| |
Viideskymmenes runo
|
|
|
2 |
Marjatta, korea kuopus,
|
|
|
3 |
se kauan kotona kasvoi,
|
|
|
4 |
korkean ison kotona,
|
|
|
5 |
emon tuttavan tuvilla.
|
|
|
6 |
Piti viiet vitjat poikki,
|
|
|
7 |
kuuet renkahat kulutti
|
|
|
8 |
isonsa ava'imilla,
|
|
|
9 |
helmassa helottavilla.
|
|
|
10 |
Puolen kynnystä kulutti
|
|
|
11 |
helevillä helmoillansa,
|
|
|
12 |
puolen hirttä päänsä päältä
|
|
|
13 |
sile'illä silkillänsä,
|
|
|
14 |
puolet pihtipuolisia
|
|
|
15 |
hienoilla hiansa suilla,
|
|
|
16 |
siltalaahkon lattiata
|
|
|
17 |
kautokengän-kannoillansa.
|
|
|
18 |
Marjatta, korea kuopus,
|
|
|
19 |
tuo on piika pikkarainen,
|
|
|
20 |
piti viikoista pyhyyttä,
|
|
|
21 |
ajan kaiken kainoutta.
|
|
|
22 |
Syöpi kaunista kaloa,
|
|
|
23 |
petäjätä pehmeätä,
|
|
|
24 |
ei syönyt kananmunia,
|
|
|
25 |
kukerikun riehkatuita,
|
|
|
26 |
eikä lampahan lihoa,
|
|
|
27 |
ku oli ollut oinahilla.
|
|
|
28 |
Emo käski lypsämähän:
|
|
|
29 |
eipä mennyt lypsämähän.
|
|
|
30 |
Itse tuon sanoiksi virkki:
|
|
|
31 |
"Ei neiti minun näköinen
|
|
|
32 |
koske sen lehmän nisähän,
|
|
|
33 |
jok' on häilynyt härillä,
|
|
|
34 |
kun ei hiehoista herune,
|
|
|
35 |
vasikkaisista valune."
|
|
|
36 |
Iso käski orin rekehen:
|
|
|
37 |
ei istu orin rekehen.
|
|
|
38 |
Veikko vei emähevosen:
|
|
|
39 |
neiti tuon sanoiksi virkki:
|
|
|
40 |
"En istu hevon rekehen,
|
|
|
41 |
joka lie orilla ollut,
|
|
|
42 |
kun ei varsaset vetäne,
|
|
|
43 |
kuletelle kuutiaiset."
|
|
|
44 |
Marjatta, korea kuopus,
|
|
|
45 |
aina piikoina elävä,
|
|
|
46 |
neitosena niekottava,
|
|
|
47 |
kassapäänä kainustava,
|
|
|
48 |
päätyi karjanpaimeneksi,
|
|
|
49 |
läksi lammasten keralle.
|
|
|
50 |
Lampahat meni mäkeä,
|
|
|
51 |
vuonat vuoren kukkulata;
|
|
|
52 |
neiti asteli ahoa,
|
|
|
53 |
lepikköä leyhytteli
|
|
|
54 |
käen kullan kukkuessa,
|
|
|
55 |
hope'isen hoilatessa.
|
|
|
56 |
Marjatta, korea kuopus,
|
|
|
57 |
katselevi, kuuntelevi.
|
|
|
58 |
Istui marjamättähälle,
|
|
|
59 |
vaipui vaaran rintehelle.
|
|
|
60 |
Tuossa tuon sanoiksi virkki,
|
|
|
61 |
itse lausui, noin nimesi:
|
|
|
62 |
"Kuku, kultainen käkönen,
|
|
|
63 |
hope'inen, hoilattele,
|
|
|
64 |
tinarinta, riukuttele,
|
|
|
65 |
Saksan mansikka, sanele,
|
|
|
66 |
käynkö viikon villapäänä,
|
|
|
67 |
kauan karjanpaimenena
|
|
|
68 |
näillä aavoilla ahoilla,
|
|
|
69 |
leve'illä lehtomailla!
|
|
|
70 |
Kesosenko, kaksosenko,
|
|
|
71 |
viitosenko, kuutosenko,
|
|
|
72 |
vainko kymmenen keseä
|
|
|
73 |
tahi ei täytehen tätänä?"
|
|
|
74 |
Marjatta, korea kuopus,
|
|
|
75 |
viikon viipyi paimenessa.
|
|
|
76 |
Paha on olla paimenessa,
|
|
|
77 |
tyttölapsen liiatenki:
|
|
|
78 |
mato heinässä matavi,
|
|
|
79 |
sisiliskot siuottavi.
|
|
|
80 |
Ei mato maellutkana,
|
|
|
81 |
sisilisko siuotellut.
|
|
|
82 |
Kirkui marjanen mäeltä,
|
|
|
83 |
puolukkainen kankahalta:
|
|
|
84 |
"Tule, neiti, noppimahan,
|
|
|
85 |
punaposki, poimimahan,
|
|
|
86 |
tinarinta, riipimähän,
|
|
|
87 |
vyö vaski, valitsemahan,
|
|
|
88 |
ennenkuin etana syöpi,
|
|
|
89 |
mato musta muikkoavi!
|
|
|
90 |
Sata on saanut katsomahan,
|
|
|
91 |
tuhat ilman istumahan,
|
|
|
92 |
sata neittä, tuhat naista,
|
|
|
93 |
lapsia epälukuisin,
|
|
|
94 |
ei ken koskisi minuhun,
|
|
|
95 |
poimisi minun poloisen."
|
|
|
96 |
Marjatta, korea kuopus,
|
|
|
97 |
meni matkoa vähäisen,
|
|
|
98 |
meni marjan katsantahan,
|
|
|
99 |
punapuolan poimintahan
|
|
|
100 |
hyppysillähän hyvillä,
|
|
|
101 |
kätösillä kaunihilla.
|
|
|
102 |
Keksi marjasen mäeltä,
|
|
|
103 |
punapuolan kankahalta:
|
|
|
104 |
on marja näkemiänsä,
|
|
|
105 |
puola ilmoin luomiansa,
|
|
|
106 |
ylähähkö maasta syöä,
|
|
|
107 |
alahahko puuhun nousta!
|
|
|
108 |
Tempoi kartun kankahalta,
|
|
|
109 |
jolla marjan maahan sorti.
|
|
|
110 |
Niinpä marja maasta nousi
|
|
|
111 |
kaunoisille kautoloille,
|
|
|
112 |
kaunoisilta kautoloilta
|
|
|
113 |
puhtahille polviloille,
|
|
|
114 |
puhtahilta polviloilta
|
|
|
115 |
heleville helmasille.
|
|
|
116 |
Nousi siitä vyörivoille,
|
|
|
117 |
vyörivoilta rinnoillensa,
|
|
|
118 |
rinnoiltansa leuoillensa,
|
|
|
119 |
leuoiltansa huulillensa;
|
|
|
120 |
siitä suuhun suikahutti,
|
|
|
121 |
keikahutti kielellensä,
|
|
|
122 |
kieleltä keruksisihin,
|
|
|
123 |
siitä vatsahan valahti.
|
|
|
124 |
Marjatta, korea kuopus,
|
|
|
125 |
tuosta tyytyi, tuosta täytyi,
|
|
|
126 |
tuosta paksuksi panihe,
|
|
|
127 |
lihavaksi liittelihe.
|
|
|
128 |
Alkoi pauloitta asua,
|
|
|
129 |
ilman vyöttä völlehtiä,
|
|
|
130 |
käyä saunassa saloa,
|
|
|
131 |
pime'issä pistelläitä.
|
|
|
132 |
Emo aina arvelevi,
|
|
|
133 |
äitinsä ajattelevi:
|
|
|
134 |
"Mi on meiän Marjatalla,
|
|
|
135 |
ku meiän kotikanalla,
|
|
|
136 |
kun se pauloitta asuvi,
|
|
|
137 |
aina vyöttä völlehtivi,
|
|
|
138 |
käypi saunassa saloa,
|
|
|
139 |
pime'issä pisteleikse?"
|
|
|
140 |
Lapsi saattavi sanoa,
|
|
|
141 |
lapsi pieni lausuella:
|
|
|
142 |
"Se on meiän Marjatalla,
|
|
|
143 |
sepä Kurjetta rukalla,
|
|
|
144 |
kun oli paljon paimenessa,
|
|
|
145 |
kauan karjassa käveli."
|
|
|
146 |
Kantoi kohtua kovoa,
|
|
|
147 |
vatsantäyttä vaikeata
|
|
|
148 |
kuuta seitsemän, kaheksan,
|
|
|
149 |
ynnähän yheksän kuuta,
|
|
|
150 |
vaimon vanha'an lukuhun
|
|
|
151 |
kuuta puolen kymmenettä.
|
|
|
152 |
Niin kuulla kymmenennellä
|
|
|
153 |
impi tuskalle tulevi:
|
|
|
154 |
kohtu kääntyvi kovaksi,
|
|
|
155 |
painuvi pakolliseksi.
|
|
|
156 |
Kysyi kylpyä emolta:
|
|
|
157 |
"Oi, emoni, armahani!
|
|
|
158 |
Laita suojoa sijoa,
|
|
|
159 |
lämpymyttä huonehutta
|
|
|
160 |
piian pieniksi pyhiksi,
|
|
|
161 |
vaimon vaivahuoneheksi!"
|
|
|
162 |
Emo saattavi sanoa,
|
|
|
163 |
oma vanhin vastaella:
|
|
|
164 |
"Voi sinua, hiien huora!
|
|
|
165 |
Kenen oot makaelema?
|
|
|
166 |
Ootko miehen naimattoman
|
|
|
167 |
eli nainehen urohon?"
|
|
|
168 |
Marjatta, korea kuopus,
|
|
|
169 |
tuop' on tuohon vastoavi:
|
|
|
170 |
"En ole miehen naimattoman
|
|
|
171 |
enkä nainehen urohon.
|
|
|
172 |
Menin marjahan mäelle,
|
|
|
173 |
punapuolan poimentahan,
|
|
|
174 |
otin marjan mielelläni,
|
|
|
175 |
toisen kerran kielelläni.
|
|
|
176 |
Se kävi kerustimille,
|
|
|
177 |
siitä vatsahan valahti:
|
|
|
178 |
tuosta tyy'yin, tuosta täy'yin,
|
|
|
179 |
tuosta sain kohulliseksi."
|
|
|
180 |
Kysyi kylpyä isolta:
|
|
|
181 |
"Oi isoni, armahani!
|
|
|
182 |
Anna suojoa sijoa,
|
|
|
183 |
lämpymyttä huonehutta,
|
|
|
184 |
jossa huono hoivan saisi,
|
|
|
185 |
piika piinansa pitäisi!"
|
|
|
186 |
Iso saattavi sanoa,
|
|
|
187 |
taatto taisi vastaella:
|
|
|
188 |
"Mene, portto, poikemmaksi,
|
|
|
189 |
tulen lautta, tuonnemmaksi,
|
|
|
190 |
kontion kivikoloihin,
|
|
|
191 |
karhun louhikammioihin,
|
|
|
192 |
sinne, portto, poikimahan,
|
|
|
193 |
tulen lautta, lapsimahan!"
|
|
|
194 |
Marjatta, korea kuopus,
|
|
|
195 |
tuop' on taiten vastaeli:
|
|
|
196 |
"En mä portto ollekana,
|
|
|
197 |
tulen lautta lienekänä.
|
|
|
198 |
Olen miehen suuren saava,
|
|
|
199 |
jalon synnyn synnyttävä,
|
|
|
200 |
joll' on valta vallallenki,
|
|
|
201 |
väki Väinämöisellenki."
|
|
|
202 |
Jo on piika pintehissä,
|
|
|
203 |
minne mennä, kunne käyä,
|
|
|
204 |
kusta kylpyä kysellä.
|
|
|
205 |
Sanan virkkoi, noin nimesi:
|
|
|
206 |
"Piltti, pienin piikojani,
|
|
|
207 |
paras palkkalaisiani!
|
|
|
208 |
Käypä kylpyä kylästä,
|
|
|
209 |
saunoa Saraojalta,
|
|
|
210 |
jossa huono hoivan saisi,
|
|
|
211 |
piika piinansa pitäisi!
|
|
|
212 |
Käy pian, välehen jou'u,
|
|
|
213 |
välehemmin tarvitahan!"
|
|
|
214 |
Piltti, piika pikkarainen,
|
|
|
215 |
sanan virkkoi, noin nimesi:
|
|
|
216 |
"Keltä mä kysyn kylyä,
|
|
|
217 |
keltä aihelen apua?"
|
|
|
218 |
Sanoi meiän Marjattainen,
|
|
|
219 |
itse virkki, noin nimesi:
|
|
|
220 |
"Kysy Ruotuksen kylyä,
|
|
|
221 |
saunoa Sarajan-suista!"
|
|
|
222 |
Piltti, piika pikkarainen,
|
|
|
223 |
tuo oli nöyrä neuvottava,
|
|
|
224 |
kärkäs ilman käskemättä,
|
|
|
225 |
kehumattaki kepeä,
|
|
|
226 |
utuna ulos menevi,
|
|
|
227 |
savuna pihalle saapi.
|
|
|
228 |
Kourin helmansa kokosi,
|
|
|
229 |
käsin kääri vaattehensa,
|
|
|
230 |
sekä juoksi jotta joutui
|
|
|
231 |
kohin Ruotuksen kotia.
|
|
|
232 |
Mäet mätkyi mennessänsä,
|
|
|
233 |
vaarat notkui noustessansa,
|
|
|
234 |
kävyt hyppi kankahalla,
|
|
|
235 |
someret hajosi suolla.
|
|
|
236 |
Tuli Ruotuksen tupahan,
|
|
|
237 |
sai sisälle salvoksehen.
|
|
|
238 |
Ruma Ruotus paitulainen
|
|
|
239 |
syöpi, juopi suurten lailla
|
|
|
240 |
päässä pöyän paioillansa,
|
|
|
241 |
aivan aivinaisillansa.
|
|
|
242 |
Lausui Ruotus ruoaltansa,
|
|
|
243 |
tiuskui tiskinsä nojalta:
|
|
|
244 |
"Mitä sie sanot, katala?
|
|
|
245 |
Kuta, kurja, juoksentelet?"
|
|
|
246 |
Piltti, piika pikkarainen,
|
|
|
247 |
sanan virkkoi, noin nimesi:
|
|
|
248 |
"Läksin kylpyä kylästä,
|
|
|
249 |
saunoa Saraojalta,
|
|
|
250 |
jossa huono hoivan saisi:
|
|
|
251 |
avun ange tarvitseisi."
|
|
|
252 |
Ruma Ruotuksen emäntä
|
|
|
253 |
käet puuskassa käveli,
|
|
|
254 |
liehoi sillan liitoksella,
|
|
|
255 |
laahoi keskilattialla.
|
|
|
256 |
Itse ennätti kysyä,
|
|
|
257 |
sanan virkkoi, noin nimesi:
|
|
|
258 |
"Kellen kylpyä kyselet,
|
|
|
259 |
kellen aihelet apua?"
|
|
|
260 |
Sanoi Piltti, pieni piika:
|
|
|
261 |
"Kysyn meiän Marjatalle."
|
|
|
262 |
Ruma Ruotuksen emäntä
|
|
|
263 |
itse tuon sanoiksi virkki:
|
|
|
264 |
"Ei kylyt kylähän joua,
|
|
|
265 |
ei saunat Sarajan suulta.
|
|
|
266 |
On kyly kytömäellä,
|
|
|
267 |
hepohuone hongikossa
|
|
|
268 |
tuliporton poiat saa'a,
|
|
|
269 |
lautan lapsensa latoa:
|
|
|
270 |
kun hevonen hengännevi,
|
|
|
271 |
niinp' on siinä kylpeötte!"
|
|
|
272 |
Piltti, piika pikkarainen,
|
|
|
273 |
pian pistihe takaisin,
|
|
|
274 |
sekä juoksi jotta joutui.
|
|
|
275 |
Sanoi tultua ta'atse:
|
|
|
276 |
"Ei ole kylpyä kylässä,
|
|
|
277 |
saunoa Saraojalla.
|
|
|
278 |
Ruma Ruotuksen emäntä
|
|
|
279 |
sanan virkkoi, noin nimesi:
|
|
|
280 |
'Ei kylyt kylähän joua,
|
|
|
281 |
ei saunat Sarajan suulta.
|
|
|
282 |
On kyly kytömäellä,
|
|
|
283 |
hepohuone hongikossa
|
|
|
284 |
tuliporton poiat saa'a,
|
|
|
285 |
lautan lapsensa latoa:
|
|
|
286 |
kun hevonen hengännevi,
|
|
|
287 |
niin on siinä kylpeköhön!'
|
|
|
288 |
Niinp' on, niin sanoi mokomin,
|
|
|
289 |
niinpä vainen vastaeli."
|
|
|
290 |
Marjatta, matala neiti,
|
|
|
291 |
tuosta täytyi itkemähän.
|
|
|
292 |
Itse tuon sanoiksi virkki:
|
|
|
293 |
"Lähteä minun tulevi
|
|
|
294 |
niinkuin muinenki kasakan
|
|
|
295 |
eli orjan palkollisen
|
|
|
296 |
- lähteä kytömäelle,
|
|
|
297 |
käyä hongikkokeolle!"
|
|
|
298 |
Käsin kääri vaattehensa,
|
|
|
299 |
kourin helmansa kokosi;
|
|
|
300 |
otti vastan varjoksensa,
|
|
|
301 |
lehen lempi suojaksensa.
|
|
|
302 |
Astua taputtelevi
|
|
|
303 |
vatsanvaivoissa kovissa
|
|
|
304 |
huonehesen hongikkohon,
|
|
|
305 |
tallihin Tapiomäelle.
|
|
|
306 |
Sanovi sanalla tuolla,
|
|
|
307 |
lausui tuolla lausehella:
|
|
|
308 |
"Tule, Luoja, turvakseni,
|
|
|
309 |
avukseni, armollinen,
|
|
|
310 |
näissä töissä työlähissä,
|
|
|
311 |
ajoissa ani kovissa!
|
|
|
312 |
Päästä piika pintehestä,
|
|
|
313 |
vaimo vatsanvääntehestä,
|
|
|
314 |
ettei vaivoihin vajoisi,
|
|
|
315 |
tuskihinsa tummeneisi!"
|
|
|
316 |
Niin perille päästyänsä
|
|
|
317 |
itse tuon sanoiksi virkki:
|
|
|
318 |
"Henkeäs, hyvä hevonen,
|
|
|
319 |
huokoas, vetäjä varsa,
|
|
|
320 |
kylylöyly löyhäytä,
|
|
|
321 |
sauna lämpöinen lähetä,
|
|
|
322 |
jotta, huono, hoivan saisin!
|
|
|
323 |
Avun, ange, tarvitseisin."
|
|
|
324 |
Henkäsi hyvä hevonen,
|
|
|
325 |
huokasi vetäjä varsa
|
|
|
326 |
vatsan kautta vaivaloisen:
|
|
|
327 |
min hevonen hengähtävi,
|
|
|
328 |
on kuin löyly lyötäessä,
|
|
|
329 |
viskattaessa vetonen.
|
|
|
330 |
Marjatta, matala neiti,
|
|
|
331 |
pyhä piika pikkarainen,
|
|
|
332 |
kylpi kylyn kyllältänsä,
|
|
|
333 |
vatsan löylyn vallaltansa.
|
|
|
334 |
Teki tuonne pienen poian,
|
|
|
335 |
latoi lapsensa vakaisen
|
|
|
336 |
heinille hevosen luoksi,
|
|
|
337 |
sorajouhen soimen päähän.
|
|
|
338 |
Pesi pienen poikuensa,
|
|
|
339 |
kääri kääreliinahansa;
|
|
|
340 |
otti pojan polvillensa,
|
|
|
341 |
laittoi lapsen helmahansa.
|
|
|
342 |
Piiletteli poiuttansa,
|
|
|
343 |
kasvatteli kaunoistansa,
|
|
|
344 |
kullaista omenuttansa,
|
|
|
345 |
hope'ista sauvoansa.
|
|
|
346 |
Sylissänsä syöttelevi,
|
|
|
347 |
käsissänsä kääntelevi.
|
|
|
348 |
Laski pojan polvillensa,
|
|
|
349 |
lapsen lantehuisillensa,
|
|
|
350 |
alkoi päätänsä sukia,
|
|
|
351 |
hapsiansa harjaella.
|
|
|
352 |
Katoi poika polviltansa,
|
|
|
353 |
lapsi lannepuoliltansa.
|
|
|
354 |
Marjatta, matala neiti,
|
|
|
355 |
tuosta tuskille tulevi.
|
|
|
356 |
Rapasihe etsimähän.
|
|
|
357 |
Etsi pientä poiuttansa,
|
|
|
358 |
kullaista omenuttansa,
|
|
|
359 |
hope'ista sauvoansa
|
|
|
360 |
alta jauhavan kivosen,
|
|
|
361 |
alta juoksevan jalaksen,
|
|
|
362 |
alta seulan seulottavan,
|
|
|
363 |
alta korvon kannettavan,
|
|
|
364 |
puiten puut, jaellen ruohot,
|
|
|
365 |
hajotellen hienot heinät.
|
|
|
366 |
Viikon etsi poiuttansa,
|
|
|
367 |
poiuttansa, pienuttansa.
|
|
|
368 |
Etsi mäiltä, männiköiltä,
|
|
|
369 |
kannoilta, kanervikoilta,
|
|
|
370 |
katsoen joka kanervan,
|
|
|
371 |
joka varvikon vatoen,
|
|
|
372 |
kaivellen katajajuuret,
|
|
|
373 |
ojennellen puien oksat.
|
|
|
374 |
Astua ajattelevi,
|
|
|
375 |
käyä kääperöittelevi:
|
|
|
376 |
Tähti vastahan tulevi.
|
|
|
377 |
Tähelle kumarteleikse:
|
|
|
378 |
"Oi Tähti, Jumalan luoma!
|
|
|
379 |
Etkö tieä poiuttani,
|
|
|
380 |
miss' on pieni poikueni,
|
|
|
381 |
kultainen omenueni?"
|
|
|
382 |
Tähti taisi vastaella:
|
|
|
383 |
"Tietäisinkö, en sanoisi.
|
|
|
384 |
Hänpä on minunki luonut
|
|
|
385 |
näille päiville pahoille,
|
|
|
386 |
kylmillä kimaltamahan,
|
|
|
387 |
pime'illä pilkkimähän."
|
|
|
388 |
Astua ajattelevi,
|
|
|
389 |
käyä kääperöittelevi:
|
|
|
390 |
Kuuhut vastahan tulevi.
|
|
|
391 |
Niin Kuulle kumarteleikse:
|
|
|
392 |
"Oi Kuuhut, Jumalan luoma!
|
|
|
393 |
Etkö tieä poiuttani,
|
|
|
394 |
miss' on pieni poikueni,
|
|
|
395 |
kultainen omenueni?"
|
|
|
396 |
Kuuhut taisi vastaella:
|
|
|
397 |
"Tietäisinkö, en sanoisi.
|
|
|
398 |
Hänpä on minunki luonut
|
|
|
399 |
näille päiville pahoille,
|
|
|
400 |
yksin öillä valvomahan,
|
|
|
401 |
päivällä makoamahan."
|
|
|
402 |
Astua ajattelevi,
|
|
|
403 |
käyä kääperöittelevi:
|
|
|
404 |
päätyi Päivyt vastahansa.
|
|
|
405 |
Päivälle kumarteleikse:
|
|
|
406 |
"Oi Päivyt, Jumalan luoma!
|
|
|
407 |
Etkö tieä poiuttani,
|
|
|
408 |
miss' on pieni poikueni,
|
|
|
409 |
kultainen omenueni?"
|
|
|
410 |
Päivyt taiten vastaeli:
|
|
|
411 |
"Kyllä tieän poikuesi!
|
|
|
412 |
Hänpä on minunki luonut
|
|
|
413 |
näille päiville hyville,
|
|
|
414 |
kullassa kulisemahan,
|
|
|
415 |
hopeassa helkkimähän.
|
|
|
416 |
"Jopa tieän poikuesi!
|
|
|
417 |
Voi, poloinen, poiuttasi!
|
|
|
418 |
Tuoll' on pieni poikuesi,
|
|
|
419 |
kultainen omenuesi,
|
|
|
420 |
onp' on suossa suonivyöstä,
|
|
|
421 |
kankahassa kainalosta."
|
|
|
422 |
Marjatta, matala neiti,
|
|
|
423 |
etsi suolta poikoansa.
|
|
|
424 |
Poika suolta löyettihin,
|
|
|
425 |
tuolta tuotihin kotia.
|
|
|
426 |
Siitä meiän Marjatalle
|
|
|
427 |
kasvoi poika kaunokainen.
|
|
|
428 |
Ei tieä nimeä tuolle,
|
|
|
429 |
millä mainita nimellä.
|
|
|
430 |
Emo kutsui kukkaseksi,
|
|
|
431 |
vieras vennon joutioksi.
|
|
|
432 |
Etsittihin ristijätä,
|
|
|
433 |
katsottihin kastajata.
|
|
|
434 |
Tuli ukko ristimähän,
|
|
|
435 |
Virokannas kastamahan.
|
|
|
436 |
Ukko tuon sanoiksi virkki,
|
|
|
437 |
itse lausui, noin nimesi:
|
|
|
438 |
"En mä risti riivattua,
|
|
|
439 |
katalata kastakana,
|
|
|
440 |
kun ei ensin tutkittane,
|
|
|
441 |
tutkittane, tuomittane."
|
|
|
442 |
Kenpä tuohon tutkijaksi,
|
|
|
443 |
tutkijaksi, tuomariksi?
|
|
|
444 |
Vaka vanha Väinämöinen,
|
|
|
445 |
tietäjä iän-ikuinen,
|
|
|
446 |
sepä tuohon tutkijaksi,
|
|
|
447 |
tutkijaksi, tuomariksi!
|
|
|
448 |
Vaka vanha Väinämöinen
|
|
|
449 |
tuop' on tuossa tuomitsevi:
|
|
|
450 |
"Kun lie poika suolta saatu,
|
|
|
451 |
maalta marjasta si'ennyt,
|
|
|
452 |
poika maahan pantakohon,
|
|
|
453 |
marjamättähän sivulle,
|
|
|
454 |
tahi suolle vietäköhön,
|
|
|
455 |
puulla päähän lyötäköhön!"
|
|
|
456 |
Puhui poika puolikuinen,
|
|
|
457 |
kaksiviikkoinen kajahui:
|
|
|
458 |
"Ohoh sinua, ukko utra,
|
|
|
459 |
ukko utra, unteloinen,
|
|
|
460 |
kun olet tuhmin tuominnunna,
|
|
|
461 |
väärin laskenna lakia!
|
|
|
462 |
Eipä syistä suuremmista,
|
|
|
463 |
töistä tuhmemmistakana
|
|
|
464 |
itseäsi suolle viety
|
|
|
465 |
eikä puulla päähän lyöty,
|
|
|
466 |
kun sa miesnä nuorempana
|
|
|
467 |
lainasit emosi lapsen
|
|
|
468 |
oman pääsi päästimeksi,
|
|
|
469 |
itsesi lunastimeksi.
|
|
|
470 |
"Ei sinua silloinkana,
|
|
|
471 |
eip' on vielä suolle viety,
|
|
|
472 |
kun sa miesnä nuorempana
|
|
|
473 |
menettelit neiet nuoret
|
|
|
474 |
alle aaltojen syvien,
|
|
|
475 |
päälle mustien mutien."
|
|
|
476 |
Ukko risti ripsahutti,
|
|
|
477 |
kasti lapsen kapsahutti
|
|
|
478 |
Karjalan kuninkahaksi,
|
|
|
479 |
kaiken vallan vartijaksi.
|
|
|
480 |
Siitä suuttui Väinämöinen,
|
|
|
481 |
jopa suuttui ja häpesi.
|
|
|
482 |
Itse läksi astumahan
|
|
|
483 |
rannalle merelliselle.
|
|
|
484 |
Tuossa loihe laulamahan,
|
|
|
485 |
lauloi kerran viimeisensä:
|
|
|
486 |
lauloi vaskisen venehen,
|
|
|
487 |
kuparisen umpipurren.
|
|
|
488 |
Itse istuvi perähän,
|
|
|
489 |
läksi selvälle selälle.
|
|
|
490 |
Virkki vielä mennessänsä,
|
|
|
491 |
lausui lähtiellessänsä:
|
|
|
492 |
"Annapas ajan kulua,
|
|
|
493 |
päivän mennä, toisen tulla,
|
|
|
494 |
taas minua tarvitahan,
|
|
|
495 |
katsotahan, kaivatahan
|
|
|
496 |
uuen sammon saattajaksi,
|
|
|
497 |
uuen soiton suorijaksi,
|
|
|
498 |
uuen kuun kulettajaksi,
|
|
|
499 |
uuen päivän päästäjäksi,
|
|
|
500 |
kun ei kuuta, aurinkoa
|
|
|
501 |
eikä ilmaista iloa."
|
|
|
502 |
Siitä vanha Väinämöinen
|
|
|
503 |
laskea karehtelevi
|
|
|
504 |
venehellä vaskisella,
|
|
|
505 |
kuutilla kuparisella
|
|
|
506 |
yläisihin maaemihin,
|
|
|
507 |
alaisihin taivosihin.
|
|
|
508 |
Sinne puuttui pursinensa,
|
|
|
509 |
venehinensä väsähtyi.
|
|
|
510 |
Jätti kantelon jälille,
|
|
|
511 |
soiton Suomelle sorean,
|
|
|
512 |
kansalle ilon ikuisen,
|
|
|
513 |
laulut suuret lapsillensa.
|
|
|
514 |
* * *
|
|
|
515 |
Suuni jo sulkea pitäisi,
|
|
|
516 |
kiinni kieleni sitoa,
|
|
|
517 |
laata virren laulannasta,
|
|
|
518 |
heretä heläjännästä.
|
|
|
519 |
Hevonenki hengähtävi
|
|
|
520 |
matkan pitkän mentyänsä,
|
|
|
521 |
rautanenki raukeavi
|
|
|
522 |
kesäheinän lyötyänsä,
|
|
|
523 |
vetonenki vierähtävi
|
|
|
524 |
joen polvet juostuansa,
|
|
|
525 |
tulonenki tuikahtavi
|
|
|
526 |
yön pitkän palettuansa;
|
|
|
527 |
niin miks' ei runo väsyisi,
|
|
|
528 |
virret vienot vierähtäisi
|
|
|
529 |
illan pitkiltä iloilta,
|
|
|
530 |
päivänlaskun laulannoilta?
|
|
|
531 |
Noin kuulin saneltavaksi,
|
|
|
532 |
toisin tutkaeltavaksi:
|
|
|
533 |
"Eipä koski vuolaskana
|
|
|
534 |
laske vettänsä loputen,
|
|
|
535 |
eikä laulaja hyväinen
|
|
|
536 |
laula tyynni taitoansa.
|
|
|
537 |
Mieli on jäämähän parempi
|
|
|
538 |
kuin on kesken katkemahan."
|
|
|
539 |
Niin luonen, lopettanenki,
|
|
|
540 |
herennenki, heittänenki.
|
|
|
541 |
Kerin virteni kerälle,
|
|
|
542 |
sykkyrälle syylättelen,
|
|
|
543 |
panen aitan parven päähän,
|
|
|
544 |
luisten lukkojen sisälle,
|
|
|
545 |
jost' ei pääse päivinänsä,
|
|
|
546 |
selviä sinä ikänä
|
|
|
547 |
ilman luien lonsumatta,
|
|
|
548 |
leukojen leveämättä,
|
|
|
549 |
hammasten hajoamatta,
|
|
|
550 |
kielen keikkelehtämättä.
|
|
|
551 |
Mitäs tuosta, jos ma laulan,
|
|
|
552 |
jos ma paljoki pajahan,
|
|
|
553 |
jos laulan jokaisen lakson,
|
|
|
554 |
joka kuusikon kujerran!
|
|
|
555 |
Ei ole emo elossa,
|
|
|
556 |
oma vanhin valvehella
|
|
|
557 |
eikä kulta kuulemassa,
|
|
|
558 |
oma armas oppimassa:
|
|
|
559 |
on mua kuuset kuulemassa,
|
|
|
560 |
hongan oksat oppimassa,
|
|
|
561 |
koivun lehvät lempimässä,
|
|
|
562 |
pihlajat pitelemässä.
|
|
|
563 |
Piennä jäin minä emosta,
|
|
|
564 |
matalana maammostani.
|
|
|
565 |
Jäin kuin kiuruksi kivelle,
|
|
|
566 |
rastahaksi rauniolle,
|
|
|
567 |
kiuruna kivertämähän,
|
|
|
568 |
rastahana raikkumahan,
|
|
|
569 |
vaimon vierahan varahan,
|
|
|
570 |
ehtohon emintimäisen.
|
|
|
571 |
Se mun karkotti, katalan,
|
|
|
572 |
ajoi lapsen armottoman
|
|
|
573 |
tuulipuolelle tupoa,
|
|
|
574 |
pohjaispuolelle kotia,
|
|
|
575 |
vieä tuulen turvatointa,
|
|
|
576 |
ahavaisen armotointa.
|
|
|
577 |
Sainpa, kiuru, kiertämähän,
|
|
|
578 |
lintu kurja, kulkemahan,
|
|
|
579 |
vieno, maita vieremähän,
|
|
|
580 |
vaivainen, vaeltamahan,
|
|
|
581 |
joka tuulen tuntemahan,
|
|
|
582 |
ärjynnän älyämähän,
|
|
|
583 |
vilussa värisemähän,
|
|
|
584 |
pakkasessa parkumahan.
|
|
|
585 |
Moni nyt minulla onpi,
|
|
|
586 |
usea olettelevi
|
|
|
587 |
virkkaja vihaisen äänen,
|
|
|
588 |
äänen tuiman tuikuttaja.
|
|
|
589 |
Ken se kieltäni kirosi,
|
|
|
590 |
kenpä ääntä ärjähteli;
|
|
|
591 |
soimasi sorisevani,
|
|
|
592 |
lausui liioin laulavani,
|
|
|
593 |
pahasti pajattavani,
|
|
|
594 |
väärin virttä vääntäväni.
|
|
|
595 |
Elkätte, hyvät imeiset,
|
|
|
596 |
tuota ouoksi otelko,
|
|
|
597 |
jos ma, lapsi, liioin lauloin,
|
|
|
598 |
pieni, pilpatin pahasti!
|
|
|
599 |
En ole opissa ollut,
|
|
|
600 |
käynyt mailla mahtimiesten,
|
|
|
601 |
saanut ulkoa sanoja,
|
|
|
602 |
loitompata lausehia.
|
|
|
603 |
Muut kaikki oli opissa,
|
|
|
604 |
mie en joutanut kotoa
|
|
|
605 |
emon ainoan avusta,
|
|
|
606 |
yksinäisen ympäriltä.
|
|
|
607 |
Piti oppia kotona,
|
|
|
608 |
oman aitan orren alla,
|
|
|
609 |
oman äitin värttinöillä,
|
|
|
610 |
veikon veistoslastusilla,
|
|
|
611 |
senki piennä, pikkaraisna,
|
|
|
612 |
paitaressuna pahaisna.
|
|
|
613 |
Vaan kuitenki kaikitenki
|
|
|
614 |
la'un hiihin laulajoille,
|
|
|
615 |
la'un hiihin, latvan taitoin,
|
|
|
616 |
oksat karsin, tien osoitin.
|
|
|
617 |
Siitäpä nyt tie menevi,
|
|
|
618 |
ura uusi urkenevi
|
|
|
619 |
laajemmille laulajoille,
|
|
|
620 |
runsahammille runoille,
|
|
|
621 |
nuorisossa nousevassa,
|
|
|
622 |
kansassa kasuavassa.
|
|
|
| |
|