|
|
1 |
Kullerwo Kalewan poika,
|
|
|
|
2 |
Kun esinnä emästä synty,
|
|
|
|
3 |
Heti kohta kolmiöissä
|
|
|
|
4 |
Katkasi kapalowyönsä,
|
|
|
|
5 |
Pääsi päälle peittehensä.
|
|
|
|
6 |
Nähtihin hywä tulewan,
|
|
|
|
7 |
Keksittihin kelpoawan;
|
|
|
|
8 |
Wietihin Wenäehelle,
|
|
|
|
9 |
Karjalahan kaupittihin,
|
|
|
|
10 |
Ilmariselle sepolle.
|
|
|
|
11 |
Minpä seppo tuosta anto?
|
|
|
|
12 |
Äiän seppo tuosta anto;
|
|
|
|
13 |
Kaksi kattilarania,
|
|
|
|
14 |
Kolme pa'an kuolioa,
|
|
|
|
15 |
Wiisi wiikate kulua,
|
|
|
|
16 |
Kuusi kuokan ruopioa.
|
|
|
|
17 |
Se kaunis Kalewan poika
|
|
|
|
18 |
Heti tuonne tultuansa,
|
|
|
|
19 |
Jo päiwänä ensimmäisnä,
|
|
|
|
20 |
Kysy työtä iltasella;
|
|
|
|
21 |
Isännältä iltaseksi,
|
|
|
|
22 |
Emännältä aamuseksi:
|
|
|
|
23 |
"Kull' on työlle uusi orja,
|
|
|
|
24 |
Raaolle rahan alanen?"
|
|
|
|
25 |
Pantu on lapsen katsantohon,
|
|
|
|
26 |
Sormipienen souantahan.
|
|
|
|
27 |
Katso lasta, kaiwo silmät,
|
|
|
|
28 |
Syötti lasta, söi itsekki,
|
|
|
|
29 |
Lapsen tauilla tapatti,
|
|
|
|
30 |
Kätkyen tulella poltti.
|
|
|
|
31 |
Jo päiwänä toisentena
|
|
|
|
32 |
Kysy työtä iltasella,
|
|
|
|
33 |
Isännältä iltaseksi,
|
|
|
|
34 |
Emännältä aamuseksi:
|
|
|
|
35 |
"Kull' on työlle uusi orja,
|
|
|
|
36 |
Raaolle rahan alanen?"
|
|
|
|
37 |
Pantu on kasken kaahantahan,
|
|
|
|
38 |
Solkikoiwun sorrantahan.
|
|
|
|
39 |
Sorti puuta kaksi kolme,
|
|
|
|
40 |
Kawahutti kannon päähän,
|
|
|
|
41 |
Niin huhura huiahutti,
|
|
|
|
42 |
Wihellytti, wierehytti:
|
|
|
|
43 |
"Sini kaski kaatuohon,
|
|
|
|
44 |
Koiwu solki sortuohon,
|
|
|
|
45 |
Kuni ääni kuuluohon,
|
|
|
|
46 |
Kuni wierrehe wihellys.
|
|
|
|
47 |
Elköhön wesa wenyö,
|
|
|
|
48 |
Kanto kaswao ikänä,
|
|
|
|
49 |
Kaskessa Kalewan pojan,
|
|
|
|
50 |
Solen kullan sorrannassa.
|
|
|
|
51 |
Hywän ottaoon orahan,
|
|
|
|
52 |
Elköhön tereä tehkö."
|
|
|
|
53 |
Jo päiwänä kolmantena
|
|
|
|
54 |
Kysy työtä iltasella,
|
|
|
|
55 |
Isännältä iltaseksi,
|
|
|
|
56 |
Emännältä aamuseksi:
|
|
|
|
57 |
"Kulle työlle uusi orja,
|
|
|
|
58 |
Raaolle rahan alanen?"
|
|
|
|
59 |
Pantu on aian panentahan.
|
|
|
|
60 |
Jopa aitoa panewi,
|
|
|
|
61 |
Kohastansa kokkahongat
|
|
|
|
62 |
Aiaksiks' asettelewi,
|
|
|
|
63 |
Kokonansa korpikuuset
|
|
|
|
64 |
Seipähiksi pistelewi,
|
|
|
|
65 |
Witsasteli maan maoilla,
|
|
|
|
66 |
Wyötti kyillä käärmehillä,
|
|
|
|
67 |
Sisiliskoilla siteli,
|
|
|
|
68 |
Itse tuon sanoiksi wirkki:
|
|
|
|
69 |
"Ku ei lintuna kohonne,
|
|
|
|
70 |
Kahen siiwen siuotelle,
|
|
|
|
71 |
Elköhön ylitse saako
|
|
|
|
72 |
Aiasta Kalewan pojan."
|
|
|
|
73 |
Jo päiwänä neljäntenä
|
|
|
|
74 |
Kysy työtä iltasella,
|
|
|
|
75 |
Isännältä iltaseksi,
|
|
|
|
76 |
Emännältä aamuseksi:
|
|
|
|
77 |
"Työ orjan nimettäöhön,
|
|
|
|
78 |
Nimi työlle pantaohon."
|
|
|
|
79 |
Pantu on nuotan souantahan.
|
|
|
|
80 |
Se kaunis Kalewan poika
|
|
|
|
81 |
Jo on nuotan souannassa,
|
|
|
|
82 |
Itse tuon sanoiksi wirkki:
|
|
|
|
83 |
"Souanko wäen mukahan,
|
|
|
|
84 |
Wai souan asun mukahan?"
|
|
|
|
85 |
Perimies Pelosen poika
|
|
|
|
86 |
Se on warsin wastaeli,
|
|
|
|
87 |
Sanan wirkko, noin nimesi:
|
|
|
|
88 |
"Jos souat wäen mukahan,
|
|
|
|
89 |
Weät miehuen nojassa,
|
|
|
|
90 |
Wäh' on orjalla wäkeä."
|
|
|
|
91 |
Se kaunis Kalewan poika
|
|
|
|
92 |
Jo souti wäen mukahan,
|
|
|
|
93 |
Weti miehuen nojassa;
|
|
|
|
94 |
Wenon haapasen hajotti,
|
|
|
|
95 |
Katajaiset kaaret katko,
|
|
|
|
96 |
Kalajahan kaiken kaato.
|
|
|
|
97 |
Jo päiwänä wiientenä
|
|
|
|
98 |
Kysy työtä iltasella,
|
|
|
|
99 |
Isännältä iltaseksi,
|
|
|
|
100 |
Emännältä aamuseksi:
|
|
|
|
101 |
"Työ orjan nimettäöhön,
|
|
|
|
102 |
Nimi työlle pantaohon."
|
|
|
|
103 |
Pantu on nuotan tarwontahan;
|
|
|
|
104 |
Jo on nuotan tarwonnassa,
|
|
|
|
105 |
Sanan wirkko, noin nimesi:
|
|
|
|
106 |
"Tarwonko wäen mukahan,
|
|
|
|
107 |
Panen miehuen nojassa,
|
|
|
|
108 |
Wai tarwon asun mukahan?"
|
|
|
|
109 |
Wetäjä Wenarin poika
|
|
|
|
110 |
Se on warsin wastaeli,
|
|
|
|
111 |
Sanan wirkko, noin nimesi:
|
|
|
|
112 |
"Jos tarwot wäen mukahan,
|
|
|
|
113 |
Panet miehuen nojassa,
|
|
|
|
114 |
Wäh' on orjalla wäkeä."
|
|
|
|
115 |
Se kaunis Kalewan poika
|
|
|
|
116 |
Koppasi mäeltä männyn,
|
|
|
|
117 |
Kiwen kirstoksi rakenti,
|
|
|
|
118 |
Paaen paino tarpomeksi,
|
|
|
|
119 |
Hongan warreksi hotasi.
|
|
|
|
120 |
Tarpowi wäen mukahan,
|
|
|
|
121 |
Pani miehuen nojassa,
|
|
|
|
122 |
Tarpo nuotan tappuroiksi,
|
|
|
|
123 |
Ween welliksi seotti,
|
|
|
|
124 |
Kalat liiwaksi litsotti.
|
|
|
|
125 |
Niin päiwänä kuuentena
|
|
|
|
126 |
Kysy työtä iltasella,
|
|
|
|
127 |
Isännältä iltaseksi,
|
|
|
|
128 |
Emännältä aamuseksi:
|
|
|
|
129 |
"Työ orjan nimettäöhön,
|
|
|
|
130 |
Nimi työlle pantaohon."
|
|
|
|
131 |
Pantu on karjan paimenehen,
|
|
|
|
132 |
Saatu lehmien ajohon.
|
|
|
|
133 |
Mit' on orjalle osaksi,
|
|
|
|
134 |
Ewähäksi paimenelle?
|
|
|
|
135 |
Seppo Ilmarin emäntä
|
|
|
|
136 |
Leiwän leipowi lewiän,
|
|
|
|
137 |
Alle kaurasen asetti,
|
|
|
|
138 |
Päälle wehnäsen wenytti,
|
|
|
|
139 |
Kiwen kuorien keselle.
|
|
|
|
140 |
Pani orjalle osaksi,
|
|
|
|
141 |
Ewähäksi paimenelle,
|
|
|
|
142 |
Itse tuon sanoiksi wirkki:
|
|
|
|
143 |
"Ellös tätä ennen syökö,
|
|
|
|
144 |
Karjan mentyä metsälle."
|
|
|
|
145 |
Siitä Ilmarin emäntä
|
|
|
|
146 |
Laski karjan laitumelle,
|
|
|
|
147 |
Sanowi sanalla tuolla,
|
|
|
|
148 |
Lausu tuolla lausehella:
|
|
|
|
149 |
"Työnnän lehmäni leholle,
|
|
|
|
150 |
Hajasarwet haawikolle;
|
|
|
|
151 |
Suwetar waliwo waimo,
|
|
|
|
152 |
Etelätär luonnon eukko!
|
|
|
|
153 |
Käy sä karja katsomassa,
|
|
|
|
154 |
Wiitsimäss' emännän wilja.
|
|
|
|
155 |
Kun katsoit katoksen alla,
|
|
|
|
156 |
Niin katso katottomassa,
|
|
|
|
157 |
Kuni hoijit huonehessa,
|
|
|
|
158 |
Nini hoia hongikossa,
|
|
|
|
159 |
Jotta karja kaunistuisi,
|
|
|
|
160 |
Eistyisi emännän wilja,
|
|
|
|
161 |
Ennen käymistä emännän,
|
|
|
|
162 |
Katsomista karjan piian,
|
|
|
|
163 |
Emännän epäpätösen,
|
|
|
|
164 |
Ylen kainun karjan piian.
|
|
|
|
165 |
Suwetar waliwo waimo,
|
|
|
|
166 |
Etelätär luonnon eukko!
|
|
|
|
167 |
Syöttele metisin syömin,
|
|
|
|
168 |
Juottele metisin juomin;
|
|
|
|
169 |
Syötä kullaista kuloa,
|
|
|
|
170 |
Hopiaista heinän päätä,
|
|
|
|
171 |
Nurmelta mesinukalta,
|
|
|
|
172 |
Metiseltä mättähältä.
|
|
|
|
173 |
Ota torwi tuolta maalta,
|
|
|
|
174 |
Tuolta tuomikkopurolta,
|
|
|
|
175 |
Puhu tuohon torwehesi,
|
|
|
|
176 |
Kumahuta kuuluhusi.
|
|
|
|
177 |
Puhu kummut kukkahaksi,
|
|
|
|
178 |
Ahowieret armahaksi,
|
|
|
|
179 |
Suowieret sulaksi meeksi,
|
|
|
|
180 |
Hetewieret wierteheksi.
|
|
|
|
181 |
Tuoppa tänne tuorehesi,
|
|
|
|
182 |
Kulettele kultiasi,
|
|
|
|
183 |
Koskilta kohisewilta,
|
|
|
|
184 |
Kanarwan kukattarilta,
|
|
|
|
185 |
Heinän helpehettäriltä,
|
|
|
|
186 |
Taiwahan nawattarilta.
|
|
|
|
187 |
Kaiwo kultanen kuwoa
|
|
|
|
188 |
Kahen puolin karjan maita,
|
|
|
|
189 |
Josta karja wettä joisi,
|
|
|
|
190 |
Simoa siretteleisi,
|
|
|
|
191 |
Utarihin uhkuwihin,
|
|
|
|
192 |
Nisihin pakottawihin.
|
|
|
|
193 |
Paa nisät pakottamahan,
|
|
|
|
194 |
Utarehet uhkumahan,
|
|
|
|
195 |
Puhumahan maitoputket,
|
|
|
|
196 |
Maitohurstit huokomahan.
|
|
|
|
197 |
Paljo on niitä ja pahoja,
|
|
|
|
198 |
Kut maion Manalle wiewät,
|
|
|
|
199 |
Lehmän tuoman Tuonelahan;
|
|
|
|
200 |
Wäh' on niitä ja hywiä,
|
|
|
|
201 |
Kut maion Manalta saawat,
|
|
|
|
202 |
Lehmän tuoman Tuonelasta.
|
|
|
|
203 |
En minä kysy kylästä,
|
|
|
|
204 |
Taho toisesta talosta,
|
|
|
|
205 |
Saan minä Manalta maion,
|
|
|
|
206 |
Lehmän tuoman Tuonelasta.
|
|
|
|
207 |
Suwetar waliwo waimo,
|
|
|
|
208 |
Etelätär luonnon eukko!
|
|
|
|
209 |
Heruttele Hermikkiä,
|
|
|
|
210 |
Tuorustele Tuorikkia,
|
|
|
|
211 |
Herasesta hettehestä,
|
|
|
|
212 |
Metiseltä mättähältä;
|
|
|
|
213 |
Tuoa maitoset maruet,
|
|
|
|
214 |
Tuoa uhkuwat utaret,
|
|
|
|
215 |
Turpehista tuorehista,
|
|
|
|
216 |
Marehista maemmista,
|
|
|
|
217 |
Tänä suurena suwena,
|
|
|
|
218 |
Luojan hellennä kesänä.
|
|
|
|
219 |
Mielikki metsän emäntä,
|
|
|
|
220 |
Tellerwo Tapion neiti!
|
|
|
|
221 |
Utu paita helma hieno,
|
|
|
|
222 |
Hiwus kultanen koria;
|
|
|
|
223 |
Sie olet karjan kaitselia,
|
|
|
|
224 |
Wiitsiä emännän wiljan,
|
|
|
|
225 |
Mielosassa metsolassa,
|
|
|
|
226 |
Tarkassa Tapiolassa.
|
|
|
|
227 |
Kaitse kaunosin kätösin,
|
|
|
|
228 |
Somin sormin suoritellos,
|
|
|
|
229 |
Tuowos illalla kotihin,
|
|
|
|
230 |
Nisillä pakottawilla,
|
|
|
|
231 |
Tuntuwilla tummelilla,
|
|
|
|
232 |
Utarilla uhkuwilla,
|
|
|
|
233 |
Emännälle etsiwälle,
|
|
|
|
234 |
Muorille murehtiwalle.
|
|
|
|
235 |
Kuippana metsän kuningas,
|
|
|
|
236 |
Metsän hippa halliparta!
|
|
|
|
237 |
Ota piiska pihlajainen,
|
|
|
|
238 |
Katajainen karjan ruoska,
|
|
|
|
239 |
Takoa Tapiowaaran,
|
|
|
|
240 |
Linnawaaran liepehiltä,
|
|
|
|
241 |
Aja karja kartanolle,
|
|
|
|
242 |
Saunan lämmitä panolle;
|
|
|
|
243 |
Kotihin kotonen karja,
|
|
|
|
244 |
Metsän karja metsolahan.
|
|
|
|
245 |
Ohtonen metsän omena,
|
|
|
|
246 |
Metsän käyjä källeröinen!
|
|
|
|
247 |
Tehkäme sulat sowinnot,
|
|
|
|
248 |
Kesärauhat ratkoome,
|
|
|
|
249 |
Iäksemme, ilmaksemme,
|
|
|
|
250 |
Polweksemme, päiwiksemme.
|
|
|
|
251 |
Emmä kiellä kiertämästä,
|
|
|
|
252 |
Karjoani katsomasta,
|
|
|
|
253 |
Enkä käymästä epeä.
|
|
|
|
254 |
Kiellän kielin koskemasta,
|
|
|
|
255 |
Hammasten hajottamasta,
|
|
|
|
256 |
Lihan keski liikkumasta.
|
|
|
|
257 |
Weliseni, weitoseni,
|
|
|
|
258 |
Mesikämmen kaunoseni!
|
|
|
|
259 |
Elä sorra sontareittä,
|
|
|
|
260 |
Kaaha maion kantajoa.
|
|
|
|
261 |
Kun sa kuulet karjan kellon,
|
|
|
|
262 |
Helkkäwän heliän kellon,
|
|
|
|
263 |
Ruosterauan raikkauwan;
|
|
|
|
264 |
Toki korpehen kokeos,
|
|
|
|
265 |
Saaos sammalhuonehesen.
|
|
|
|
266 |
Käyös kaiten karjan maita,
|
|
|
|
267 |
Piilten piimäkankahia,
|
|
|
|
268 |
Kierten kellojen remua.
|
|
|
|
269 |
Karjan käyessä mäkeä,
|
|
|
|
270 |
Astu sie mäen alatse;
|
|
|
|
271 |
Karjan käyessä alatse,
|
|
|
|
272 |
Mene sie mäkeä myöten;
|
|
|
|
273 |
Kule siikana siwutse,
|
|
|
|
274 |
Wetelete ween kalana,
|
|
|
|
275 |
Jott' ei karja kaipahtuisi,
|
|
|
|
276 |
Wikoisi emännän wilja,
|
|
|
|
277 |
Pieni wilja pillastuisi.
|
|
|
|
278 |
Anna suot sopusin olla,
|
|
|
|
279 |
Salot kaikki kaunihina;
|
|
|
|
280 |
Anna käyä käyräsarwen,
|
|
|
|
281 |
Sontareien sorkutella,
|
|
|
|
282 |
Käyä soita, käyä maita,
|
|
|
|
283 |
Käyä korwen kankahia,
|
|
|
|
284 |
Ettet koske konnanana,
|
|
|
|
285 |
Liikuta lipeänänä!
|
|
|
|
286 |
Jos sulle halu tulisi,
|
|
|
|
287 |
Hampahat haluttelisi;
|
|
|
|
288 |
Hakkoa lahoa puuta,
|
|
|
|
289 |
Murra muurahaiskekoa.
|
|
|
|
290 |
Metsolan metinen amme
|
|
|
|
291 |
Hapata hihittelewi
|
|
|
|
292 |
Kultasella kunnahalla,
|
|
|
|
293 |
Hopeaisella mäellä,
|
|
|
|
294 |
Alla kuusen kukkalatwan,
|
|
|
|
295 |
Alla pehkowan petäjän.
|
|
|
|
296 |
Siin' on syöä syölähänki,
|
|
|
|
297 |
Juoa miehen juolahanki,
|
|
|
|
298 |
Eikä syöen syömät puutu,
|
|
|
|
299 |
Juoen juomiset wähene.
|
|
|
|
300 |
Niin teemmä iki sowinnot,
|
|
|
|
301 |
Iki rauhat ratkoamme;
|
|
|
|
302 |
Yhet maat, eri ewähät,
|
|
|
|
303 |
Sowun kullaki sioa.
|
|
|
|
304 |
Waan jos tahtonet tapella,
|
|
|
|
305 |
Soisitse soan eleä,
|
|
|
|
306 |
Niin tapellos talwikauet,
|
|
|
|
307 |
Lumiajat luskaellos.
|
|
|
|
308 |
Kesän tullen, suon sulaten,
|
|
|
|
309 |
Lätäköien lämmitessä,
|
|
|
|
310 |
Ellös tullo näille maille,
|
|
|
|
311 |
Näille karjan käytäwille.
|
|
|
|
312 |
Omp' on maata muuallaki,
|
|
|
|
313 |
Tarhoa taempanaki,
|
|
|
|
314 |
Juosta miehen joutilahan.
|
|
|
|
315 |
Kun ma ohtona olisin,
|
|
|
|
316 |
Mesikämmennä käwisin,
|
|
|
|
317 |
Emmä noissa noin olisi
|
|
|
|
318 |
Aina akkojen jaloissa;
|
|
|
|
319 |
Käpy on kangas käyäksesi,
|
|
|
|
320 |
Sormin sorkutellaksesi.
|
|
|
|
321 |
Ota juoni juostaksesi,
|
|
|
|
322 |
Polku poimetellaksesi
|
|
|
|
323 |
Tuonne Manalan metsälle,
|
|
|
|
324 |
Tahi Kalman kankahalle,
|
|
|
|
325 |
Siell' on Kirjos, siellä Karjos,
|
|
|
|
326 |
Rautasissa rahkehissa,
|
|
|
|
327 |
Kymmenissä kytkyissä.
|
|
|
|
328 |
Siellä laihatki lihowat,
|
|
|
|
329 |
Lihawaksi luutki saawat.
|
|
|
|
330 |
Kiwiksi minun omani,
|
|
|
|
331 |
Kannon päiksi kaunihini,
|
|
|
|
332 |
Kuusiaisen kulkiessa,
|
|
|
|
333 |
Matkatessa Mausiaisen!
|
|
|
|
334 |
Josp on tullet näille maille,
|
|
|
|
335 |
Sattunet saloille näille,
|
|
|
|
336 |
Tääll' ompi osawat waimot,
|
|
|
|
337 |
Emännät alinomaset,
|
|
|
|
338 |
Jotka tiesi turmelewi,
|
|
|
|
339 |
Matkasi pahoin panewi,
|
|
|
|
340 |
Ettet koske konnanana,
|
|
|
|
341 |
Rupia rumanakana,
|
|
|
|
342 |
Ylitse tahon jumalan,
|
|
|
|
343 |
Päitse auwon autuahan.
|
|
|
|
344 |
Lepy nyt lehto, kostu korpi,
|
|
|
|
345 |
Lempiä salo sininen,
|
|
|
|
346 |
Anna rauha raawahille,
|
|
|
|
347 |
Sontareisille sowinto,
|
|
|
|
348 |
Tänä suurena suwena,
|
|
|
|
349 |
Herran hellennä kesänä.
|
|
|
|
350 |
Kuippana metsän kuningas,
|
|
|
|
351 |
Hongatar salon emäntä!
|
|
|
|
352 |
Korjaele koiriasi,
|
|
|
|
353 |
Raiwaele rakkiasi;
|
|
|
|
354 |
Kätke koirasi kolohon,
|
|
|
|
355 |
Rakkisi rapaja kiinni,
|
|
|
|
356 |
Kultasihin kytkyihin,
|
|
|
|
357 |
Hihnohin hopeisihin.
|
|
|
|
358 |
Kätke kynnet karwohinsa,
|
|
|
|
359 |
Hampahat ikenihinsä,
|
|
|
|
360 |
Syökse kultanen korento
|
|
|
|
361 |
Läpi luisten leukaluien,
|
|
|
|
362 |
Ettei liiku luiset leuat,
|
|
|
|
363 |
Eikä hampahat hajoa.
|
|
|
|
364 |
Pane panta pihlajainen
|
|
|
|
365 |
Ympäri nenän nykerän;
|
|
|
|
366 |
Kun ei pihlaja pitäne,
|
|
|
|
367 |
Niin sä waskesta walaos;
|
|
|
|
368 |
Jos ei waski wahwa liene,
|
|
|
|
369 |
Sitte rauasta rakenna;
|
|
|
|
370 |
Waan jos rauan ratkassehe,
|
|
|
|
371 |
Wielä mennehe wioille,
|
|
|
|
372 |
Suuhunsa tulinen tulppa,
|
|
|
|
373 |
Lemmon lukko leuoillensa,
|
|
|
|
374 |
Ettei leukaluut lewiä,
|
|
|
|
375 |
Eikä hampahat hajoa."
|
|
|
|
376 |
Sillä Ilmarin emäntä
|
|
|
|
377 |
Laski karjan laitumelle,
|
|
|
|
378 |
Hajasarwet haawikolle,
|
|
|
|
379 |
Pani paimenen perähän.
|
|
|
|
380 |
Kullerwo Kalewan poika
|
|
|
|
381 |
Ajo lehmät suota myöten,
|
|
|
|
382 |
Itse kangasta kaputti,
|
|
|
|
383 |
Istu mäelle mättähälle,
|
|
|
|
384 |
Pääty päiwän rintehesen.
|
|
|
|
385 |
Siinä laulo, noin saneli:
|
|
|
|
386 |
"Kule päiwä kuusikolle,
|
|
|
|
387 |
Wiere wehnäwiiakolle,
|
|
|
|
388 |
Karkoa katajikolle,
|
|
|
|
389 |
Päästä paimenta kotia."
|
|
|
|
390 |
Jo emäntä koista huuhu,
|
|
|
|
391 |
Sanan wirkki, noin nimesi:
|
|
|
|
392 |
"Aik' on syöä uuen orjan,
|
|
|
|
393 |
Rawita rahan alasen."
|
|
|
|
394 |
Se kaunis Kalewan poika
|
|
|
|
395 |
Otti leipänsä powesta,
|
|
|
|
396 |
Weitsen wyöltänsä wetäwi
|
|
|
|
397 |
Leipä leikkaellaksensa.
|
|
|
|
398 |
Weti weitsensä kiwehen,
|
|
|
|
399 |
Karahutti kalliohon;
|
|
|
|
400 |
Murti suuta, murti päätä,
|
|
|
|
401 |
Murti mustoa hawenta,
|
|
|
|
402 |
Itse tuon sanoiksi wirkki:
|
|
|
|
403 |
"Millä maksan naisen naurun,
|
|
|
|
404 |
Naisen naurun, piian pilkan,
|
|
|
|
405 |
Emännän pahan piännän?
|
|
|
|
406 |
Millä jaksan, sillä maksan:
|
|
|
|
407 |
Lehmät metsähän lewitän,
|
|
|
|
408 |
Ajan suolle sontareiet,
|
|
|
|
409 |
Maion antajat aholle,
|
|
|
|
410 |
Työnnän kontiot kotihin,
|
|
|
|
411 |
Suet kytken kartanolle."
|
|
|
|
412 |
Kulki päiwä kuusikolle,
|
|
|
|
413 |
Wieri wehnäwiiakolle,
|
|
|
|
414 |
Karkasi katajikolle;
|
|
|
|
415 |
Lehmät metsähän lewitti,
|
|
|
|
416 |
Ajo suolle sontareiet,
|
|
|
|
417 |
Maion antajat aholle,
|
|
|
|
418 |
Työnti kontiot kotihin,
|
|
|
|
419 |
Kirjokarjan kartanolle.
|
|
|
|
420 |
Niin hän neuo karhujansa,
|
|
|
|
421 |
Susiansa suin puheli:
|
|
|
|
422 |
"Repäse emännän reisi,
|
|
|
|
423 |
Pure puoli pohkiota."
|
|
|
|
424 |
Teki luikun lehmän luista,
|
|
|
|
425 |
Härän sarwesta helinän,
|
|
|
|
426 |
Soiton sorkasta wasikan.
|
|
|
|
427 |
Tuolla soitteli somasti,
|
|
|
|
428 |
Kalahutti kaunihisti,
|
|
|
|
429 |
Kolmasti kotimäellä,
|
|
|
|
430 |
Kuuesti kujan perällä.
|
|
|
|
431 |
Sano Ilmarin emäntä:
|
|
|
|
432 |
"Ole kiitetty Jumala!
|
|
|
|
433 |
Torwi soipi, karja saapi,
|
|
|
|
434 |
Mist' on orja sarwen saanut,
|
|
|
|
435 |
Rautio tasasen torwen?
|
|
|
|
436 |
Puhki korwani puhuwi,
|
|
|
|
437 |
Läpi pääni läylentäwi."
|
|
|
|
438 |
Se kaunis Kalewan poika
|
|
|
|
439 |
Itse tuon sanoiksi wirkki:
|
|
|
|
440 |
"Suolt' on orja sarwen saanut,
|
|
|
|
441 |
Torwen tuonut tuomikolta;
|
|
|
|
442 |
Mää emäntä lypsämähän,
|
|
|
|
443 |
Raawahat rawitsemahan."
|
|
|
|
444 |
Siitä Ilmarin emäntä
|
|
|
|
445 |
Käski muorin lypsämähän:
|
|
|
|
446 |
"Käyppä muori lypsämähän,
|
|
|
|
447 |
Raawahat rawitsemahan."
|
|
|
|
448 |
Muori tuon sanoiksi wirkki:
|
|
|
|
449 |
"Ainapa hywä emäntä
|
|
|
|
450 |
Itse ennen lehmät lypsi,
|
|
|
|
451 |
Itse raawahat rakenti."
|
|
|
|
452 |
Siitä Ilmarin emäntä
|
|
|
|
453 |
Käwi lehmät lypsämähän,
|
|
|
|
454 |
Raawahat rawitsemahan:
|
|
|
|
455 |
"Woipa lehmäni suloset,
|
|
|
|
456 |
Kaikk' on ilweksen iholla,
|
|
|
|
457 |
Karwalla metsän kapehen,
|
|
|
|
458 |
Metsän uuhen untuwalla,
|
|
|
|
459 |
Utarilla uhkuwilla,
|
|
|
|
460 |
Nisillä pakottawilla."
|
|
|
|
461 |
Lyhmistihen lypsämähän,
|
|
|
|
462 |
Kallistihen katsomahan;
|
|
|
|
463 |
Tarttu karhu kantapäähän,
|
|
|
|
464 |
Susi suin rewittelewi,
|
|
|
|
465 |
Repäsi emännän reien,
|
|
|
|
466 |
Katko kaikki kantasuonet.
|
|
|
|
467 |
Kullerwo Kalewan poika
|
|
|
|
468 |
Sillä kosti piian pilkan,
|
|
|
|
469 |
Piian pilkan, naisen naurun.
|
|
|
|
470 |
Pahan waimon palkan makso;
|
|
|
|
471 |
Pisti pillit säkkihinsä,
|
|
|
|
472 |
Läksi soitellen sotahan,
|
|
|
|
473 |
Kullotellen wainotielle.
|
|
|
|
474 |
Siitä Ilmarin emäntä
|
|
|
|
475 |
Ukkoa rukoelewi:
|
|
|
|
476 |
"Oi Ukko yli jumala!
|
|
|
|
477 |
Tapa sie Kalewan poika
|
|
|
|
478 |
Rakehilla rautasilla,
|
|
|
|
479 |
Niekloilla teräsnenillä,
|
|
|
|
480 |
Suurilla sotakeoilla,
|
|
|
|
481 |
Wainoteillä waikehilla."
|
|
|
|
482 |
Tuo kaunis Kalewan poika
|
|
|
|
483 |
Itse pääty kuulemahan,
|
|
|
|
484 |
Ukkoa rukoelewi:
|
|
|
|
485 |
"Oi Ukko yli jumala!
|
|
|
|
486 |
Tapa Ilmarin emäntä
|
|
|
|
487 |
Rakehilla rautasilla,
|
|
|
|
488 |
Niekloilla teräsnenillä,
|
|
|
|
489 |
Kapehilla kartanoilla,
|
|
|
|
490 |
Oman pirttinsä pihalla."
|
|
|
|
491 |
Läksi soitellen sotahan;
|
|
|
|
492 |
Soitti soilla mennessänsä,
|
|
|
|
493 |
Patakoitteli palolla,
|
|
|
|
494 |
Kullerwoitti kankahalla.
|
|
|
|
495 |
Suo järähti, maa tärähti,
|
|
|
|
496 |
Kangas wastahan kalahti.
|
|
|
|
497 |
Sana saatihin jälestä:
|
|
|
|
498 |
"Maammosi kotona kuoli;
|
|
|
|
499 |
Käyppäs tuota katsomahan,
|
|
|
|
500 |
Kuten kuollut hauatahan."
|
|
|
|
501 |
Se kaunis Kalewan poika
|
|
|
|
502 |
Hänpä warsin wastaeli:
|
|
|
|
503 |
"Josp' on kuoli maammoseni,
|
|
|
|
504 |
Ompi han kotona tamma,
|
|
|
|
505 |
Millä maahan wietäöhö,
|
|
|
|
506 |
Hautahan hakattaoho."
|
|
|
|
507 |
Soitti suolla käyessänsä,
|
|
|
|
508 |
Kajahutti kankahalla;
|
|
|
|
509 |
Saatihin sana jälestä:
|
|
|
|
510 |
"Kuoli taattosi kotona;
|
|
|
|
511 |
Käyppä tuota katsomahan,
|
|
|
|
512 |
Miten maahan wietänehe."
|
|
|
|
513 |
Se kaunis Kalewan poika
|
|
|
|
514 |
Hänpä warsin wastaeli:
|
|
|
|
515 |
"Josp' on kuoli taattoseni,
|
|
|
|
516 |
Ompi han kotona ruuna,
|
|
|
|
517 |
Millä maahan wietäöhö,
|
|
|
|
518 |
Hautahan hakattaoho."
|
|
|
|
519 |
Soitti suolla mennessänsä,
|
|
|
|
520 |
Kankahalla käyessänsä;
|
|
|
|
521 |
Saatihin sana jälestä:
|
|
|
|
522 |
"Kuoli naisesi kotona;
|
|
|
|
523 |
Käyppä tuota katsomahan,
|
|
|
|
524 |
Miten maahan pantanehe."
|
|
|
|
525 |
Se kaunis Kalewan poika
|
|
|
|
526 |
Hänpä tuon sanoiksi wirkki:
|
|
|
|
527 |
"Jos kuoli kotona nainen,
|
|
|
|
528 |
On orit kotona ollut,
|
|
|
|
529 |
Millä maahan wietäöhö,
|
|
|
|
530 |
Kalmahan katettaoho."
|
|
|
|
531 |
Meni soitellen sotahan,
|
|
|
|
532 |
Kullotellen wainoloihin,
|
|
|
|
533 |
Patakoitellen palolla,
|
|
|
|
534 |
Kullerwoiten kankahalla.
|
|
|
| |
|