| |
Viidesviidettä runo
|
|
|
|
2 |
Louhi, Pohjolan emäntä,
|
|
|
|
3 |
sai sanoman korvihinsa
|
|
|
|
4 |
Väinölän eleleväksi,
|
|
|
|
5 |
Kalevalan kasvavaksi
|
|
|
|
6 |
sammon saauilla muruilla,
|
|
|
|
7 |
kirjokannen kappaleilla.
|
|
|
|
8 |
Tuo tuota kovin kaehti.
|
|
|
|
9 |
Itse aina arvelevi,
|
|
|
|
10 |
minkä surman suorittaisi,
|
|
|
|
11 |
kunka kuoleman kokisi
|
|
|
|
12 |
tuolle Väinölän väelle,
|
|
|
|
13 |
kansalle kalevalaisten.
|
|
|
|
14 |
Ukkoa rukoelevi,
|
|
|
|
15 |
Pauannetta palvoavi:
|
|
|
|
16 |
"Oi Ukko, ylijumala!
|
|
|
|
17 |
Kaataos Kalevan kansa
|
|
|
|
18 |
rakehilla rautaisilla,
|
|
|
|
19 |
neuloilla teräsnenillä!
|
|
|
|
20 |
Tahikka tauilla tapata,
|
|
|
|
21 |
surmoa suku katala,
|
|
|
|
22 |
miehet pitkille pihoille,
|
|
|
|
23 |
naiset läävän lattioille!"
|
|
|
|
24 |
Tyttö oli Tuonelan sokea,
|
|
|
|
25 |
Loviatar, vaimo vanha,
|
|
|
|
26 |
pahin Tuonen tyttäriä,
|
|
|
|
27 |
ilke'in manattaria,
|
|
|
|
28 |
alku kaikille pahoille,
|
|
|
|
29 |
tuhansille turmioille.
|
|
|
|
30 |
Sill' oli muoto mustanlainen,
|
|
|
|
31 |
iho inhon-karvallinen.
|
|
|
|
32 |
Tuopa musta Tuonen tyttö,
|
|
|
|
33 |
ulappalan umpisilmä,
|
|
|
|
34 |
teki tielle vuotehensa,
|
|
|
|
35 |
pahnansa pahalle maalle.
|
|
|
|
36 |
Selin tuulehen makasi,
|
|
|
|
37 |
kaltoin säähän karkeahan,
|
|
|
|
38 |
perin viimahan viluhun,
|
|
|
|
39 |
kohin päivänkoittehesen.
|
|
|
|
40 |
Tuli suuri tuulen puuska,
|
|
|
|
41 |
iästä iso vihuri,
|
|
|
|
42 |
tuuli tuhman raskahaksi,
|
|
|
|
43 |
kostutti kohulliseksi
|
|
|
|
44 |
aholla vesattomalla,
|
|
|
|
45 |
maalla mättähättömällä.
|
|
|
|
46 |
Kantoi kohtua kovoa,
|
|
|
|
47 |
vatsantäyttä vaikeata;
|
|
|
|
48 |
kantoi kuuta kaksi, kolme,
|
|
|
|
49 |
neljännenki, viiennenki,
|
|
|
|
50 |
kuuta seitsemän, kaheksan,
|
|
|
|
51 |
ympäri yheksän kuuta,
|
|
|
|
52 |
vaimon vanha'an lukuhun
|
|
|
|
53 |
kuuta puolen kymmenettä.
|
|
|
|
54 |
Yheksännen kuun lopulla,
|
|
|
|
55 |
kuun alulla kymmenennen
|
|
|
|
56 |
kohtu kääntyvi kovaksi,
|
|
|
|
57 |
painuvi pakolliseksi;
|
|
|
|
58 |
eikä synny syntyminen,
|
|
|
|
59 |
luovu luomaiset sikiöt.
|
|
|
|
60 |
Siirrälti sijan aloa,
|
|
|
|
61 |
paneutti toisen paikan.
|
|
|
|
62 |
Meni portto poikimahan,
|
|
|
|
63 |
tulen lautta lapsimahan
|
|
|
|
64 |
kahen kallion välihin,
|
|
|
|
65 |
viien vuoren viukelohon:
|
|
|
|
66 |
eipä tuolla synty synny,
|
|
|
|
67 |
luovu luomainen sikiö.
|
|
|
|
68 |
Etsi synnytössijoa,
|
|
|
|
69 |
vatsansa vajennusmaata
|
|
|
|
70 |
heiluvilla hettehillä,
|
|
|
|
71 |
läikkyvillä lähtehillä:
|
|
|
|
72 |
ei siellä sijoa saanut,
|
|
|
|
73 |
vajennusta vatsallensa.
|
|
|
|
74 |
Synnytteli poikiansa,
|
|
|
|
75 |
vajenteli vatsoansa
|
|
|
|
76 |
kuohussa tulisen kosken,
|
|
|
|
77 |
ve'en vankan vääntehessä,
|
|
|
|
78 |
alla kolmen kosken koprun,
|
|
|
|
79 |
alla äyrähän yheksän;
|
|
|
|
80 |
vaan ei vielä synty synny,
|
|
|
|
81 |
kehnon kohtu ei kevene.
|
|
|
|
82 |
Alkoi itkeä iletys,
|
|
|
|
83 |
parkua paha kuvatus.
|
|
|
|
84 |
Ei tieä, mihin menisi,
|
|
|
|
85 |
kunne kulkea pitäisi
|
|
|
|
86 |
vatsansa vajentamahan,
|
|
|
|
87 |
poikiansa poikimahan.
|
|
|
|
88 |
Puhui pilvestä Jumala,
|
|
|
|
89 |
lausui Luoja taivahalta:
|
|
|
|
90 |
"Tuoll' on suolla kolmisoppi
|
|
|
|
91 |
rannalla meryttä vasten,
|
|
|
|
92 |
pimeässä Pohjolassa,
|
|
|
|
93 |
sangassa Sariolassa.
|
|
|
|
94 |
Mene sinne poikimahan,
|
|
|
|
95 |
kohtusi keventämähän!
|
|
|
|
96 |
Siellä silma tarvitahan,
|
|
|
|
97 |
väkeäsi vuotetahan."
|
|
|
|
98 |
Tuopa musta Tuonen tyttö,
|
|
|
|
99 |
ilkeä Manalan impi,
|
|
|
|
100 |
tuli Pohjolan tuville,
|
|
|
|
101 |
Sariolan saunan maille
|
|
|
|
102 |
latomahan lapsiansa,
|
|
|
|
103 |
saamahan sikiöitänsä.
|
|
|
|
104 |
Louhi, Pohjolan emäntä,
|
|
|
|
105 |
Pohjan akka harvahammas,
|
|
|
|
106 |
vei tuon saunahan saloa,
|
|
|
|
107 |
kylin kylpyhuonehesen,
|
|
|
|
108 |
kyläkunnan kuulematta,
|
|
|
|
109 |
sanan saamatta kylähän.
|
|
|
|
110 |
Lämmitti saloa saunan,
|
|
|
|
111 |
rikenehen riuahutti;
|
|
|
|
112 |
oluella ukset voiti,
|
|
|
|
113 |
kasti kaljalla saranat,
|
|
|
|
114 |
jottei ukset ulvonunna,
|
|
|
|
115 |
saranat narahtanunna.
|
|
|
|
116 |
Siitä tuon sanoiksi virkki,
|
|
|
|
117 |
itse lausui, noin nimesi:
|
|
|
|
118 |
"Kave eukko, luonnon tyttö,
|
|
|
|
119 |
kave kultainen, korea,
|
|
|
|
120 |
jok' olet vanhin vaimoloita,
|
|
|
|
121 |
ensin emä itselöitä!
|
|
|
|
122 |
Juokse polvesta merehen,
|
|
|
|
123 |
vyö lapasta lainehesen,
|
|
|
|
124 |
ota kiiskiltä kinoa,
|
|
|
|
125 |
matehelta nuljaskata,
|
|
|
|
126 |
jolla voiat luun lomia,
|
|
|
|
127 |
sivelet sivuja myöten,
|
|
|
|
128 |
päästät piian pintehistä,
|
|
|
|
129 |
vaimon vatsanvääntehistä,
|
|
|
|
130 |
tästä tuskasta kovasta,
|
|
|
|
131 |
vatsantyöstä vaikeasta!
|
|
|
|
132 |
"Kun ei tuosta kyllin liene,
|
|
|
|
133 |
oi Ukko, ylijumala,
|
|
|
|
134 |
tule tänne tarvittaissa,
|
|
|
|
135 |
käy tänne kutsuttaessa!
|
|
|
|
136 |
Tääll' on piika pintehessä,
|
|
|
|
137 |
vaimo vatsanvääntehessä
|
|
|
|
138 |
saunassa savun seassa,
|
|
|
|
139 |
kylän kylpyhuonehessa.
|
|
|
|
140 |
"Ota kultainen kurikka
|
|
|
|
141 |
kätehesi oikeahan!
|
|
|
|
142 |
Sillä haittoja hajota,
|
|
|
|
143 |
pihtipuoliset porota,
|
|
|
|
144 |
lukot Luojan lonkahuta,
|
|
|
|
145 |
takasalvat poikki taita
|
|
|
|
146 |
mennä suuren, mennä pienen,
|
|
|
|
147 |
kulkea vähäväkisen!"
|
|
|
|
148 |
Siinä tuo paha pahennus,
|
|
|
|
149 |
Tuonen tyttö umpisilmä
|
|
|
|
150 |
jopa vatsansa vajenti,
|
|
|
|
151 |
latoi lapsensa vihaiset
|
|
|
|
152 |
alla vaipan vaskikirjan,
|
|
|
|
153 |
alla uutimen utuisen.
|
|
|
|
154 |
Teki poikoa yheksän
|
|
|
|
155 |
yhtenä kesäisnä yönä,
|
|
|
|
156 |
yhen löylyn lyötävillä,
|
|
|
|
157 |
yhen saunan saatavilla,
|
|
|
|
158 |
yhestä vatsan väestä,
|
|
|
|
159 |
kohuntäyestä kovasta.
|
|
|
|
160 |
Nimitteli poikiansa,
|
|
|
|
161 |
laaitteli lapsiansa,
|
|
|
|
162 |
kuin kuki tekemiänsä,
|
|
|
|
163 |
itse ilmi luomiansa:
|
|
|
|
164 |
minkä pisti pistokseksi,
|
|
|
|
165 |
kunka änkäsi ähyksi,
|
|
|
|
166 |
minkä laati luuvaloksi,
|
|
|
|
167 |
kunka riieksi risasi;
|
|
|
|
168 |
minkä painoi paiseheksi,
|
|
|
|
169 |
kunka ruohutti ruveksi,
|
|
|
|
170 |
minkä syöjäksi sysäsi,
|
|
|
|
171 |
kunka ruhtosi rutoksi.
|
|
|
|
172 |
Jäi yksi nimittämättä,
|
|
|
|
173 |
poika pahnan-pohjimmainen.
|
|
|
|
174 |
Senpä sitte käski tuonne,
|
|
|
|
175 |
työnti velhoiksi vesille,
|
|
|
|
176 |
noi'iksi noroperille,
|
|
|
|
177 |
katehiksi kaikin paikoin.
|
|
|
|
178 |
Louhi, Pohjolan emäntä,
|
|
|
|
179 |
muut on käski käyä tuonne
|
|
|
|
180 |
nenähän utuisen niemen,
|
|
|
|
181 |
päähän saaren terhenisen.
|
|
|
|
182 |
Ärrytti äkäiset luomat,
|
|
|
|
183 |
tavattomat tauit työnti
|
|
|
|
184 |
vasten Väinölän väkeä,
|
|
|
|
185 |
surmaksi su'un Kalevan.
|
|
|
|
186 |
Pojat Väinölän potevi,
|
|
|
|
187 |
läsivi Kalevan kansa
|
|
|
|
188 |
tautia tavattomia,
|
|
|
|
189 |
nimen tietämättömiä:
|
|
|
|
190 |
alta lattiat lahovi,
|
|
|
|
191 |
päältä peite märkänevi.
|
|
|
|
192 |
Silloin vanha Väinämöinen,
|
|
|
|
193 |
tietäjä iän-ikuinen,
|
|
|
|
194 |
läksi päitä päästämähän,
|
|
|
|
195 |
henkiä lunastamahan,
|
|
|
|
196 |
läksi Tuonelle sotahan,
|
|
|
|
197 |
kera tauin tappelohon.
|
|
|
|
198 |
Saattoi saunan lämpimäksi,
|
|
|
|
199 |
kivet löylyn lyötäväksi
|
|
|
|
200 |
puuhu'illa puhtahilla,
|
|
|
|
201 |
ve'en tuomilla haloilla.
|
|
|
|
202 |
Vei on vettä verhossansa,
|
|
|
|
203 |
kantoi vastat varjossansa,
|
|
|
|
204 |
hauteli haluiset vastat,
|
|
|
|
205 |
satalatvat lauhutteli.
|
|
|
|
206 |
Löi siitä simaisen löylyn,
|
|
|
|
207 |
mesilöylyn löyhäytti
|
|
|
|
208 |
läpi kuumien kivien,
|
|
|
|
209 |
palavojen paaterojen.
|
|
|
|
210 |
Sanovi sanalla tuolla,
|
|
|
|
211 |
lausui tuolla lausehella:
|
|
|
|
212 |
"Tule nyt löylyhyn, Jumala,
|
|
|
|
213 |
iso ilman, lämpimähän
|
|
|
|
214 |
tekemähän terveyttä,
|
|
|
|
215 |
rauhoa rakentamahan!
|
|
|
|
216 |
Pyyhi pois pyhät kipunat,
|
|
|
|
217 |
pyhät saastat sammuttele,
|
|
|
|
218 |
lyötä maahan liika löyly,
|
|
|
|
219 |
paha löyly pois lähetä,
|
|
|
|
220 |
ettei polta poikiasi,
|
|
|
|
221 |
turmele tekemiäsi!
|
|
|
|
222 |
"Minkä vettä viskaelen
|
|
|
|
223 |
noille kuumille kiville,
|
|
|
|
224 |
se me'eksi muuttukohon,
|
|
|
|
225 |
simaksi sirahtakohon!
|
|
|
|
226 |
Juoskohon joki metinen,
|
|
|
|
227 |
simalampi laikkukohon
|
|
|
|
228 |
läpi kiukahan kivisen,
|
|
|
|
229 |
läpi saunan sammalisen!
|
|
|
|
230 |
"Ei nyt meitä syyttä syöä
|
|
|
|
231 |
eikä tauitta tapeta,
|
|
|
|
232 |
ei luvatta suuren Luojan,
|
|
|
|
233 |
ilman surmatta Jumalan.
|
|
|
|
234 |
Kenpä meitä syyttä söisi,
|
|
|
|
235 |
suuhunsa omat sanansa,
|
|
|
|
236 |
päähänsä pahat panonsa,
|
|
|
|
237 |
ajatukset itsehensä!
|
|
|
|
238 |
"Jos ei minussa miestä liene,
|
|
|
|
239 |
urosta Ukon pojassa
|
|
|
|
240 |
rikkehistä riisumahan,
|
|
|
|
241 |
päättehistä päästämähän,
|
|
|
|
242 |
onp' on itsessä Ukossa,
|
|
|
|
243 |
joka pilviä pitävi,
|
|
|
|
244 |
poutapilvessä asuvi,
|
|
|
|
245 |
hattaroissa hallitsevi.
|
|
|
|
246 |
"Oi Ukko, ylijumala,
|
|
|
|
247 |
pilven-päällinen jumala!
|
|
|
|
248 |
Tule tänne tarvittaissa,
|
|
|
|
249 |
ajaite anottaessa
|
|
|
|
250 |
nämä tuskat tuntemahan,
|
|
|
|
251 |
hätäpäivät häätämähän,
|
|
|
|
252 |
rikonnaiset riisumahan,
|
|
|
|
253 |
puutunnaiset purkamahan!
|
|
|
|
254 |
"Tuo mulle tulinen miekka,
|
|
|
|
255 |
säkehinen säilä kanna,
|
|
|
|
256 |
jolla ma pahat pitelen,
|
|
|
|
257 |
ilkeät iki asetan,
|
|
|
|
258 |
tuskat tuulen teitä myöten,
|
|
|
|
259 |
kivut aavoillen ahoille!
|
|
|
|
260 |
"Tuonne ma kipuja kiistän,
|
|
|
|
261 |
tuonne tuskia manoan
|
|
|
|
262 |
kivisihin kellarihin,
|
|
|
|
263 |
rautaisihin raunioihin,
|
|
|
|
264 |
kiviä kivistämähän,
|
|
|
|
265 |
paasia pakottamahan.
|
|
|
|
266 |
Ei kivi kipuja itke,
|
|
|
|
267 |
paasi ei vaivoja valita,
|
|
|
|
268 |
vaikka paljo pantahisi,
|
|
|
|
269 |
määrättä mätettähisi.
|
|
|
|
270 |
"Kiputyttö, Tuonen neiti,
|
|
|
|
271 |
joka istut kipukivellä
|
|
|
|
272 |
joen kolmen juoksevassa,
|
|
|
|
273 |
veen kolmen jaka'imessa
|
|
|
|
274 |
jauhaen kipukiveä,
|
|
|
|
275 |
Kipuvuorta väännätellen!
|
|
|
|
276 |
Käy kivut kereämähän
|
|
|
|
277 |
kitahan kiven sinisen,
|
|
|
|
278 |
tahi vieretä vetehen,
|
|
|
|
279 |
syytäise meren syvähän,
|
|
|
|
280 |
tuulen tuntumattomahan,
|
|
|
|
281 |
päivän paistamattomahan!
|
|
|
|
282 |
"Kun ei tuosta kyllin liene,
|
|
|
|
283 |
Kivutar, hyvä emäntä,
|
|
|
|
284 |
Vammatar, valio vaimo,
|
|
|
|
285 |
tule kanssa, käy keralla
|
|
|
|
286 |
tekemähän terveyttä,
|
|
|
|
287 |
rauhoa rakentamahan!
|
|
|
|
288 |
Tee kivut kivuttomaksi,
|
|
|
|
289 |
vammat värjymättömäksi,
|
|
|
|
290 |
jotta saisi sairas maata,
|
|
|
|
291 |
huono huoletta levätä,
|
|
|
|
292 |
tuskahinen tunnin olla,
|
|
|
|
293 |
vikahinen vieretellä!
|
|
|
|
294 |
"Ota kivut kippasehen,
|
|
|
|
295 |
vaivat vaskivakkasehen,
|
|
|
|
296 |
kivut tuonne vieäksesi,
|
|
|
|
297 |
vammat vaivutellaksesi
|
|
|
|
298 |
keskelle Kipumäkeä,
|
|
|
|
299 |
Kipuvuoren kukkulata!
|
|
|
|
300 |
Siellä keittäös kipuja
|
|
|
|
301 |
pikkuisessa kattilassa,
|
|
|
|
302 |
yhen sormen mentävässä,
|
|
|
|
303 |
peukalon mahuttavassa!
|
|
|
|
304 |
"Kivi on keskellä mäkeä,
|
|
|
|
305 |
reikä keskellä kiveä,
|
|
|
|
306 |
jok' on väätty vääntiällä,
|
|
|
|
307 |
puhkaistu purasimella:
|
|
|
|
308 |
siihen kivut kiskotahan,
|
|
|
|
309 |
pahat vammat vallatahan,
|
|
|
|
310 |
tuskat tuimat tungetahan,
|
|
|
|
311 |
pakkopäivät painetahan
|
|
|
|
312 |
öin yrittämättömiksi,
|
|
|
|
313 |
päivin pääsemättömiksi."
|
|
|
|
314 |
Siitä vanha Väinämöinen,
|
|
|
|
315 |
tietäjä iän-ikuinen,
|
|
|
|
316 |
vielä voiteli vikoja,
|
|
|
|
317 |
noita vammoja valeli
|
|
|
|
318 |
yheksillä voitehilla,
|
|
|
|
319 |
kaheksilla katsehilla.
|
|
|
|
320 |
Sanovi sanalla tuolla,
|
|
|
|
321 |
lausui tuolla lausehella:
|
|
|
|
322 |
"Oi Ukko, ylijumala,
|
|
|
|
323 |
mies on vanha taivahinen!
|
|
|
|
324 |
Iätä iästä pilvi,
|
|
|
|
325 |
nosta lonka luotehesta,
|
|
|
|
326 |
länkä lännestä lähetä!
|
|
|
|
327 |
Sa'a mettä, sa'a vettä
|
|
|
|
328 |
kipehille voitehiksi,
|
|
|
|
329 |
vammoille valantehiksi!
|
|
|
|
330 |
"En minä mitänä voine,
|
|
|
|
331 |
kun ei Luojani luvanne.
|
|
|
|
332 |
Avun Luoja antakohon,
|
|
|
|
333 |
avun tuokohon Jumala
|
|
|
|
334 |
minun silmin nähtyäni,
|
|
|
|
335 |
käsin päällä käytyäni,
|
|
|
|
336 |
suin sulin puheltuani,
|
|
|
|
337 |
hengin henkäeltyäni!
|
|
|
|
338 |
"Kuhun ei käteni käyne,
|
|
|
|
339 |
käyköhön käet Jumalan;
|
|
|
|
340 |
kuhun ei sormeni sopine,
|
|
|
|
341 |
sopikohon Luojan sormet!
|
|
|
|
342 |
Luojan on somemmat sormet,
|
|
|
|
343 |
Luojan kämmenet käpeät.
|
|
|
|
344 |
"Tule nyt, Luoja, loitsimahan,
|
|
|
|
345 |
Jumala, puhelemahan,
|
|
|
|
346 |
kaikkivalta, katsomahan!
|
|
|
|
347 |
Tehkös yöllä terveheksi,
|
|
|
|
348 |
päivällä imanteheksi,
|
|
|
|
349 |
jottei tuska päällä tunnu,
|
|
|
|
350 |
kipu keskeä kivistä,
|
|
|
|
351 |
pakko ei syämehen paneite,
|
|
|
|
352 |
jottei tunnu pikkuistana,
|
|
|
|
353 |
vaivoa vähäistäkänä
|
|
|
|
354 |
sinä ilmoisna ikänä,
|
|
|
|
355 |
kuuna kullan valkeana!"
|
|
|
|
356 |
Vaka vanha Väinämöinen,
|
|
|
|
357 |
tietäjä iän-ikuinen,
|
|
|
|
358 |
sillä riisui rikkehiä,
|
|
|
|
359 |
purkaeli puuttehia.
|
|
|
|
360 |
Poies poisti poikenluomat,
|
|
|
|
361 |
paranti pahat panoset,
|
|
|
|
362 |
päästi kansan kuolemasta,
|
|
|
|
363 |
Kalevan katoamasta.
|
|
|
| |
|