|
1 |
Itse Pohjolan emäntä
|
|
|
2 |
Oli ulkona olia,
|
|
|
3 |
Weräjillä wiepoaja.
|
|
|
4 |
Kuulewi kumun kujalta,
|
|
|
5 |
Rannalta reen ratsinan.
|
|
|
6 |
Loi silmänsä luotehelle,
|
|
|
7 |
Käänti päätä päiwän alle.
|
|
|
8 |
Jo näki wäen tulewan,
|
|
|
9 |
Wäwynsä wäen tulewan.
|
|
|
10 |
Sanan wirkko, noin nimesi:
|
|
|
11 |
"Luulin tuulen tuulewaksi,
|
|
|
12 |
Pinon pystyn wierewäksi,
|
|
|
13 |
Meren rannan raukewaksi,
|
|
|
14 |
Someren karehtiwaksi.
|
|
|
15 |
Eipä tuuli tuulekkana,
|
|
|
16 |
Pino pysty wierekkänä,
|
|
|
17 |
Meren ranta rauekkana,
|
|
|
18 |
Someret karehikkana;
|
|
|
19 |
Wäwyni wäki tulewi,
|
|
|
20 |
Saoin kaksin kääntelewi.
|
|
|
21 |
Ei ole wäwy eillimmäissä,
|
|
|
22 |
Eikä wäwy jälkimmäissä.
|
|
|
23 |
Wäwy on keskellä wäkeä,
|
|
|
24 |
Hywän rahwahan raossa.
|
|
|
25 |
Mistämä wäwyni tunnen?
|
|
|
26 |
Tuostama wäwyni tunnen:
|
|
|
27 |
Wäwy on mustalla orolla,
|
|
|
28 |
Niinkun syöwällä suella,
|
|
|
29 |
Kantawalla kaarnehella,
|
|
|
30 |
Lentäwällä liewehellä.
|
|
|
31 |
Kuus' on kullaista käkeä
|
|
|
32 |
Wempelellä kukkumassa,
|
|
|
33 |
Seitsemän siniotusta
|
|
|
34 |
Rahkehella laulamassa."
|
|
|
35 |
Jo kumu kujasta kuulu,
|
|
|
36 |
Aisan kalke kaiwotieltä,
|
|
|
37 |
On wäwy pihalle saawa,
|
|
|
38 |
Wäwyn kansa kartanolle.
|
|
|
39 |
Laps' oli pieni lattialla,
|
|
|
40 |
Poika pirtin permannolla;
|
|
|
41 |
Laulo lapsi lattialta,
|
|
|
42 |
Poika pieni permannolta:
|
|
|
43 |
"Pois pojat, ulos urohot,
|
|
|
44 |
Pihalle pisimmät miehet,
|
|
|
45 |
Rinnuksia riisumahan,
|
|
|
46 |
Rahkehia raastamahan."
|
|
|
47 |
Jo ulos urohot saiwat
|
|
|
48 |
Pistihen pihalle miehet.
|
|
|
49 |
Siell' on Pohjolan emäntä;
|
|
|
50 |
Sanan wirkko, noin nimesi:
|
|
|
51 |
"Kylän pojat kyyhkyläiset!
|
|
|
52 |
Ottootes wäwyn oronen
|
|
|
53 |
Waskisista waljahista,
|
|
|
54 |
Rahkehista rautasista,
|
|
|
55 |
Wesasista wempelistä,
|
|
|
56 |
Sulkkusista suitsuloista,
|
|
|
57 |
Piehtaroia pehmiällä,
|
|
|
58 |
Tasasella tanhualla,
|
|
|
59 |
Nurmella mesinukalla,
|
|
|
60 |
Maalla maksankarwasella,
|
|
|
61 |
Jottei karwa katkiaisi,
|
|
|
62 |
Puolikana pois tulisi.
|
|
|
63 |
Kylän pojat kyyhkyläiset!
|
|
|
64 |
Juottootes wäwyn oronen
|
|
|
65 |
Kultasesta kaiwosesta,
|
|
|
66 |
Herasesta hettehestä,
|
|
|
67 |
Tulewasta, täytywästä,
|
|
|
68 |
Lähtehestä läikkywästä,
|
|
|
69 |
Alta kuusen kukkalatwan,
|
|
|
70 |
Alta pensiän petäjän.
|
|
|
71 |
Apattootes wäwyn oronen
|
|
|
72 |
Pestyin otrin, lestyin leiwin,
|
|
|
73 |
Keitetyin kesäsin wehnin,
|
|
|
74 |
Surwotuin suwirukehin.
|
|
|
75 |
Kylän pojat kyyhkyläiset!
|
|
|
76 |
Wiekööte wäwyn oronen
|
|
|
77 |
Takimmalle tanhualle,
|
|
|
78 |
Soimelle ylimmäiselle,
|
|
|
79 |
Wakkaselle waskiselle,
|
|
|
80 |
Koropalle kullitulle.
|
|
|
81 |
Sitootes wäwyn oronen
|
|
|
82 |
Kultasihin koltsasihin,
|
|
|
83 |
Rautasehen renkasehen,
|
|
|
84 |
Tammisehen patsahasen.
|
|
|
85 |
Mahtuuko wäwy tupahan
|
|
|
86 |
Kamanan korottamatta,
|
|
|
87 |
Kynnyksen alentamatta,
|
|
|
88 |
Owiseinän ottamatta,
|
|
|
89 |
Siwuseinän siirtämättä,
|
|
|
90 |
Periseinän päästämättä?
|
|
|
91 |
Ei mahu wäwy tupahan
|
|
|
92 |
Kamanan korottamatta,
|
|
|
93 |
Kynnyksen alentamatta,
|
|
|
94 |
Owiseinän ottamatta,
|
|
|
95 |
Siwuseinän siirtämättä,
|
|
|
96 |
Periseinän päästämättä;
|
|
|
97 |
Wäwy on päätänsä pitempi,
|
|
|
98 |
Korwallista korkiampi.
|
|
|
99 |
Kamanat ylentyöhöt,
|
|
|
100 |
Lakin päästä laskematta,
|
|
|
101 |
Kypärin kohottamatta!
|
|
|
102 |
Kynnykset alentuohot,
|
|
|
103 |
Ettei kengätkän kuluisi,
|
|
|
104 |
Lewiäisi hienot helmat!
|
|
|
105 |
Owet ilman awautohot,
|
|
|
106 |
Ilman käsin koskematta,
|
|
|
107 |
Peukalon pitelemättä!"
|
|
|
108 |
Jo wäwy sisälle saapi,
|
|
|
109 |
Alle kattojen ajaksen;
|
|
|
110 |
"Joko tääll' on penkit pesty,
|
|
|
111 |
Joko lattiat lakaistu,
|
|
|
112 |
Joko on sillat siiwottuna,
|
|
|
113 |
Lusikkaiset lautasella?
|
|
|
114 |
Jopa tääll' on penkit pesty,
|
|
|
115 |
Jopa lattiat lakaistu,
|
|
|
116 |
Jo on sillat siiwottuna,
|
|
|
117 |
Lusikkaiset lautasella.
|
|
|
118 |
En tunne tätä tupoa,
|
|
|
119 |
Mistä puist' on pirtti tehty,
|
|
|
120 |
Mistä suoja tänne saatu;
|
|
|
121 |
Siwult' on satoa syltä,
|
|
|
122 |
Päältä poikitse tuhatta.
|
|
|
123 |
Siwuseinä on siilin luista,
|
|
|
124 |
Periseinä petran luista,
|
|
|
125 |
Owiseinä osman luista,
|
|
|
126 |
Kamana karitsan luista.
|
|
|
127 |
Orret on omenapuusta,
|
|
|
128 |
Patsas puista päähkehistä,
|
|
|
129 |
Luaslauta lumpehista,
|
|
|
130 |
Laki lahnan suomuloista.
|
|
|
131 |
Lattia on wesin wanuttu,
|
|
|
132 |
Pöytä kullin kirjaeltu,
|
|
|
133 |
Rahi rauasta rakettu,
|
|
|
134 |
Penkit pienistä rahoista.
|
|
|
135 |
Uuni uusista kiwistä,
|
|
|
136 |
Pankko saksan paasiloista,
|
|
|
137 |
Kiukoa meren kiwistä,
|
|
|
138 |
Karsina Kalewan puista."
|
|
|
139 |
Siitä seppo Ilmarinen
|
|
|
140 |
Itse tungeksen tupahan:
|
|
|
141 |
"Terwe tännekki jumala!
|
|
|
142 |
Huonehesen honkasehen,
|
|
|
143 |
Pirttihin petäjäisehen,
|
|
|
144 |
Alle kuulun kurkihirren."
|
|
|
145 |
Sano Pohjolan emäntä:
|
|
|
146 |
"Terwe tänne tultuasi,
|
|
|
147 |
Tänne pienehen pesähän,
|
|
|
148 |
Matalaisehen majahan.
|
|
|
149 |
Kylän pojat kyyhkyläiset!
|
|
|
150 |
Istuttoote meiän wäwyä
|
|
|
151 |
Selin seineä sinistä,
|
|
|
152 |
Päin pöyteä punaista,
|
|
|
153 |
Kohin kullaista stoloa,
|
|
|
154 |
Rinnoin ristirahwahaista.
|
|
|
155 |
Kylän naiset kyyhkyläiset!
|
|
|
156 |
Tuokaa tulta tuohisella
|
|
|
157 |
Tempoote terwaksella,
|
|
|
158 |
Näkisin wäwyni silmät,
|
|
|
159 |
Sinisetkö, wai punaiset,
|
|
|
160 |
Waiko waatewalkeuiset."
|
|
|
161 |
Tuotu on tulta tuohisella,
|
|
|
162 |
Temmottuna terwaksella;
|
|
|
163 |
Tuli on tuohinen rämäkkä,
|
|
|
164 |
Sawu musta terwaksinen.
|
|
|
165 |
"Kylän naiset kyyhkyläiset!
|
|
|
166 |
Tuokaa tulta tuohuksella,
|
|
|
167 |
Wahasella walkiata,
|
|
|
168 |
Millä nään wäwyni silmät;
|
|
|
169 |
Sinisetkö, wai punaiset,
|
|
|
170 |
Waiko waatewalkeuiset.
|
|
|
171 |
Jo nyt nään wäwyni silmät;
|
|
|
172 |
Ei siniset, ei punaset,
|
|
|
173 |
Eikä waatewalkeuiset,
|
|
|
174 |
Meren on waahen walkeuiset
|
|
|
175 |
Meren ruowon ruskeuiset,
|
|
|
176 |
Meren kaislan kauneuiset,
|
|
|
177 |
Sopipa siikanen siwulle,
|
|
|
178 |
Kanamarja kainaloihin.
|
|
|
179 |
Ohoh piika pikkarainen,
|
|
|
180 |
Kylän paras palkkalainen!
|
|
|
181 |
Tuo olutta tuoppisella,
|
|
|
182 |
Kanna kaksikorwasella,
|
|
|
183 |
Noille kutsuwierahille,
|
|
|
184 |
Kutsuloille kunnioiksi.
|
|
|
185 |
Anna tuopin totta tehä,
|
|
|
186 |
Wiisiwantehen wikoa,
|
|
|
187 |
Juosta olwen orren päästä,
|
|
|
188 |
Siman waarnojen sisästä,
|
|
|
189 |
Noille kutsuwierahille,
|
|
|
190 |
Kutsuloille kunnioiksi.
|
|
|
191 |
Jo on wiikon juomat pantu,
|
|
|
192 |
Saatu otraset oluet,
|
|
|
193 |
Noille kutsuwierahille,
|
|
|
194 |
Kutsuloille kunnioiksi."
|
|
|
195 |
Tuop' on piika pikkarainen,
|
|
|
196 |
Raataja rahanalanen,
|
|
|
197 |
Toi olutta tuoppisella,
|
|
|
198 |
Kanto kaksikorwasella,
|
|
|
199 |
Noille kutsuwierahille,
|
|
|
200 |
Kutsuloille kunnioiksi.
|
|
|
201 |
Anto tuopin totta tehä,
|
|
|
202 |
Wiisiwantehen wikoa,
|
|
|
203 |
Juosta olwen orren päästä,
|
|
|
204 |
Siman waarnojen sisästä,
|
|
|
205 |
Noille kutsuwierahille,
|
|
|
206 |
Kutsuloille kunnioiksi.
|
|
|
207 |
Siinä sai olut punanen
|
|
|
208 |
Lakkiansa, laulajansa,
|
|
|
209 |
Kunnolliset kukkujansa,
|
|
|
210 |
Kaunihit karehtiansa.
|
|
|
211 |
Olipa wanha Wäinämöinen,
|
|
|
212 |
Wirren ponsi polwuhinen,
|
|
|
213 |
Parahina laulajina,
|
|
|
214 |
Tietäwimpinä runoina.
|
|
|
215 |
Ensin ottawi olutta,
|
|
|
216 |
Siitä laululle rupesi,
|
|
|
217 |
Töille wirtten työntelihen.
|
|
|
218 |
Sano wanha Wäinämöinen:
|
|
|
219 |
"Isännät imehtelewät,
|
|
|
220 |
Emännät ajattelewat:
|
|
|
221 |
Joko keitin juoman kehnon,
|
|
|
222 |
Pahanko panin oluen;
|
|
|
223 |
Kun ei laula laulajamme,
|
|
|
224 |
Hyreksi hywät runomme,
|
|
|
225 |
Kuku kultawierahamme,
|
|
|
226 |
Ilotse ilokäkemme.
|
|
|
227 |
Kukapa tässä kukkunewi,
|
|
|
228 |
Kenkä kielin laulanewi,
|
|
|
229 |
Näissä Pohjolan pioissa,
|
|
|
230 |
Sariolan juomingissa;
|
|
|
231 |
Ei tässä lattiat laula,
|
|
|
232 |
Kun ei laula lattilliset;
|
|
|
233 |
Eikä ikkunat ilotse,
|
|
|
234 |
Kun ei ikkunan isännät;
|
|
|
235 |
Eikä tässä pöykä pöyät,
|
|
|
236 |
Kun ei pöykä pöyälliset.
|
|
|
237 |
Jos ei muut lihawat laula,
|
|
|
238 |
Werewämmät wierettele,
|
|
|
239 |
Niin mä laulan laiha poika,
|
|
|
240 |
Mies weretön wierettelen;
|
|
|
241 |
Laulan laihoilta lihoilta,
|
|
|
242 |
Kupehilta kuuttomilta,
|
|
|
243 |
Tämän iltamme iloksi,
|
|
|
244 |
Päiwän kuulun kunniaksi.
|
|
|
245 |
Onko tässä nuorisossa,
|
|
|
246 |
Nuorisossa kaunosessa,
|
|
|
247 |
Tässä suuressa su'ussa,
|
|
|
248 |
Isossa ison alassa,
|
|
|
249 |
Ku panis käen kätehen,
|
|
|
250 |
Haan toisehen hakahan,
|
|
|
251 |
Lauloaksemme hywiä,
|
|
|
252 |
Parahia pannaksemme?
|
|
|
253 |
Sinä seppo Ilmarinen,
|
|
|
254 |
Lankoni, emoni lapsi!
|
|
|
255 |
Itse lähe laulamahan,
|
|
|
256 |
Saa kera sanelemahan.
|
|
|
257 |
Suu sinulla, suu minulla,
|
|
|
258 |
Kieli kemppi kummallaki,
|
|
|
259 |
Suu hywän pakaelewi,
|
|
|
260 |
Sitä korwat kuuntelewi;
|
|
|
261 |
Kieli kummoa sanowi,
|
|
|
262 |
Sitä mieli muistelewi;
|
|
|
263 |
Mies paha pahoin tekewi,
|
|
|
264 |
Parempi parantelewi."
|
|
|
265 |
Sillon seppo Ilmarinen
|
|
|
266 |
Sanan wirkko, noin nimesi:
|
|
|
267 |
"Me yhen emosen lapset
|
|
|
268 |
Yhen kantamat kaposen,
|
|
|
269 |
Yhen peipposen pesemät,
|
|
|
270 |
Yhen sotkan suorittamat,
|
|
|
271 |
Harwoin yhtehen yhymmä,
|
|
|
272 |
Saaumma sanelemahan,
|
|
|
273 |
Näissä Pohjolan pioissa,
|
|
|
274 |
Sariolan juomingissa.
|
|
|
275 |
Laulaisinpa, taitaisinpa,
|
|
|
276 |
Laulaisin minä kotona,
|
|
|
277 |
Waan en kehtoa kylässä,
|
|
|
278 |
Kylän naiset nauranewat;
|
|
|
279 |
Piiat pilkan pistänewät,
|
|
|
280 |
Miehet mieron herjannewat.
|
|
|
281 |
Sinä laulaja ikuinen,
|
|
|
282 |
Wirren ponsi polwuhinen!
|
|
|
283 |
Itse lauluja laellos,
|
|
|
284 |
Itse wirsiä weellös,
|
|
|
285 |
Jott' on kumma kuulianki,
|
|
|
286 |
Ime ilman olianki,
|
|
|
287 |
Sinä synnyit yötä ennen,
|
|
|
288 |
Minä päiweä jälestä."
|
|
|
289 |
Sano wanha Wäinämöinen:
|
|
|
290 |
"Kun ei toista tullekkana
|
|
|
291 |
Kerallani laulamahan,
|
|
|
292 |
Itse laulan itsekseni
|
|
|
293 |
Kuulla noien kultasien,
|
|
|
294 |
Tietä mielitehtosien,
|
|
|
295 |
Nousewassa nuorisossa,
|
|
|
296 |
Kansassa ylenewässä:
|
|
|
297 |
Anna wastaki jumala,
|
|
|
298 |
Toisteki totinen luoja,
|
|
|
299 |
Näin näissä elettäwäksi,
|
|
|
300 |
Toiste puuhaeltawaksi,
|
|
|
301 |
Näissä Pohjolan pioissa,
|
|
|
302 |
Sariolan juomingissa.
|
|
|
303 |
Anna toisteki jumala,
|
|
|
304 |
Wastaki wakainen luoja,
|
|
|
305 |
Oloset jokena juosta,
|
|
|
306 |
Meet wirtana wilata,
|
|
|
307 |
Näissä Pohjolan tuwissa,
|
|
|
308 |
Sariolan salwoksissa,
|
|
|
309 |
Alla kuulun kurkihirren,
|
|
|
310 |
Alla kaunihin katoksen,
|
|
|
311 |
Iällä tämän isännän,
|
|
|
312 |
Elinajalla emännän.
|
|
|
313 |
Luoja koston kostaohon,
|
|
|
314 |
Pankohon jumala palkan,
|
|
|
315 |
Emännäll' eteisehen,
|
|
|
316 |
Isännälle pöyän päähän,
|
|
|
317 |
Pojalle rahin nenähän,
|
|
|
318 |
Keträpuuhun tyttärelle,
|
|
|
319 |
Jottei wastakan katuisi,
|
|
|
320 |
Yön perästä peljästyisi
|
|
|
321 |
Näitä häitä juotawia,
|
|
|
322 |
Pitoja piettäwiä.
|
|
|
323 |
En minä mitänä woita,
|
|
|
324 |
Enkä tarkon taiakkana;
|
|
|
325 |
Herännenkö, heittänenkö,
|
|
|
326 |
Luonenko, lopettanenko.
|
|
|
327 |
Wirren laulon, laulun laiton,
|
|
|
328 |
Oksat karsin, tien osasin,
|
|
|
329 |
Kerin wirteni kerälle,
|
|
|
330 |
Sowittelen sommelolle,
|
|
|
331 |
Panen aitan parwen päähän,
|
|
|
332 |
Luisten lukkojen sisälle,
|
|
|
333 |
Jost' ei pääse päiwinähän,
|
|
|
334 |
Selwiä sinä ikänä,
|
|
|
335 |
Ilman luien lonsumatta,
|
|
|
336 |
Leukojen leweämättä,
|
|
|
337 |
Hammasten hajoamatta,
|
|
|
338 |
Kielen keikkelehtämättä."
|
|
|
339 |
Siinä wanha Wäinämöinen,
|
|
|
340 |
Laulo päiwän, laulo toisen,
|
|
|
341 |
Laulo kohta kolmannenki;
|
|
|
342 |
Päiwänäpä kolmantena
|
|
|
343 |
Rikkohen reki runolta,
|
|
|
344 |
Jalas taittu laulajalta,
|
|
|
345 |
Noissa Pohjolan pioissa,
|
|
|
346 |
Sariolan juomingissa.
|
|
|
347 |
Sillon wanha Wäinämöinen
|
|
|
348 |
Itse tuon sanoiksi wirkki:
|
|
|
349 |
"Onko tässä nuorisossa,
|
|
|
350 |
Nuorisossa kaunosessa,
|
|
|
351 |
Käwiä Tuonelta oroa,
|
|
|
352 |
Manalalta wääntieä,
|
|
|
353 |
Reki uusi laatiani,
|
|
|
354 |
Ratsu on rakentoani?"
|
|
|
355 |
Sekä nuoremmat sanowi,
|
|
|
356 |
Jotta wanhemmat sanowi:
|
|
|
357 |
"Eule tässä nuorisossa,
|
|
|
358 |
Tässä suuressa su'ussa,
|
|
|
359 |
Käwiä Tuonelta oroa,
|
|
|
360 |
Manalalta wääntieä,
|
|
|
361 |
Reki uusi laatiasi,
|
|
|
362 |
Ratsu on rakentoasi."
|
|
|
363 |
Sillon wanha Wäinämöinen,
|
|
|
364 |
Laulaja iän ikuinen,
|
|
|
365 |
Läksi Tuonelta oroa,
|
|
|
366 |
Manalalta wääntieä.
|
|
|
367 |
Itse Pohjolan emäntä
|
|
|
368 |
Syötti suin sulassa woissa,
|
|
|
369 |
Koprin kuorekokkaroissa,
|
|
|
370 |
Noita kutsuwierahia,
|
|
|
371 |
Kutsuloille kunnioiksi.
|
|
|
372 |
Syötti lohta luutoselta,
|
|
|
373 |
Luutoselta, luotaselta,
|
|
|
374 |
Siwulta sian lihoa,
|
|
|
375 |
Murotellen woi-muruja,
|
|
|
376 |
Sirotellen sian päitä.
|
|
|
377 |
Olipa olut ostamaton,
|
|
|
378 |
Mesi markoin maksamaton,
|
|
|
379 |
Noissa Pohjolan pioissa,
|
|
|
380 |
Hywän joukon juomingissa.
|
|
|
381 |
Olut juoksi orren päästä,
|
|
|
382 |
Sima waarnojen sisästä,
|
|
|
383 |
Noille kutsuwierahille,
|
|
|
384 |
Kutsuloille kunnioiksi.
|
|
|
| |
|