| |
Yhdesviidettä runo
|
|
|
|
2 |
Vaka vanha Väinämöinen,
|
|
|
|
3 |
laulaja iän-ikuinen,
|
|
|
|
4 |
sormiansa suorittavi,
|
|
|
|
5 |
peukaloitansa pesevi.
|
|
|
|
6 |
Istuiksen ilokivelle,
|
|
|
|
7 |
laulupaaelle paneikse
|
|
|
|
8 |
hope'iselle mäelle,
|
|
|
|
9 |
kultaiselle kunnahalle.
|
|
|
|
10 |
Otti soiton sormillensa,
|
|
|
|
11 |
käänti käyrän polvillensa,
|
|
|
|
12 |
kantelen kätensä alle.
|
|
|
|
13 |
Sanan virkkoi, noin nimesi:
|
|
|
|
14 |
"Tulkohonpa kuulemahan,
|
|
|
|
15 |
ku ei liene ennen kuullut
|
|
|
|
16 |
iloa ikirunojen,
|
|
|
|
17 |
kajahusta kanteloisen!"
|
|
|
|
18 |
Siitä vanha Väinämöinen
|
|
|
|
19 |
alkoi soittoa somasti
|
|
|
|
20 |
hauinruotaista romua,
|
|
|
|
21 |
kalanluista kanteletta.
|
|
|
|
22 |
Sormet nousi notkeasti,
|
|
|
|
23 |
peukalo ylös keveni.
|
|
|
|
24 |
Jo kävi ilo ilolle,
|
|
|
|
25 |
riemu riemulle remahti,
|
|
|
|
26 |
tuntui soitto soitannalle,
|
|
|
|
27 |
laulu laululle tehosi.
|
|
|
|
28 |
Helähteli hauin hammas,
|
|
|
|
29 |
kalan pursto purkaeli,
|
|
|
|
30 |
ulvosi upehen jouhet,
|
|
|
|
31 |
jouhet ratsun raikkahuivat.
|
|
|
|
32 |
Soitti vanha Väinämöinen.
|
|
|
|
33 |
Ei ollut sitä metsässä
|
|
|
|
34 |
jalan neljän juoksevata,
|
|
|
|
35 |
koivin koikkelehtavata,
|
|
|
|
36 |
ku ei tullut kuulemahan,
|
|
|
|
37 |
iloa imehtimähän.
|
|
|
|
38 |
Oravat ojentelihe
|
|
|
|
39 |
lehväseltä lehväselle;
|
|
|
|
40 |
tuohon kärpät kääntelihe,
|
|
|
|
41 |
aioillen asettelihe.
|
|
|
|
42 |
Hirvet hyppi kankahilla,
|
|
|
|
43 |
ilvekset piti iloa.
|
|
|
|
44 |
Heräsi susiki suolta,
|
|
|
|
45 |
nousi karhu kankahalta
|
|
|
|
46 |
petäjäisestä pesästä,
|
|
|
|
47 |
kutiskosta kuusisesta.
|
|
|
|
48 |
Susi juoksi suuret matkat,
|
|
|
|
49 |
karhu kankahat samosi;
|
|
|
|
50 |
viimein aiallen asettui,
|
|
|
|
51 |
veräjälle vieretäikse:
|
|
|
|
52 |
aita kaatui kalliolle,
|
|
|
|
53 |
veräjä aholle vieri.
|
|
|
|
54 |
Siitä kuusehen kuvahti,
|
|
|
|
55 |
petäjähän pyörähytti
|
|
|
|
56 |
soitantoa kuulemahan,
|
|
|
|
57 |
iloa imehtimähän.
|
|
|
|
58 |
Tapiolan tarkka ukko,
|
|
|
|
59 |
itse Metsolan isäntä,
|
|
|
|
60 |
ja kaikki Tapion kansa,
|
|
|
|
61 |
sekä piiat jotta poiat,
|
|
|
|
62 |
kulki vuoren kukkulalle
|
|
|
|
63 |
soittoa tajuamahan.
|
|
|
|
64 |
Itseki metsän emäntä,
|
|
|
|
65 |
Tapiolan tarkka vaimo,
|
|
|
|
66 |
sinisukkahan siroikse,
|
|
|
|
67 |
punapaulahan paneikse;
|
|
|
|
68 |
loihe koivun konkelolle,
|
|
|
|
69 |
lepän lengolle levahti
|
|
|
|
70 |
kanteloista kuulemahan,
|
|
|
|
71 |
soittoa tajuamahan.
|
|
|
|
72 |
Mi oli ilman lintujaki,
|
|
|
|
73 |
kahen siiven sirkovia,
|
|
|
|
74 |
ne tulivat tuiskutellen,
|
|
|
|
75 |
kiiätellen kiirehtivät
|
|
|
|
76 |
kunnioa kuulemahan,
|
|
|
|
77 |
iloa imehtimähän.
|
|
|
|
78 |
Kokko kun kotona kuuli
|
|
|
|
79 |
sen sorean Suomen soiton,
|
|
|
|
80 |
heitti pentunsa pesähän;
|
|
|
|
81 |
itse loihe lentämähän
|
|
|
|
82 |
soittohon sulan urohon,
|
|
|
|
83 |
Väinämöisen vääntelöhön.
|
|
|
|
84 |
Korkealta kokko lenti,
|
|
|
|
85 |
halki pilvien havukka,
|
|
|
|
86 |
allit aalloilta syviltä,
|
|
|
|
87 |
joutsenet sulilta soilta.
|
|
|
|
88 |
Pieniäki peiposia,
|
|
|
|
89 |
lintuja livertäviä,
|
|
|
|
90 |
sirkkuja satalukuisin,
|
|
|
|
91 |
leivoja liki tuhatta
|
|
|
|
92 |
ilmassa ihastelivat,
|
|
|
|
93 |
hartioilla haastelivat,
|
|
|
|
94 |
tehessä isän iloa,
|
|
|
|
95 |
soitellessa Väinämöisen.
|
|
|
|
96 |
Itse ilman luonnottaret,
|
|
|
|
97 |
ilman impyet ihanat,
|
|
|
|
98 |
iloa imehtelivät,
|
|
|
|
99 |
kanteloista kuuntelivat;
|
|
|
|
100 |
mikä ilman vempelellä,
|
|
|
|
101 |
taivon kaarella kajotti,
|
|
|
|
102 |
mikä pienen pilven päällä,
|
|
|
|
103 |
rusoreunalla rehotti.
|
|
|
|
104 |
Tuo Kuutar, korea impi,
|
|
|
|
105 |
neiti Päivätär pätevä
|
|
|
|
106 |
pitelivät pirtojansa,
|
|
|
|
107 |
niisiänsä nostelivat,
|
|
|
|
108 |
kultakangasta kutoivat,
|
|
|
|
109 |
hope'ista helskyttivät
|
|
|
|
110 |
äärellä punaisen pilven,
|
|
|
|
111 |
pitkän kaaren kannikalla.
|
|
|
|
112 |
Kunpa saivat kuullaksensa
|
|
|
|
113 |
tuon sorean soiton äänen,
|
|
|
|
114 |
jo pääsi piosta pirta,
|
|
|
|
115 |
suistui sukkula käestä,
|
|
|
|
116 |
katkesihe kultarihmat,
|
|
|
|
117 |
helkähti hopeaniiet.
|
|
|
|
118 |
Ei sitä oloista ollut,
|
|
|
|
119 |
ei ollut ve'essäkänä
|
|
|
|
120 |
evän kuuen kulkevata,
|
|
|
|
121 |
kalaparvea parasta,
|
|
|
|
122 |
ku ei tullut kuulemahan,
|
|
|
|
123 |
iloa imehtimähän.
|
|
|
|
124 |
Uipi hauit hangotellen,
|
|
|
|
125 |
ve'en koirat vengotellen,
|
|
|
|
126 |
lohet luo'oilta samosi,
|
|
|
|
127 |
siikaset syväntehiltä.
|
|
|
|
128 |
Säret pienet, ahvenetki,
|
|
|
|
129 |
mujehetki, muut kalatki
|
|
|
|
130 |
rinnoin ruokohon ajaikse,
|
|
|
|
131 |
rantahan rakenteleikse
|
|
|
|
132 |
virttä Väinön kuulemahan,
|
|
|
|
133 |
soittoa tajuamahan.
|
|
|
|
134 |
Ahto, aaltojen kuningas,
|
|
|
|
135 |
ve'en ukko ruohoparta,
|
|
|
|
136 |
ve'en kalvolle veäikse,
|
|
|
|
137 |
luikahaikse lumpehelle;
|
|
|
|
138 |
siinä kuunteli iloa.
|
|
|
|
139 |
Itse tuon sanoiksi virkki:
|
|
|
|
140 |
"En ole mointa ennen kuullut
|
|
|
|
141 |
sinä ilmoisna ikänä,
|
|
|
|
142 |
soitantoa Väinämöisen,
|
|
|
|
143 |
iloa ikirunojan!"
|
|
|
|
144 |
Sisarekset sotkottaret,
|
|
|
|
145 |
rannan ruokoiset kälykset,
|
|
|
|
146 |
hiipoivat hivuksiansa,
|
|
|
|
147 |
hapsiansa harjasivat
|
|
|
|
148 |
harjalla hopeapäällä,
|
|
|
|
149 |
sukimella kultaisella.
|
|
|
|
150 |
Saivat kuulla äänen ouon,
|
|
|
|
151 |
tuon on soitannan sorean:
|
|
|
|
152 |
sulkahti suka vetehen,
|
|
|
|
153 |
haihtui harja lainehesen.
|
|
|
|
154 |
Jäi hivukset hiipomatta,
|
|
|
|
155 |
tukat kesken suorimatta.
|
|
|
|
156 |
Itseki ve'en emäntä,
|
|
|
|
157 |
ve'en eukko ruokorinta,
|
|
|
|
158 |
jopa nousevi merestä
|
|
|
|
159 |
ja lapaikse lainehesta;
|
|
|
|
160 |
ruokorintahan rivahti,
|
|
|
|
161 |
väännäikse vesikarille
|
|
|
|
162 |
tuota ääntä kuulemahan,
|
|
|
|
163 |
soitantoa Väinämöisen,
|
|
|
|
164 |
kun oli ääni kummanlainen,
|
|
|
|
165 |
soitanto ylen sorea.
|
|
|
|
166 |
Se siihen sike'in nukkui,
|
|
|
|
167 |
vaipui maata vatsallehen
|
|
|
|
168 |
kirjavan kiven selälle,
|
|
|
|
169 |
paaen paksun pallealle.
|
|
|
|
170 |
Siinä vanha Väinämöinen
|
|
|
|
171 |
soitti päivän, soitti toisen.
|
|
|
|
172 |
Ei ollut sitä urosta
|
|
|
|
173 |
eikä miestä urheata,
|
|
|
|
174 |
ollut ei miestä eikä naista
|
|
|
|
175 |
eikä kassan kantajata,
|
|
|
|
176 |
kellen ei itkuksi käynyt,
|
|
|
|
177 |
kenen syäntä ei sulannut.
|
|
|
|
178 |
Itki nuoret, itki vanhat,
|
|
|
|
179 |
itki miehet naimattomat,
|
|
|
|
180 |
itki nainehet urohot,
|
|
|
|
181 |
itki pojat puol'-ikäiset,
|
|
|
|
182 |
sekä pojat jotta neiet,
|
|
|
|
183 |
jotta pienet piikasetki,
|
|
|
|
184 |
kun oli ääni kummanlainen,
|
|
|
|
185 |
ukon soitanto suloinen.
|
|
|
|
186 |
Itsensäki Väinämöisen
|
|
|
|
187 |
kyynel vieri kyykähteli.
|
|
|
|
188 |
Tippui tilkat silmistänsä,
|
|
|
|
189 |
vierivät vesipisarat,
|
|
|
|
190 |
karkeammat karpaloita,
|
|
|
|
191 |
herkeämmät hernehiä,
|
|
|
|
192 |
pyöreämmät pyyn munia,
|
|
|
|
193 |
päreämmät päitä pääskyn.
|
|
|
|
194 |
Ve'et vieri silmästänsä,
|
|
|
|
195 |
toiset toisesta noruvi.
|
|
|
|
196 |
Putosivat poskipäille,
|
|
|
|
197 |
kaunihille kasvoillensa,
|
|
|
|
198 |
kaunihilta kasvoiltansa
|
|
|
|
199 |
leve'ille leuoillensa,
|
|
|
|
200 |
leve'iltä leuoiltansa
|
|
|
|
201 |
rehe'ille rinnoillensa,
|
|
|
|
202 |
rehe'iltä rinnoiltansa
|
|
|
|
203 |
päteville polvillensa,
|
|
|
|
204 |
päteviltä polviltansa
|
|
|
|
205 |
jalkapöyille jaloille,
|
|
|
|
206 |
jalkapöyiltä jaloilta
|
|
|
|
207 |
maahan alle jalkojensa
|
|
|
|
208 |
läpi viien villavaipan,
|
|
|
|
209 |
kautta kuuen kultavyönsä,
|
|
|
|
210 |
seitsemän sinihamosen,
|
|
|
|
211 |
sarkakauhtanan kaheksan.
|
|
|
|
212 |
Vierivät vesipisarat
|
|
|
|
213 |
luota vanhan Väinämöisen
|
|
|
|
214 |
rannalle meren sinisen,
|
|
|
|
215 |
rannalta meren sinisen
|
|
|
|
216 |
alle selvien vesien,
|
|
|
|
217 |
päälle mustien murien.
|
|
|
|
218 |
Siitä vanha Väinämöinen
|
|
|
|
219 |
itse tuon sanoiksi virkki:
|
|
|
|
220 |
"Onko tässä nuorisossa,
|
|
|
|
221 |
nuorisossa kaunoisessa,
|
|
|
|
222 |
tässä suuressa su'ussa,
|
|
|
|
223 |
isossa isän alassa
|
|
|
|
224 |
kyyneleni poimijata
|
|
|
|
225 |
alta selvien vesien?"
|
|
|
|
226 |
Nuoret tuossa noin sanovi
|
|
|
|
227 |
sekä vanhat vastoavi:
|
|
|
|
228 |
"Ei ole tässä nuorisossa,
|
|
|
|
229 |
nuorisossa kaunoisessa,
|
|
|
|
230 |
tässä suuressa su'ussa,
|
|
|
|
231 |
isossa isän alassa
|
|
|
|
232 |
kyynelesi poimijata
|
|
|
|
233 |
alta selvien vesien."
|
|
|
|
234 |
Sanoi vanha Väinämöinen,
|
|
|
|
235 |
itse virkki, noin nimesi:
|
|
|
|
236 |
"Kenpä toisi kyyneleni,
|
|
|
|
237 |
poimisi vesipisarat
|
|
|
|
238 |
alta selvien vesien,
|
|
|
|
239 |
saisi multa sulkaturkin."
|
|
|
|
240 |
Tuli korppi koikotellen.
|
|
|
|
241 |
Sanoi vanha Väinämöinen:
|
|
|
|
242 |
"Käyös, korppi, kyyneleni
|
|
|
|
243 |
alta selvien vesien!
|
|
|
|
244 |
Annan sulle sulkaturkin."
|
|
|
|
245 |
Eipä korppi saanutkana.
|
|
|
|
246 |
Kuuli tuon sininen sotka,
|
|
|
|
247 |
niin tuli sininen sotka.
|
|
|
|
248 |
Sanoi vanha Väinämöinen:
|
|
|
|
249 |
"Use'in, sininen sotka,
|
|
|
|
250 |
suullasi sukelteleihet,
|
|
|
|
251 |
ve'essä vilotteleihet:
|
|
|
|
252 |
käypä, poimi kyyneleni
|
|
|
|
253 |
alta selvien vesien!
|
|
|
|
254 |
Saat sinä parahan palkan:
|
|
|
|
255 |
annan sulle sulkaturkin."
|
|
|
|
256 |
Kävi sotka poimimahan
|
|
|
|
257 |
Väinämöisen kyyneleitä
|
|
|
|
258 |
alta selvien vesien,
|
|
|
|
259 |
päältä mustien murien.
|
|
|
|
260 |
Poimi kyynelet merestä,
|
|
|
|
261 |
kantoi Väinölle kätehen:
|
|
|
|
262 |
jo oli muiksi muuttunehet,
|
|
|
|
263 |
kasvanehet kaunoisiksi,
|
|
|
|
264 |
helmiksi heristynehet,
|
|
|
|
265 |
simpsukoiksi siintynehet,
|
|
|
|
266 |
kuningasten kunnioiksi,
|
|
|
|
267 |
valtojen iki-iloiksi.
|
|
|
| |
|