eroleipä leikataan
│ ├ Nyt olet sananalainen antilas
│ ├ Nyt saat huutaa huolissasi
│ ├ Ohitsesi on onni mennyt
│ ├ Ole ei armon antajata
│ ├ Oli siskoilla sileä sintsi
│ ├ Olisipa emosi tuikannut sinut tuleen
│ ├ Olisipa otettu sinut omille maille
│ ├ Olisit mokoman saanut viiden, kuuden vuoden päästä
│ ├ Olisi pitänyt pitää pää tarkka
│ ├ Olisit voinut vuoden olla
│ ├ Olit kirkon kiittotyttö
│ ├ Olit kuin orihevonen
│ ├ Olit putrolta punainen
│ ├ Onko morsiamella viidet, kuudet virsuttimet
│ ├ Orjankin elämä parempi kuin miniän
│ ├ Orvon morsiamen valitus
│ ├ Osasi emosi omenan tehdä
│ ├ Oven suussa ouvot silmät, kierot keskilattialla
│ ├ Pahoin teit sinä poloinen
│ ├ Pahoin teki emosi kun laittoi sinut päiville pahoille
│ ├ Parempi kymmenen kytyä kuin yksi nato
│ ├ Parempi olisi ollut syntymättä
│ ├ Parempi pajulla maata
│ ├ Parempi tulessa kuin pahan parin keralla
│ ├ Penkki, pankko pöydäksesi
│ ├ Pienenä vietiin vihille
│ ├ Pietarissa joka näntkä näppäjävi
│ ├ Potralla pojalla potra kulakka
│ ├ Seiväs pitkä piiraisina, nyrkki talkkunana
│ ├ Siellä on ohjat ostettuna, vankiraudat valmistettu
│ ├ Sika rikkoo sieklan pohjan, miniän syyksi syytetään
│ ├ Sinä vaan siirryt sinnemmäksi
│ ├ Soivat sormet suuta vaste, pärehalko päätä vaste
│ ├ Sudet ulvovat kauppojasi
│ ├ Sukusi oisi suonut sinun suohon kuolevan
│ ├ Sulho itkettää ihanat silmät
│ ├ Sulho on äkäinen, pitkävihanen
│ ├ Sunnuntaiaamuna panit päällesi parasta
│ ├ Sydämessä vakka syttä, mielessä meren mutaa
│ ├ Toiset tytöt kotiin jäävät, sinä et enää iloitse heidän kanssaan
│ ├ Toisin toisessa talossa
│ ├ Tulet kotiin taarin tarpeella
│ ├ Tulevana vuonna et naura
│ ├ Tummina tuohukset palavat
│ ├ Tuolla näkyy ison koti
│ ├ Turhin sisko teit kun läksit
│ ├ Tykelä tuvassa toisen
│ ├ Tytön "surut": kortin lyönti, kahvin juonti, lohen päiden lohkominen
│ ├ Vaihdoit ison, emon, veikon, siskon, valkean vetesi
│ ├ Verikoira on vieressäs - veren imee, lihan syö, nahan maahan naulaa
│ ├ Viel on sormet soitukkaiset
│ ├ Vieraat otit omaksi
│ ├ Vieras emo - entinen emo
│ ├ Vierit kotoa kuin puu pinosta
│ ├ Voille haisi vuotehesi
│ ├ Vuoden luusit lusikasta
│ ├ Äiti pitää mustan paidan
│ ├ Älä huoli huoneista vaikk' on huonot
│ ├ Älä itke, Jumala auttaa
│ ├ Älä itke silmiäsi
│ └ Älä tuskaa tullessasi
└ 7. Morsiamen kotoa lähtiessä
 ├ Anna anteeksi tytölle
 ├ Eessä on oma oroni
 ├ Ei jaksa hepo vetää
 ├ Emyt hulkkuu sydän pivossa
 ├ En tule ison kotiin ennen kuin oma poika on ohjaksissa
 ├ Et luvannut lähteväsi
 ├ Heitä meille hyvät sanasi
 ├ Heität sorjat sotkurannat
 ├ Istutettu kuin isäntä
 ├ Jo näen sinun lähtevän - turkki päällä, silkkiin sidottu
 ├ Jo on käsi kinnastettu
 ├ Kenen kanssa me kesävellit keitämme?
 ├ Ketäs ajat askareille
 ├ Kierrä isosi pöytä
 ├ Kotiinlähdön jouduttaminen
 ├ Kun lähdet talosta tästä, ota huolet huostahasi
 ├ Kun tämä lintu liikahtaa
 ├ Kuusi kultaista pärettä emolle tytön sijaan
 ├ Lähteä tytön tulee
 ├ Läksi kulta kulkemahan, verannukka vieremähän
 ├ Lensi kokko halki korven
 ├ Liki liitto, lässä lähtö
 ├ Mene myötä, myyty neiti
 ├ Menet osinesi jos on tukka myötätuuleen
 ├ Miksi on mulla mieli kurja, sydän kipeä
 ├ Morsian laulaa lähtiessään
 ├ Morsiamen jäähyväiset
 ├ Lehmät surevat läävässä tyttöä
 ├ Nyt valjastetaan länkiä emähevosen
 ├ Otetaan meiltä orja, viedään vesihevonen
 ├ Pois pojat, ulos urohot
 ├ Saatan saaruttani maille vierahille
 ├ Sano niitä syönehesi mitä et syönytkään
 ├ Sen on suutint suuri Luoja - tytöt muille
 ├ Siitköhöt minun sijani
 ├ Sija tässä, ei sisarta
 ├ Sinun täytyy mennä koirantappajien taloon
 ├ Tehkää tietä tetrelleni
 ├ Toiste tullessasi kynnys on hirttä korkeampi, piha askelta pitempi
 ├ Tulkaa meille vieraisille
 ├ Tyhjä jää tytön sijalle
 ├ Tytöt laulavat morsiamen lähtiessä kotoaan
 ├ Älä nouse nostamatta
 ├ Älkää tuhotko päätä - on viisi veljeä
 └ Älkää viekö vehkasuolle
3. Sulhasen kotona
├ 01. Tulo sulhasen kotiin
│ ├ Anna kättä apellesi
│ ├ Anoppi tervehtii morsianta
│ ├ Avaa linkku, potkasen portti
│ ├ Hyvä mutso, kaunis mutso
│ ├ Jalat taittui jakkuloilta
│ ├ Jo on hiessä hyvä hevonen
│ ├ Jo toimme tulen puhujan
│ ├ Jo veli kaksin tulee
│ ├ Jopa näytti näätästään
│ ├ Ken valehteli veljen tyhjin tulleen?
│ ├ Keralliset neidon veljet, tulkaa siivolla sisään
│ ├ Kylä odotti uutta kuuta
│ ├ Lapset säkkiin, koirat koppiin
│ ├ Laske yksin jalkasi vaipalle
│ ├ Luulin puuron puita tuovan
│ ├ Mahtuuko miniä tupaan
│ ├ Miks olit viikon viivyksissä
│ ├ Mintäh svuahane ruskiene
│ ├ Morsiamen saapuessa sulhasen kotiin
│ ├ Morsiamen tervehtiminen
│ ├ Morsiamen tulolaulu
│ ├ Morsianta on odotettu
│ ├ Nouse korjasta koria, rehiäinen reen perästä
│ ├ Nouse rytty reen perästä
│ ├ Nouse sotka soutimilta, alli airoilta ylene
│ ├ Nuoteet sulhastaloon tullessaan
│ ├ Oliko tiellä noitia, tietäjiä?
│ ├ Pihan ja pirtin tervehtiminen
│ ├ Pidätä pystykapio, laseta laukkiotsa
│ ├ Saitko neidon, voitko linnan
│ ├ Sulhaselta tiedustellaan matkan onnistumista
│ ├ Sulho, osoittele ostettusi
│ ├ Suostu meidän suoloihimme
│ ├ Terve kuu, terve kuningas
│ ├ Terve, terve, uusi kuu
│ ├ Tulimme varkahan jälestä
│ └ Vihoissaan on vanhat piiat
├ 02. Sulhastalon pöydässä, kestitys
│ ├ Ei ole syytä istujassa, jos pieru tulee
│ ├ Kiitos kestityksestä
│ ├ Kiitosvirsi kokille kestityksestä
│ ├ Rautulaisten lähtöruoka
│ └ Syökää langot, juokaa langot
├ 04. Lahjojen jakaminen
│ ├ Alas laittaa lahjojasi
│ ├ Kelle lintu, sille höyhenet
│ ├ Lahjan saajan kiitos
│ ├ Lahjojen jakaminen
│ ├ Mitä neito kesän raatoi
│ ├ Morsiamen lahjoja ylistetään
│ ├ Morsian laulaa lahjoja jakaessaan
│ ├ Saanut ei sarkaista hametta
│ ├ Suuri kiitos anopille
│ ├ Toivoi sulho aivinaista annettavan
│ ├ Täss on ämmä äijän maannut
│ ├ Uhkaus lahjojen moittijalle
│ └ Älkää pahaksi panko jos on lahjoja vähän
├ 05. Lahjamaljojen juonti
│ ├ Huomentuoppi
│ ├ Kerranjuonti
│ ├ Kesken ei jäis kerranjuonti
│ └ Päänpeittäjäiset
├ 06. Huhmarellakäynti
│ ├ Kuhun viette velloani
│ ├ Kävin langon kammarissa
│ └ Älä viivytä vilussa
├ 08. Kuokkavieraat
│ ├ Jos kuokkamiehiä ei kestitty
│ ├ Kun lähdettiin pois kuokkimasta
│ ├ Kun myö soriast sovimma
│ ├ Kuokkamiesten kerranjuonti
│ ├ Kuokkamiesten virsi
│ ├ Kuokkavieraan laulu huonoissa häissä
│ ├ Näitä häitä hällättiin
│ ├ Saako huutaa hovissa
│ └ Timolassa ei halkoa hapuilla
├ 09. Vuoteelle vienti ja herättäminen
│ ├ Jo ois aika maata mennä, kukot laulavat kylällä
│ ├ Kävitkö eilen seppälässä terävän atran teettämässä
│ ├ Kuin et tunne neitoasi
│ ├ Kunne morsian maata pannaan?
│ ├ Kusella käynti
│ ├ Meiän pässi päälle pääsi
│ ├ Morsiamelle vuoteelle vietäessä
│ ├ Morsianta herätettäessä
│ ├ Nolo olla nuorikkona
│ ├ Nouse pois, nuori vaimo
│ ├ Nyt on tyhjät istuimesi
│ ├ Panin kyntäjän kylelle
│ ├ Piikoja, poikia, puoliksi kumpiakin!
│ ├ Sulho on vuoteilla voitettu
│ ├ Tuota toivo meiän neito, kahen yötä maatakseen
│ ├ Vuoteelle viemisen palkkiot
│ └ Vuotehelle siskon laitoin
└ 10. Viimeinen aamu
 ├ Kaivolla käynti
 ├ Nostajaiset
 ├ Saunassa käynti
 └ Tanssilauluja häissä
4. Neuvokkivirret
├ 1. Morsiamen neuvokkivirret
│ ├ Aamulla kattila tulelle
│ ├ Aika käydä kälyn jäljillä
│ ├ Aikainen herätys
│ ├ Anna anopin maata
│ ├ Anna lapselle aapiskirja
│ ├ Anna rullan ruikutella
│ ├ Anopin kuunteleminen, palveleminen
│ ├ Arki aamulla tulee
│ ├ Ei suvaitse meidän sulho
│ ├ Ei tarvis talosen vaimon
│ ├ Ellei anoppi anna voita, kanna viljaa kylään
│ ├ Emoa älä unohda
│ ├ Emännäksi etsittiin
│ ├ Haasta puille, haasta maille
│ ├ Heitä lapsuus lautsan päähän
│ ├ Heitä pois heiluminen
│ ├ Iltasella silmät virkut, aamusella korvat tarkat
│ ├ Istu puolella sijaa
│ ├ Jauhaminen
│ ├ Jos morsian käyttäytyy huonosti, tulee suru suvulle
│ ├ Jos on sulho suuttunut
│ ├ Kastele oven saranat
│ ├ Katso sulhoosi kuin kultaiseen käkeen
│ ├ Kiellä, kaaso, kieltä kantamasta
│ ├ Kiidä kirkkomaalle kun tulee ikävä
│ ├ Kiitokset hyvästä, ruoskat pahasta
│ ├ Kumartele kurjillekin
│ ├ Kun kuulet tuulen tulevan
│ ├ Kun menet halkoja kantamaan
│ ├ Kun tulee ikävä ison kotiin
│ ├ Kun tulee tora taloon
│ ├ Kun tulet käymään kotona, tuo pytty tullessasi
│ ├ Kuuntele kujalla ammuuko anopin lehmä
│ ├ Kysy kynsiä kylältä
│ ├ Kysy lupa lukkarista
│ ├ Kysy työtä kydyltäsi
│ ├ Kysytellen käy kylässä
│ ├ Kyty kintaita kysyvi
│ ├ Käy ulkona usein kuuta katsomassa
│ ├ Käy sienessä, jos et osaa ruokaa laittaa
│ ├ Kääri kyyneleet kerälle
│ ├ Kääri torvelle torasi
│ ├ Leipominen
│ ├ Leskelle menevälle
│ ├ Liiku kuin Tapion emäntä
│ ├ Lusikat pese, varret heitä
│ ├ Lämmitä sanatta sauna
│ ├ Lääväaskareet
│ ├ Mi pöly pölähtänevi
│ ├ Millä noudat ämmän, naon, kydyn, äijän mielen
│ ├ Mitä miehiä talossa, ne kaikki kytyjäsi
│ ├ Morsianta neuvotaan liikkumaan ripeästi
│ ├ Ne kolme kotiin heitä
│ ├ Neuvokaa neito talon tavoille
│ ├ Nouse varhain lehmiä lypsämään
│ ├ Notkahuta nuoret niskat
│ ├ Nukkuminen
│ ├ Ole kelkkaan keveä
│ ├ Ole nöyrä, kuuliainen
│ ├ Oma taatto heittäminen, ukko omaksi ottaminen
│ ├ Opi tuntemaan sulhasesi
│ ├ Pese perheen silmät
│ ├ Pidä aina punainen poski
│ ├ Pidä lusikat luvussa
│ ├ Pirtin siivous ja astiain pesu
│ ├ Pää tarkka, tania mieli
│ ├ Sano aina annettavan
│ ├ Siinä neittä neuvotaan, kuka pässin pään keritsi
│ ├ Sulhasen kotiintulo
│ ├ Sulhon mielen noudattaminen
│ ├ Surren istu, surren astu
│ ├ Tapa toinen ottaminen, entinen unohtaminen
│ ├ Tee piikki pihlajainen, keskelle pahat sanasi
│ ├ Tiedä käydä käskemättä
│ ├ Tule emon kotiin pyykille, jos kaivosta loppuu vesi
│ ├ Tule tuulena tupaan
│ ├ Tunsit tulla, tunne olla
│ ├ Tulen sytyttäminen
│ ├ Unikonttisi unohda
│ ├ Vaatteiden pesu
│ ├ Veden hakeminen
│ ├ Vieraiden vastaanotto
│ ├ Älköön sinun takiasi tulko soppeen sohina
│ ├ Älä aja anoppia pakkaseen
│ ├ Älä halkoja valikoi
│ ├ Älä karju kartanolla
│ ├ Älä kerro kylälle kurjuuttasi
│ ├ Älä kengittä kävele - pyhät pihlajat pihalla
│ ├ Älä kiitä kihlojasi
│ ├ Älä käy kyllältä kylässä
│ ├ Älä lapsia lakaise, nosta lapset laavitsalle
│ ├ Älä mene jänön jälille
│ ├ Älä moiti sulhasen kotia
│ ├ Älä nouda miehen mieltä
│ ├ Älä nurkissa nuhise
│ ├ Älä odottele kälyäsi
│ ├ Älä ole kylän kielikello
│ ├ Älä ole äkäinen
│ ├ Älä ota omin luvin
│ ├ Älä potki vuoteelta
│ ├ Älä pyri emännäksi
│ ├ Älä pyri pyllyllesi
│ ├ Älä unohda vanhempia
│ ├ Älä vie viljoja kylään
│ └ Älä visko vihoissasi
└ 2. Sulhasen neuvokkivirret
 ├ Aja viikko vitsakossa
 ├ Anna anopin lyödä
 ├ Anna ateria ajallansa
 ├ Ei ole isoa iäksi
 ├ Hanki karttu kankaalta
 ├ Hanki lipsut, hanki loukut
 ├ Hylkää hylky ojaan
 ├ Jos meiltä neidon viet, saat hänestä vastusta
 ├ Kun kiität, hyväksi kiitä
 ├ Kun neittä hyvin - pahoin pitelet
 ├ Kun otit omenan meiltä, osaa hyvin pidellä
 ├ Kun tulee tuju nenään
 ├ Kuule sulho, kuin mie laulan
 ├ Neuvo neittä nelinurkkaisessa
 ├ Neuvo neittä neljä vuotta
 ├ Niskat nuoret notkuttele
 ├ Ole aina uskollinen kaupungissa käydessäsi
 ├ Olkaa aina toinen toisellenne avuksi
 ├ Osta leveä letti, leivo neitoasi
 ├ Ota silkki siimaksi
 ├ Ota vitsa viitan alta
 ├ Pane pahennus mieleesi, älä viskaa viereesi
 ├ Pidä huoli varsasta kun nait varsaniekan
 ├ Pidä kahvit kotona
 ├ Pidä kultasi kurissa
 ├ Pidä vaari vaimostasi
 ├ Riisu itse rinnustimet kaupungista tultuasi
 ├ Sitä kutsu kullaksi, joka oli vihillä vieressäsi
 ├ Teetä viikate terävä
 ├ Tunsit ottaa, tunne pitää
 ├ Tuo kaupungista tuomisia
 ├ Tuo lampi lattialle
 ├ Tuo neittä ison kotiin, älä piinaa ikävällä
 ├ Täti neuvoo sisarenpoikaa
 ├ Vie kirkkoon pyhänä
 ├ Älkää sillan päässä seisotelko, ikkunoissa itketeltö
 ├ Älä aitoihin ajele
 ├ Älä anna anopin lyödä
 ├ Älä hautele halolla
 ├ Älä heitä synkeään saloon
 ├ Älä itkettele neittä iltakausia
 ├ Älä kiellä kellarista
 ├ Älä käännä kättä poikki
 ├ Älä laita lapsiasi piioiksi
 ├ Älä laita vaimoasi Pietariin
 ├ Älä laske kengättä kujalle
 ├ Älä liiku viinateillä
 ├ Älä lyö yhdestä syystä
 ├ Älä ota orjaksesi
 ├ Älä palelluta pakkaseen
 ├ Älä pidä neitoa pilkkanasi
 ├ Älä piekse perheen vihalla
 ├ Älä pitele pahoin neitoamme
 ├ Älä pöksyistä pöräjä, tee pelto pellavaista
 ├ Älä silmiä sivalla
 ├ Älä syö sylttynäsi, tuo linnasta lihaa
 ├ Älä tapa tateilla
 ├ Älä vierastele kotiväkeä
 └ Älä vitsoin vinguttele
5. Ylistys- ja pilkkalaulut
├ 01. Sulhasen ylistys
│ ├ Ei anna anopin lyödä
│ ├ Ei hakkaa halolla, ottaa oljen
│ ├ Ei ole ennen ollut tämän sulhasen somuutta
│ ├ Ei ole muilla miehillä
│ ├ Ei ole reessä retkallaan
│ ├ Ei ole viinavelkoja kylässä
│ ├ Ei pöksyistä pöräjä
│ ├ Ei sanottu saavan naista
│ ├ Ei vaadi vastaansa kumarrusta
│ ├ Ei viivy viinan kanssa
│ ├ Hyvä mies, hyvä hevonen
│ ├ Jos on naista miniässä, kyll' on miestä veljessä
│ ├ Kaivaa kaivon – vesi nousee nostamatta
│ ├ Kultasuitset kuumottaa
│ ├ Maksat markan mielestäni
│ ├ Mies metsällä kävijä
│ ├ Neuvoo nelisnurkkaisessa
│ ├ Olit osanjaossa, muut oven takana
│ ├ On kekoja kerittypäitä, purnu puituja jyviä
│ ├ On sulholla hopeinen horstapel
│ ├ On sulholla kaksi kultaista munaa
│ ├ On sulhossamme kyntömiestä
│ ├ Parta kullan palmikoissa
│ ├ Pois ei potki vuoteelta
│ ├ Priha on sinun katsantosi
│ ├ Pyhät juoksee pyssyn kanssa
│ ├ Pyhät syöttää pyynlihalla
│ ├ Hopeaiset housunnauhat, silkkiset sukan siteet
│ ├ Sadan ruplan saappaat jalassa
│ ├ Sulhasen vaatteiden ylistys
│ ├ Sulhon turkki
│ ├ Viitta on kuuttaren kutoma
│ ├ Sulhanen rikas rahasta, repo vikkelä jalalta
│ ├ Sulhanen suloinen kuin lemmen kuutamoinen
│ ├ Sulhasen hevosen ylistys
│ ├ Sulholla peurannahka peitteenä, karhunnahka katteena
│ ├ Sulhasta kiitetään: otit Suomesta sorean
│ ├ Tekee saavit, pankit, kannut kaikenlaiset
│ ├ Tuntee tupasen tehdä
│ ├ Tuo lehdosta leivän
│ ├ Tuo linnasta tuomisia
│ ├ Tuo on naasti naurusuinen
│ ├ Tuoll' on kunnia kotona
│ ├ Vävy on kananmunaa uudempi
│ └ Yksi oli ounapuu kylässä
├ 02. Sulhasen kodin ylistys
│ ├ Aitta joka aholla
│ ├ Appi ainoa isäntä
│ ├ Appi sinut siunaa
│ ├ Ei huoli hovissa käydä
│ ├ Ei kiirettä kivelle, huolta huhmarelle
│ ├ Ei meillä emännät itke, itkee itikka
│ ├ Ei meillä varhain nousta
│ ├ Ei meitä verosta viedä
│ ├ Hevosia paljon, laveat lammaslaumat, lehmät kultasarvet
│ ├ Huolovat on meijän urohot huonuksia huolimaan
│ ├ Hyvä meillä orjan olla
│ ├ Ihastu, älä pelästy, jos on tanhua retuinen
│ ├ Kellari teloja täynnä, telat täynnä tynnyreitä
│ ├ Kesällä ei kekoa tehdä
│ ├ Kivenpuu ei kättä kisko
│ ├ Kolme jokea juoksi
│ ├ Kolme on aittaa mäellä
│ ├ Kolme riihtä rinnatusten
│ ├ Koreat koivikot liki kotia
│ ├ Koti meidän korkea
│ ├ Kuja kullalla katettu
│ ├ Kultaristit on kukkulalla
│ ├ Kuusi kultaista tupaa, viisi viinakellaria
│ ├ Leipä linnasta tulee
│ ├ Lihat, voit vallassasi
│ ├ Liput linnaan näkyvät
│ ├ Läävä täynnä lähtemiä
│ ├ Maat medelle maistuvat, seipäät sianlihalle
│ ├ Meidän maat mansikkaiset, muiden maat mustikkaiset
│ ├ Meill' on kaivot kartanolla
│ ├ Meill' on myllyt myllyn päällä
│ ├ Meill' on verkaiset veräjät, aidat aarnitsaiset
│ ├ Meill' on viinat, oluet, kalat kaikenlaiset
│ ├ Meill´on virsta vehnää maassa
│ ├ Meri meille näkyy
│ ├ Metsät mettä täynnä
│ ├ Nurmet alla, pellot päällä
│ ├ Näittekö tullessanne näsäpäitä närtteitä
│ ├ Ojanvieret ohramaina
│ ├ Oriit seisovat pihalla
│ ├ Pellot kasvaa pellavia
│ ├ Pitkät pirtin penkit, laveat saunan laudat
│ ├ Porokellot portin päällä
│ ├ Purnut ruista puolillaan
│ ├ Rahaisa on talo rajalla
│ ├ Se meillä kovinta työtä
│ ├ Siell' on kirstu kirstun päällä
│ ├ Sirahuta sirkut silmät meidän lohijärville
│ ├ Suo ei kasva kastekortta vaan apilaheinää
│ ├ Syödään sileä leipä
│ ├ Tulee köyhä kynnykselle
│ ├ Tässä varaa vaikka varastaa
│ └ Vesi meille vehnät tuo
├ 03. Morsiamen ylistys
│ ├ Ei istunut ikkunan ääressä
│ ├ Ei kiinnitä vasikoita kiroten, ei tehnyt sijaa tien selälle
│ ├ Ei kysy kynsiä kylältä
│ ├ Ei ole kuussa neuvomista
│ ├ Ei ole kylänkävijä, vaan siveä
│ ├ Ei ole nieklan neuvomista
│ ├ Ei ole ollut jouten paimenessa käydessään
│ ├ Ei ole rujo eikä rampa
│ ├ Ei ole vaatevelkoja kylällä
│ ├ Ei tuoda Turustakaan morsiamen muodollista
│ ├ Ei vie villoja kylälle
│ ├ Ei ärjy äidilleen, miehet kiittää metsätiellä
│ ├ Hienohelma, koppakenkä, käy kaupungin katua
│ ├ Hyvä on sinulla, ei ole hylky
│ ├ Hyvän sait hypättyäsi
│ ├ Istuu kuin käkönen puussa
│ ├ Jo eukko ennen neuvoi
│ ├ Jos neito on vedellä pesty, hän on raisu raatamaan
│ ├ Jos on miestä vellossa, niin on naista miniässä
│ ├ Kana kaunis, keikkorinta
│ ├ Katso yli olkapääsi kun on sorja suojassasi
│ ├ Kelpaa käydä viereen ja viedä vieraisille
│ ├ Kiitä sulho lykkyäsi
│ ├ Kiitos, meidän neito - pidit piikuutesi
│ ├ Kohdaltasi koivun taitoit
│ ├ Köyhän tyttärestä saat riihen puijan, rikkaasta riimusilmän
│ ├ Kun mie mokoman saisin
│ ├ Kyllä kultasi kutoo
│ ├ Kyllä tuo ommella osaa, kankaita kutoa
│ ├ Lähtee viirut viitoistanne
│ ├ Morsiamen vaatteiden ylistys
│ ├ Neidolla karvainen kattila
│ ├ Neito kaunis kuin kukkanen kesällä
│ ├ Neito medellä pesty
│ ├ Neito putrolta punainen
│ ├ Nyt tanssijan tapasit
│ ├ On kuin maassa mansikkainen, puola puolikypsä
│ ├ On kuin oksalla omena tai puussa pähkinäinen
│ ├ On meidän neidossamme vuoteelle vietävää
│ ├ On neidoillamme Viipurissa viilatuita
│ ├ On neidolla tupaan tulemista
│ ├ On päänalasen pälläreitä, viidet villavaipat
│ ├ Onko neidollanne oman värttinän väkeä
│ ├ Osaa kelpolangan kehräellä
│ ├ Osaa ovissa käydä
│ ├ Posket puoloilla punattu
│ ├ Puhdas on pulmunen lumella
│ ├ Sait oivan ompelijan
│ ├ Sait riskin riihen puijan, kankaankutojan
│ ├ Sait suuren ja sorian
│ ├ Silmät maksavat sinisen (morsiamesta)
│ ├ Silmät suuret, suu sorea
│ ├ Silta siintää neidon punarivoista, sinihameesta
│ ├ Sirppiin sivakka, villi viikatteelle
│ ├ Sukkula suihki kädessä kuin kärppä kiven raossa
│ ├ Suku suuri neidolla
│ ├ Tuli kultaa käteeni
│ ├ Tuntee toimet toimekkaiset
│ ├ Tuo on miehen mieltä myöten
│ ├ Tuo on rinnoilta rikas
│ ├ Työn tekijä, vyön kutoja
│ ├ Täältä sait oman varren valkeuden
│ ├ Tämä on tietty tikkariksi
│ ├ Vaimo kaunis ja vakainen
│ └ Viivi villoillensa, näpsä näppitöille
├ 04. Morsiamen hyvää onnea kiitetään
│ ├ Ei pannut pakenijalle
│ ├ Ei riko ristiäsi
│ ├ En joutunut kälyn käsiin
│ ├ Et joutunut juomarille
│ ├ Hyvän sait, hyvän tapasit
│ ├ Kiitä anoppiasi, sulhoasi
│ ├ Kiitä morsian onneasi
│ ├ Leski sinua leivällä syöttää
│ ├ Nyt luonasi lohi kutee
│ ├ Nyt on hurskas hurstillasi
│ ├ Ohukainen sinulla onni
│ ├ Oikein siulle onni valvoi
│ ├ Pääsit kyntäjän kylelle
│ ├ Pääsit paikalle hyvälle, missä on kaivo kartanolla
│ ├ Pääsit rikkaan rikoille
│ ├ Pääsit sille, jolla on päätökset kotona
│ ├ Pyysit pyssymiestä – sen sait
│ ├ Ruispurnuun putosit
│ ├ Sait ankaran anopin
│ ├ Sait miehen merellä kävijän
│ ├ Sait miehen metsänkävijän
│ ├ Sait miehen mielullisen
│ ├ Sait miehen satojen tuojan
│ ├ Sait ukon uunintekijän
│ ├ Sen sait, mitä halajit
│ ├ Siellä olit sikojen paimen, täällä possu pöydän päässä
│ ├ Sitä kuuta kohti kävit
│ ├ Tuotiin viljamättäälle
│ └ Viitsit olla vierosess, alla kainalon asua
├ 05. Sulhasen pilkka
│ ├ Ei hyvä hylyksi jouda
│ ├ Ei ole peurannahkaa peitteenä
│ ├ Ei ole miehen mieltä päässä
│ ├ Ei ole veljestänne haravankaan hankkijaa
│ ├ Ei osaa tupaa tehdä
│ ├ Ennen olisit vuohen nainut
│ ├ En ole nähnyt mokomaa hylkyä
│ ├ En olisi suonut natoani Puol-Pielain pojalle
│ ├ Hanki havuluuta millä suit sulhon suuta
│ ├ Hankkikaa riihiharava millä sukia sulhon päätä
│ ├ Hitto sulhasen sisässä, pahahenki paian alla
│ ├ Hiukset kuin hitolla, parta kuin pahalla
│ ├ Huulet on kuin huopasaapas, pää kuin hevosella
│ ├ Istuu kuin rymä rytyssä
│ ├ Käy kätkyen tekoon
│ ├ Kilkkiämmät on meillä kissat
│ ├ Kirottu Kiisi-Yrjö vei meiltä neidon
│ ├ Kivet kilkkii kormanossa
│ ├ Kuin on musta ja matala
│ ├ Kukko musta luppaharja
│ ├ Kun ei tule turpeammat, sivu menkööt siatkin
│ ├ Kun itsesi näkisit, metsään menisit
│ ├ Kun vilu, kiukaalle kiipesit, kun palava pakko, viilsit viileään
│ ├ Kurjeltako kurkun otit millä velliä vetelet
│ ├ Liekö teidän veljestänne meidän siskon syöttäjää?
│ ├ Luuletko piian pettäväsi rupisilla huulilla
│ ├ Mahtuu sen mahaan lehmä läävineen
│ ├ Miellyitkö rahoihin?
│ ├ Mies musta, mieli murea
│ ├ Mikä turmellus tuvassa, mikä pölkky pöydän päässä
│ ├ Missä sulho kesän vietti kun ei raatanut rahaa
│ ├ Missä sulho varren varttui
│ ├ Mitä kävelet surma
│ ├ Mitä sie sika minusta - pullosuu punaverestä
│ ├ Muuten olisi kuin mustalainen
│ ├ Narri on naitettu salaa
│ ├ Näytti peura perseensä
│ ├ Nenä on neljä arsinaa
│ ├ Oispa neito ollut paremman arvoinen
│ ├ On kuin oksalla orava
│ ├ On kuin vanha kinnasvanttu, tiellä tervaskanto
│ ├ Pää kuin meidän Päitsikillä
│ ├ Pikun pikkuinen, pahanpäiväinen
│ ├ Puuttu punttopää kätehen
│ ├ Rahat naiessa kuluvat
│ ├ Saitte saivareen vävyksi
│ ├ Rampaan, sokeaan rakastunut
│ ├ Selin söi, syrjin makasi
│ ├ Siansilmä, koirankorva
│ ├ Sika syö säkin selästä
│ ├ Sikanen sinua kiitti
│ ├ Silmät mustat, korvat mustat, pää pesty sukimatta
│ ├ Silmät päässä kuin sialla
│ ├ Silmät tehty seipäällä, suu lapiolla lohkaistu
│ ├ Sinäkö olet paska maan parhaita
│ ├ Sulhanen sukapii
│ ├ Sulhaselle, kun kosijat eivät ole mieluiset
│ ├ Sulho hampaista hatara, keitetäänkö kiisseliä
│ ├ Sulho juomari
│ ├ Sulho kaljupäinen
│ ├ Sulho kengitetty kuin pöläkkä pauloitettu
│ ├ Sulho koditon
│ ├ Sulho kuin kuiva koivun oksa
│ ├ Sulho laiska
│ ├ Sulho musta pikkarainen
│ ├ Sulho on akkoja ajellut
│ ├ Sulho sairas
│ ├ Sulho valehtelija
│ ├ Sulho vanha
│ ├ Sulho varas
│ ├ Sulho varaton
│ ├ Sulholla suden ikenet
│ ├ Sulhollanne on viinavelkoja kylässä
│ ├ Sulhon hevosen pilkkaaminen
│ ├ Sulhon päästä saavin saisi
│ ├ Sulhon suu on suuri, paha tuohon paikkaa panna
│ ├ Sulhon vaatteiden moitinta
│ ├ Suostutko, neido, sulhohes
│ ├ Suun läpi linnut lentelee
│ ├ Suu on auki ammollaan, syökö luuta vai lihaa
│ ├ Tapoit täitä turkistasi
│ ├ Toista tänne toivottiin
│ ├ Toivoin tutun tulevan
│ ├ Tuolt' on sirkka silmän syönyt
│ ├ Tytöt pierööt piippuheis
│ ├ Varikselta varsi, korpilta nenä, sudelta suu, muoto mustalta sialta
│ └ Viekää sulho saunaan ja pitäkää siellä kunnes katto päälle putoaa
├ 06. Sulhasta herjataan morsiamesta
│ ├ Aina nauroit toisen naista, sait naisen naurettavan
│ ├ Ei nuorta saanutkaan
│ ├ Ei suku suvaitse kierosilmä morsianta
│ ├ Et ottanut omenikkoa
│ ├ Et saanut saattajia
│ ├ Et saanut sitä kalaa, mitä varten oli verkot tehty
│ ├ Et sulho saraista saanutkaan
│ ├ Etsit maalta maan parasta
│ ├ Etsit neittä neljä vuotta
│ ├ Hukkaan meni poikuutesi
│ ├ Käkesit käkösen tuoda
│ ├ Luu lihan valitsijalle
│ ├ Luulit naisen nainehesi
│ ├ Luulit oravaisen ottaneesi
│ ├ Luulit purnun puineheis
│ ├ Luulit saavasi sorjan
│ ├ Luuli teyrin saaneensa
│ ├ Meni raukan rahat kuin ois virtaan viskannut
│ ├ Mikä käski poikaamme rampaan rakastumaan?
│ ├ Mitä Mikko silloin mietti kun hipsi Hiitolaan
│ ├ Muut naivat sorjat neidot, sinulle heikko heitettiin
│ ├ Olisi ollut paremmankin neidon arvoinen
│ ├ Olisit antanut morsiosi Kelon Simolle
│ ├ Parempi ikäsi akatta kuin kehnon kanssa
│ ├ Muut olivat osanjaossa, sinä oven takana
│ ├ Nyt on riimu rinnallasi, viirusilmä vieressäsi
│ ├ Nyt tulee hupa hutulle
│ ├ Nyt täytyy ryysyihin ruveta
│ ├ Olisi ollut omallakin puolella mokomia
│ ├ Olisit ottanut omasta kylästä
│ ├ Olisit saanut Sakkolasta parin lanttupaistikkaalla
│ ├ Otit huonon morsiamen
│ ├ Perä ei penkille ylety
│ ├ Puuttui pullo näppiisi
│ ├ Puutuit puntukseen, kompastuit kononnenään
│ ├ Sait mustaa murikan
│ ├ Sait nartun naurismaalta
│ ├ Sait suolta suovariksen
│ ├ Sait vihkeron vihhoi
│ ├ Sait viimein viitattoman
│ ├ Sanoit ottavasi kirkon parvelta parhaimman
│ ├ Sanoit tuovasi Suomesta sorjan
│ ├ Sitä kuuta et kohti käynyt mitä tavoittelit
│ ├ Turhaan meni poikani sorjin saappain
│ ├ Vaihdoit sorjat silmäsi kierosilmiiin
│ ├ Veit venakon, sait savakon
│ ├ Viikon etsit vertaistasi
│ ├ Virot etsit, maat valitsit
│ └ Voi veikko mitä vetelet
├ 07. Morsiamelle moititaan sulhasta
│ ├ Jouduit härän häkin varaksi
│ ├ Jouduit koivun konkelolle
│ ├ Jouduit rengin rekeen
│ ├ Joudut vaivaiselle
│ ├ Keväällä lähtee paimeneksi
│ ├ Laiska mies pyytää tulta piippuunsa
│ ├ Läksit ruunuvallan ruotiukolle
│ ├ Mitä olet hyvillä mielin?
│ ├ Neidon kerskaus, ettei mene joka pojalle
│ ├ Olisit ottanut paremman - Mikko lyö kartulla kahesti
│ ├ Otit hurjalta hopeat
│ ├ Otit oksalta otuksen, puusta puikkonuokan
│ ├ Sait hullun hurstillesi
│ ├ Sait savisen saksan
│ ├ Sanoit että pitää olla vaari kengittämässä
│ ├ Sinulle Antti annettiin, kierosilmä kenkättiin
│ ├ Tuli yksi turnus äijä, muutti mielen
│ ├ Vaihdoit suorat sääryesi vääräsäärien välihin
│ └ Vannoit valitsevasi Suomesta sorian sulhon
├ 08. Sulhasen kodin pilkka
│ ├ Aina teille herrat käyvät, ryöstäjät rypevät
│ ├ Ei ole aittaan asiaa, ei tietä kellariin
│ ├ Ei ole missään mitään
│ ├ Ei ole teidän poikasista vihille vietävää
│ ├ Ei oo teillä niinkuin meillä
│ ├ Ei taaria talossa
│ ├ Heikot hongat, eivät köyhää kestä
│ ├ Heitin siskoni tänne helvetin pesään
│ ├ Honkaisista huoneista mataliin majoihin
│ ├ Jo joutui meidän neito noiden paskojen pajuille
│ ├ Joko ruokit ruumenukset
│ ├ Kana katsoi ikkunasta, täi lakaisi lattiaa
│ ├ Kissa kiehui kattilassa
│ ├ Kolme aittaa on sinulla, vehkasuolla, parkkikankaalla
│ ├ Kolme lehmää läävässä
│ ├ Kun olis pelto pienoinenkin, tupa kolmikolkkainenkin
│ ├ Kyll' on kystä aitassani
│ ├ Lammas määkyi, pää märännyt
│ ├ Mihin heitätte hevoset - ei kujaa, kartanoa
│ ├ Mihin suostui meidän neito
│ ├ Nimismies vie talon veloista
│ ├ Näimme sysikuorman syrjällään
│ ├ Nälkäniemi näkyy
│ ├ Olisi meidän neidolle ollut parempiakin paikkoja
│ ├ Onko huone huollettuna?
│ ├ Pata liedellä lihaton, kattila tulella tuima
│ ├ Petettiin meidän neito
│ ├ Pöpötti-leipä pöydällä
│ ├ Sanottiin täällä olevan
│ ├ Silmiksi sokialaan joutui neito
│ ├ Sulho on suolta suojan saanut
│ ├ Suolat, suurukset kylässä, vaatehuone varvikossa
│ ├ Tiet tipoja täynnä, ahot aisan paksuisia
│ ├ Tunnen koira sun kotisi
│ ├ Tupa on kuudella tuella
│ ├ Tupa on tehty turpeista
│ ├ Varusta mierun säkki
│ ├ Viisi vetelää suota
│ └ Yks on kyyttö kytkyessä
├ 09. Sulhasen moitteen torjunta
│ ├ Ei juo veljemme joka pikaria
│ ├ Ei ole lynkä eikä länkä
│ ├ Ei ole totta sanoneet
│ ├ Jos olisin moinen syömäri, juomari, koinari
│ ├ Käydä käsketyn tulee. Vastaus sulhon moittimiseen
│ ├ Kun ette usko, viekää veli pellon päälle
│ ├ Kuulin kun sukua soimattiin
│ ├ Pitääkö sulhaista suvaita vai moittia morsianta
│ ├ Puhas leipä on purlakalla
│ ├ Sanottiin ettei kuule meidän vello
│ ├ Sanottiin ettei ole missä yötä olla
│ ├ Sanottiin veljeäni multahirren mustaksi
│ └ Sanottiin veljeäni sian sorkan suuruiseksi
├ 10. Morsiamen pilkka
│ ├ Ei ole hiirtä hempeämpi
│ ├ Ei ole ikinä tuotu mokomaa morsianta
│ ├ Ei ole päänalasen pälläreitä
│ ├ Ei ole ruunan syy, että toi torujavaimon
│ ├ Ei ole suussa hampaita, ei syö muuta kuin murua
│ ├ Ei ole tuossa miehen naista
│ ├ Ei ole villi viikatteelle
│ ├ Ei osaa pirran kaidetta pidellä
│ ├ Ei pyyhi permantoa
│ ├ Ei taipunut talon tapoihin
│ ├ Ei tässä naista naida
│ ├ Ei tuo ommella osaa
│ ├ Ei tuotu tuvan pesijä, tuotiin tuhma tulenpuhuja
│ ├ Ei yli kynnyksen yletä
│ ├ Ensin oli ripistä risti, sitten suru sulhasesta
│ ├ Istuu kuin imisä kissa
│ ├ Istuu kuin rymä rytyssä
│ ├ Jos on suuta sulhasella, on neidolla nenää
│ ├ Kantava morsian
│ ├ Kolme poimua poskessa, neljäs nenänselässä
│ ├ Kun naamasi näkisit, itkisit itsekin
│ ├ Kun tuota kuukauden kulutat
│ ├ Kutoo kuusi vuotta, ostaa paidan
│ ├ Kysyy kynsiä kylästä
│ ├ Maito nännistä näkyy
│ ├ Miniä on minulle tuotu
│ ├ Morsiamella on köyhä koti
│ ├ Morsian köyhän lapsi
│ ├ Morsian laiska
│ ├ Morsian mokoma, kaaso käyssäleuka
│ ├ Morsian mukelopylly
│ ├ Musta muoto, rutto luonto
│ ├ Musta pikkarainen
│ ├ Nyt tuotiin kulin kutoja
│ ├ Olkinen sykerö, pajun niintä palmikkona
│ ├ On kuin kiiski killisilmä
│ ├ On kuin maalla mauriainen
│ ├ On kuin niityn vahti
│ ├ On neidollanne vaatevelkoja kylässä
│ ├ Onko ne suden repimät?
│ ├ Pojallasi on poukkupytty
│ ├ Pää kuin meidän Päitsikillä
│ ├ Riihen riuku, saunan salpa
│ ├ Saat panna paimeneksi
│ ├ Sika on syönyt silmäripset
│ ├ Sika syö selästä lapsen
│ ├ Silmät liehuu lieden päällä
│ ├ Silmät mustat, korvat mustat, pää pesty sukimatta
│ ├ Silta painui, palkit notkui
│ ├ Siveetön morsian
│ ├ Susi luulee siaksi
│ ├ Suu on kuin sukkatöllys
│ ├ Taitaa olla taudinsyömä
│ ├ Tuo on musta kuin mustalainen
│ ├ Tuota en kotiini toisi
│ ├ Tuotiin konna Konkasuolta
│ ├ Tuotiin meille uusi minjä
│ ├ Turkki tehty sian villoista
│ ├ Täipää, homesykerö
│ ├ Tämä ei maksa tätä Maria
│ ├ Tänne kontit kannettiin
│ ├ Tätä on kutkaa kupattu
│ ├ Viekää pois minkä toitte
│ ├ Vietiin meiltä vihainen piika
│ ├ Vähän tekijä, paljon syöjä
│ └ Ylähuuli ympyrläinen
├ 11. Morsiamen moitteen torjunta
│ ├ Ei ole kutojan/neidon syy
│ ├ Ei ole riihestä revästy
│ ├ Ei ole sitassa silmät
│ ├ Ei ollut äitiä elossa
│ ├ Emon syy, opetti laiskaksi
│ ├ En ole torakan syömä
│ ├ En tullut tuomatta tupaan
│ ├ Ken on virsillä viriä, se on laiska muille töille
│ ├ Mikä sonnat suosta nosti
│ ├ Moni moitti muotojani
│ ├ Älä lue Luojan töitä
│ └ Älkää soimatko siskoani
├ 12. Moittijan puolustus
│ ├ En moiti morsianta, laulan laatusasti
│ ├ Ensin ivaan itseäni, sitten muita moitin
│ ├ Jo minä virren väärin lauloin
│ ├ Suotta moitin, totta kiitän
│ ├ Viat virkoin vellostain
│ ├ Vuoroin linnut, vuoroin langot
│ └ Älä suutu sulho suusanoista
├ L13. aulajat sättivät toisiaan
│ ├ Ei ole teillä niin kuin meillä
│ ├ Ei pidä Mattia manata
│ ├ Hääväen pilkkaa
│ ├ Kaikki vuoloiset voria
│ ├ Ken sokeaa soimasi, sokeaksi sortukoon
│ ├ Kuka teidät kurvat kutsui
│ ├ Kun sinä koiran söisit
│ ├ Kun säännyn sättimään, viikon itket virsiäni
│ ├ Laulajat lahjotaan
│ ├ Laulan laulajalle kulkkuun kurikanvarren
│ ├ Lohko loppu Taipaleesta
│ ├ Mene pois hassu haukkumasta
│ ├ Mihin meidän miehet saivat, pääsivät huorat huutamaan
│ ├ Miksi emo vaali sinulle väärän varren?
│ ├ Millä maksan piian pilkan
│ ├ Mistä sait mokomat korvoit?
│ ├ Mitä sie pörö pöriset
│ ├ Mitä te meijän tyttölöistä
│ ├ Nuodemiehet tekevät velliä
│ ├ Ole vaiti, vanha hullu
│ ├ Olkaa hiljaa, hittolaiset
│ ├ Paljon maksaa paskatiinu
│ ├ Pankaa säkkiin evästä
│ ├ Pitäjällä on pitkä kurkku
│ ├ Pois huorat huutamasta
│ ├ Saajannaisen pilkka
│ ├ Silmät liehuu lieden päälle
│ ├ Sulhaspojalle
│ ├ Suotta meitä soimattiin
│ ├ Sääli käydä sättimään nuoteita
│ ├ Tallella teidän hevoset - sudet reisiä repivät
│ ├ Tulkoon tuli punainen nokiasi nuohoomaan
│ ├ Vasta on kerta keitettynä kiiskiä kirokaloja
│ ├ Voi kun on nälkä näissä häissä
│ ├ Älkää tunkeko tupaan
│ └ Älä virttä väärin laula
├ 14. Kaason pilkka
│ ├ En ole ollut ennenkään pilkkapuikko
│ ├ Hyvä kaaso, kaunis kaaso
│ ├ Istu puhki puinen penkki
│ ├ Kaaso kallella kypärin
│ ├ Kaaso kuin lammas laukkipää
│ ├ Kaaso kuin mykrä myssy päässä
│ ├ Kaasoa pyydetään tanssimaan
│ ├ Kaasolla hameen helmat hallassa
│ ├ Kaasolla kasa sylissä
│ ├ Kaason silmät kuin harakan pakkasella
│ ├ Kaason suu on löyhällään
│ ├ Kaason ylistys
│ ├ Katso, kaaso, morsianta, ettei rekeen repeä
│ ├ Katso kaason perseeseen
│ ├ Kun olet viisas virsillesi, solmi munasta solmu
│ ├ Kuoli muinen musta ruuna
│ ├ Niin on kaaso kengitetty kuin hevonen raudoitettu
│ ├ Nokinokka kaase
│ ├ Nouse kaaso kiukaalle
│ └ Söitpä, joitpa neitosesi
├ 15. Puhemiehen pilkka ja ylistys
│ ├ Häälaulajat kosiomiehelle
│ ├ Kosiomiehen vaatteiden ylistys
│ ├ Kosiomies kovannäköinen
│ ├ Kylässä neitoja vähän - nyt ryöstätte tämänkin
│ ├ Luulin olevan kultaa kukkarossa - kukonpaskaa
│ ├ Otit omenan meiltä
│ ├ Patvaskan ylistys
│ ├ Puhemiehelle: Saako suu sanoa mitä sylki suuhun tuo?
│ ├ Puhemiehellä paita palttinainen
│ ├ Puhemiehen moittiminen
│ └ Puhemies pukin näköinen
└ 16. Muiden ylistys
 ├ Emännän ylistys
 ├ Hääkansan ylistys
 ├ Isännän ylistys
 ├ Päämies pojut Kalervo
 ├ Saajannaisen ylistys
 └ Soittajien ylistys
6. Häiden päättyessä
├ 1. Häätalosta lähtiessä
│ ├ Aika mennä kotiin, äiti odottaa
│ ├ Heitän Jeesuksen sijaan
│ ├ Häiden päättyessä
│ ├ Me menemme, sinut jätämme tähän kylmään kylään
│ ├ Nuoteet pois lähtiessään
│ ├ Tulitte yhdeksi yöksi, olitte yhdeksän yötä
│ └ Viemme emolle viestit
└ 2. Hääväen palatessa morsiamen kotiin
 ├ Ei neittä huralle pantu - kyntäjän kylelle, ruispurnuun
 ├ Jos on laiska, tuo kotiin
 ├ Kävimme maita polttamassa
 ├ Sija tässä, ei sisoista
 └ Täss on kakku kaunostasi
7. Häänäytelmään kuuluvat taikamenot ja varaukset
├ Hääpari varataan
├ Hääparille yltäkylläisyyttä
├ Häävuoteeseen onnea
├ Hääväki pilataan tappelemaan
├ Hääväki varataan
├ Jos sulhanen ja nuorikko turmellaan
├ Kosiminen menestyy
├ Kun tyttö antaa aparat
├ Kuulutukselta palattua
├ Maan tervehtiminen
├ Morsiamen koti-ikävän estäminen
├ Morsiamen päästö pilauksesta
├ Morsiamesta hyvä emäntä
├ Morsian tervehtii saunanhaltiaa
├ Morsian varataan
├ Morsiusjoukko pilataan
├ Muurin tervehtiminen
├ Naimaonnen jättäminen taloon
├ Osan kylvän, onnen kylvän
├ Onnea, lykkyä, lihamyttyä
├ Onnea morsiamelle
├ Ota onni ohjillesi, Jumala rekosehesi / Tee risti rinnoillesi
├ Pahat tavat jäävät kotiin
├ Pariskunta varjeltuu pahansuovilta
├ Poikalasten toivotus
├ Sopua avioparille
├ Sulhanen varataan
├ Sulhaskansan rikkeiltä varataan
├ Vaimoa tuotaessa
├ Valta morsiamelle
└ Vihittäessä terveeksi
8. Erilaisia häärunoaiheita
├ Autuas se aviokunta
├ Ei suvaitse Suomen neito venäläistä
├ Ei tuotu neitoa riihelle - kahvinkeittoon
├ Ei voi lintu poikiaan yhdessä pitää
├ En sureksi sulhastain - sukua
├ Entä jos ei auta anoppia?
├ Kelpo morsian kompastui
├ Kokon ukko antoi rahat kukkarossa
├ Kuka sinua pahoin pitää
├ Kun morsian tulee oljamiin
├ Kutti kutti, neito nuori
├ Kuule sulho kun minä laulan
├ Larin Parasken häissä
├ Laulaja häissä
├ Miesten laulua häissä
├ Mihin teiltä savu saapi
├ Millä sie sen miehen sait
├ Mitä sie paheksit, Paavo
├ Morsiamelle, jonka täti oli surmannut miehensä
├ Morsian istuu marraskuussa
├ Morsian rikas
├ Muistan Murrin syntyneeks
├ Paikallisia aiheita
├ Petti siskomme teiltä veljen, veljemme teiltä siskon
├ Poika lauloi entisen morsiamensa häissä
├ Rikas on köyhän vävy
├ Saa ei Muoni morsianta
├ Silloin on poika puolellase, kun ison kotona
├ Sulho pruutta, sulkku tukka
├ Sulholle, joka menee kotivävyksi
├ Suomalainen hääruno vuodelta 1780
├ Tapa lehmät, myy hevonen, tule perästä
├ Teit karhulle työtä
├ Tuo ois kohta koinittava
├ Tytön rahominen Suomenniemellä
├ Tätiäin tästä kiitän
└ Viis minijää ei maksa virsujani (Anoppi, jos talo köyhä)