kalevala15
Lönnrot, Elias
1849

Metadata

COL: Lönnrot
ID: 15
OSA: Kalevala

Viidestoista runo

    2  Äiti lieto Lemminkäisen
    3  aina koissa arvelevi:
    4  "Minne on saanut Lemminkäinen,
    5  kunne Kaukoni kaonnut,
    6  kun ei kuulu jo tulevan
    7  matkoiltansa maailmassa?"
    8  Ei tieä emo poloinen
    9  eikä kantaja katala,
    10  missä liikkuvi lihansa,
    11  vierevi oma verensä,
    12  kävikö käpymäkeä,
    13  kanervaista kangasmaata,
    14  vai meni meren selällä,
    15  lakkipäillä lainehilla,
    16  vaiko suuressa soassa,
    17  kapinassa kauheassa,
    18  joss' on verta säärivarsi,
    19  polven korkeus punaista.
    20  Kyllikki, korea nainen,
    21  katseleikse, käänteleikse
    22  koissa lieto Lemminkäisen,
    23  Kaukomielen kartanossa.
    24  Katsoi illalla sukoa,
    25  huomenella harjoansa;
    26  niin päivänä muutamana,
    27  huomenna moniahana
    28  jo veri suasta vuoti,
    29  hurme harjasta norahti.
    30  Kyllikki, korea nainen,
    31  sanan virkkoi, noin nimesi:
    32  "Jo nyt on mennyt mies minulta,
    33  kaunis Kaukoni kaonnut
    34  matkoille majattomille,
    35  teille tietämättömille:
    36  veri jo vuotavi suasta,
    37  hurme harjasta noruvi!"
    38  Siitä äiti Lemminkäisen
    39  itse katsovi sukoa;
    40  itse itkulle apeutui:
    41  "Voi, poloisen, päiviäni,
    42  angervoisen, aikojani!
    43  Jo nyt on poikani, poloisen,
    44  jopa, laiton, lapsueni
    45  saanut päiville pahoille!
    46  Tuho on poikoa pätöistä,
    47  hukka lieto Lemminkäistä:
    48  jo suka verin valuvi,
    49  harja hurmehin noruvi!"
    50  Kourin helmansa kokosi,
    51  käsivarsin vaattehensa.
    52  Pian juoksi matkan pitkän,
    53  sekä juoksi jotta joutui:
    54  mäet mätkyi mennessänsä,
    55  norot nousi, vaarat vaipui,
    56  ylähäiset maat aleni,
    57  alahaiset maat yleni.
    58  Tuli Pohjolan tuville.
    59  Kysytteli poikoansa,
    60  kysytteli, lausutteli:
    61  "Oi sie Pohjolan emäntä!
    62  Kunne saatoit Lemminkäisen,
    63  minne poikani menetit?"
    64  Louhi, Pohjolan emäntä,
    65  tuop' on tuohon vastaeli:
    66  "Enpä tieä poikoasi,
    67  kunne kulki ja katosi.
    68  Istutin oron rekehen,
    69  korjahan kovan tulisen;
    70  oisko uhkuhun uponnut,
    71  meren jäälle jähmettynyt
    72  vai saanut sutosen suuhun,
    73  karhun kauhean kitahan?"
    74  Sanoi äiti Lemminkäisen:
    75  "Jo vainen valehtelitki!
    76  Susi ei syö minun sukua,
    77  karhu ei kaa'a Lemminkäistä:
    78  sormin sortavi sutoset,
    79  käsin karhut kaatelevi.
    80  Kunp' on et sanone tuota,
    81  kunne saatoit Lemminkäisen,
    82  rikon uksen uuen riihen,
    83  taitan sampuen sarahat."
    84  Sanoi Pohjolan emäntä:
    85  "Syötin miehen syöneheksi,
    86  juotin miehen juoneheksi,
    87  apatin alanenäksi;
    88  istutin venon perähän,
    89  laitoin kosket laskemahan.
    90  Enkä tuota tunnekana,
    91  kunne sai katala raukka,
    92  koskihinko kuohuvihin,
    93  virtoihin vipajavihin."
    94  Sanoi äiti Lemminkäisen:
    95  "Jo vainen valehtelitki!
    96  Sano tarkkoja tosia,
    97  valehia viimeisiä,
    98  kunne saatoit Lemminkäisen,
    99  kaotit kalevalaisen,
    100  taikka surmasi tulevi,
    101  kuolemasi kohtoavi!"
    102  Sanoi Pohjolan emäntä:
    103  "Jospa jo sanon toenki:
    104  panin hirvet hiihtämähän,
    105  jalopeurat jaksamahan,
    106  ruunat suuret suistamahan,
    107  varsat valjastuttamahan;
    108  laitoin joutsenen hakuhun,
    109  pyhän linnun pyyäntähän.
    110  Nyt en tuota tunnekana,
    111  mi on tullunna tuhoksi,
    112  esteheksi ennättännä,
    113  kun ei kuulu jo tulevan
    114  morsianta pyytämähän,
    115  tyttöä anelemahan."
    116  Emo etsi eksynyttä,
    117  kaonnutta kaipoavi.
    118  Juoksi suuret suot sutena,
    119  kulki korvet kontiona,
    120  ve'et saukkona samosi,
    121  maat käveli mauriaisna,
    122  neuliaisna niemen reunat,
    123  jäniksenä järven rannat.
    124  Kivet syrjähän sytäsi,
    125  kannot käänti kallellehen,
    126  risut siirti tien sivuhun,
    127  haot potki portahiksi.
    128  Viikon etsi eksynyttä,
    129  viikon etsi, eipä löyä.
    130  Kysyi puilta poikoansa,
    131  kaipasi kaonnuttansa.
    132  Puu puheli, honka huokui,
    133  tammi taiten vastaeli:
    134  "On huolta itsestäniki
    135  huolimatta poiastasi,
    136  kun olen koville luotu,
    137  pantu päiville pahoille:
    138  pinopuiksi pilkkumahan,
    139  haloiksi hakattamahan,
    140  riutumahan riihipuiksi,
    141  kaskipuiksi kaatumahan."
    142  Viikon etsi eksynyttä,
    143  viikon etsi eikä löyä.
    144  Tiehyt vastahan tulevi;
    145  niin tielle kumarteleikse:
    146  "Oi tiehyt, Jumalan luoma!
    147  Etkö nähnyt poikoani,
    148  kullaista omenatani,
    149  hope'ista sauvoani?"
    150  Tiehyt taiten vastaeli
    151  sekä lausui ja pakisi:
    152  "On huolta itsestäniki
    153  huolimatta poiastasi,
    154  kun olen koville luotu,
    155  pantu päiville pahoille:
    156  joka koiran juostavaksi,
    157  ratsahan ajeltavaksi,
    158  kovan kengän käytäväksi,
    159  kannan karskuteltavaksi."
    160  Viikon etsi eksynyttä,
    161  viikon etsi, eipä löyä.
    162  Kuuhut vastahan tulevi;
    163  niin kuulle kumarteleikse:
    164  "Kuu kulta, Jumalan luoma!
    165  Etkö nähnyt poikoani,
    166  kullaista omenatani,
    167  hope'ista sauvoani?"
    168  Tuo kuuhut, Jumalan luoma,
    169  taiten kyllä vastaeli:
    170  "On huolta itsestäniki
    171  huolimatta poiastasi,
    172  kun olen koville luotu,
    173  pantu päiville pahoille:
    174  yksin öitä kulkemahan,
    175  pakkasella paistamahan,
    176  talvet tarkoin valvomahan,
    177  kesäksi katoamahan."
    178  Viikon etsi eksynyttä,
    179  viikon etsi eikä löyä.
    180  Päivyt vastahan tulevi;
    181  päivälle kumarteleikse:
    182  "Oi päivyt, Jumalan luoma!
    183  Etkö nähnyt poikoani,
    184  kullaista omenatani,
    185  hope'ista sauvoani?"
    186  Jopa päivyt jonki tiesi,
    187  arvaeli aurinkoinen:
    188  "Jo on poikasi, poloisen,
    189  kaotettu, kuoletettu
    190  Tuonen mustahan jokehen,
    191  Manalan ikivetehen:
    192  mennyt koskia kolisten,
    193  myötävirtoja vilisten
    194  tuonne Tuonelan perille,
    195  Manalan alantehille."
    196  Siitä äiti Lemminkäisen
    197  itse itkulle hyräytyi.
    198  Meni seppojen pajahan:
    199  "Oi sie seppo Ilmarinen!
    200  Taoit ennen, taoit eilen,
    201  taopa tänäki päänä!
    202  Varta vaskinen harava,
    203  piitä piihin rautaisihin;
    204  piit tao satoa syltä,
    205  varsi viittä valmistellos!"
    206  Se on seppo Ilmarinen,
    207  takoja iän-ikuinen,
    208  vartti vaskisen haravan,
    209  piitti piillä rautaisilla;
    210  piit takoi satoa syltä,
    211  varren viittä valmisteli.
    212  Itse äiti Lemminkäisen
    213  saapi rautaisen haravan,
    214  lenti Tuonelan joelle.
    215  Päiveä rukoelevi:
    216  "Oi päivyt, Jumalan luoma,
    217  luoma Luojan valkeamme!
    218  Paista hetki heltehesti,
    219  toinen himmesti hiosta,
    220  kolmansi koko terältä:
    221  nukuttele nuiva kansa,
    222  väsytä väki Manalan,
    223  Tuonen valta vaivuttele!"
    224  Tuo päivyt, Jumalan luoma,
    225  luoma Luojan aurinkoinen,
    226  lenti koivun konkelolle,
    227  lepän lengolle lehahti.
    228  Paistoi hetken heltehesti,
    229  toisen himmesti hiosti,
    230  kolmannen koko terältä:
    231  nukutteli nuivan joukon,
    232  väsytti väen Manalan,
    233  nuoret miehet miekoillehen,
    234  vanhat vasten sauvojansa,
    235  keski-iän keihä'ille.
    236  Siitä lenti lepsahutti
    237  päälle taivahan tasaisen
    238  entisellensä sijalle,
    239  majallensa muinaiselle.
    240  Siitä äiti Lemminkäisen
    241  otti rautaisen haravan;
    242  haravoipi poikoansa
    243  koskesta kohisevasta,
    244  virrasta vilisevästä.
    245  Haravoipi eikä löyä.
    246  Siitä siirtihen alemma:
    247  meni myötänsä merehen,
    248  sukkarihmasta sulahan,
    249  vyötäröistä veen sisähän.
    250  Haravoipi poikoansa
    251  pitkin Tuonelan jokea,
    252  vetelevi vastavirran.
    253  Veti kerran, tuosta toisen:
    254  saapi paian poikoansa,
    255  paian mieliksi pahoiksi;
    256  veti vielä kerran toisen:
    257  sai sukat, hatun tapasi,
    258  sukat suureksi suruksi,
    259  hatun mieliharmiksensa.
    260  Astui siitäkin alemma,
    261  Manalan alantehelle.
    262  Veti kerran pitkin vettä,
    263  kerran toisen poikki vettä,
    264  kolmannen vitahan vettä.
    265  Kerrallapa kolmannella
    266  elotukku sai etehen
    267  haravahan rautaisehen.
    268  Elotukku ei se ollut:
    269  olipa lieto Lemminkäinen,
    270  itse kaunis Kaukomieli,
    271  puuttunut haravan piihin
    272  sormesta nimettömästä,
    273  vasemmasta varpahasta.
    274  Nousi lieto Lemminkäinen,
    275  kohosi Kalevan poika
    276  haravassa vaskisessa
    277  päälle selvien vesien;
    278  vaan oli pikkuista vajalla:
    279  yhtä kättä, puolta päätä,
    280  paljo muita muskuloita,
    281  siihen henkeä lisäksi.
    282  Emo tuossa arvelevi,
    283  itse itkien sanovi:
    284  "Vieläkö tästä mies tulisi,
    285  uros uusi toimeaisi?"
    286  Päätyi korppi kuulemahan.
    287  Tuop' on tuohon vastoavi:
    288  "Ei ole miestä mennehessä
    289  eikä tuiki tullehessa:
    290  jo silt' on siika silmät syönyt,
    291  hauki hartiat halaisnut.
    292  Sie päästä merehen miestä,
    293  työnnä Tuonelan jokehen!
    294  Ehkä turskaksi tulisi,
    295  valahaksi vahvistuisi."
    296  Tuop' on äiti Lemminkäisen
    297  eipä työnnä poikoansa.
    298  Vetelevi vielä kerran
    299  haravalla vaskisella
    300  pitkin Tuonelan jokea,
    301  sekä pitkin jotta poikki:
    302  saapi kättä, saapi päätä,
    303  saapi puolen selkäluuta,
    304  toisen puolen kylkiluuta,
    305  monta muuta muskulata.
    306  Niistä poikoa rakenti,
    307  laati lieto Lemminkäistä.
    308  Liitteli lihat lihoihin,
    309  luut on luihin luikahutti,
    310  jäsenet jäsenihinsä,
    311  suonet suonten sortumihin.
    312  Itse suonia siteli,
    313  päitä suonten solmieli,
    314  suonilankoa lukevi
    315  sanoen sanalla tuolla:
    316  "Sorea on suonten vaimo
    317  Suonetar, sorea vaimo,
    318  soma suonten kehreäjä
    319  sorealla kehrinpuulla,
    320  vaskisella värttinällä,
    321  rautaisella rattahalla!
    322  Tule tänne tarvittaissa,
    323  käy tänne kutsuttaessa,
    324  suonisykkyrä sylissä,
    325  kalvokääri kainalossa
    326  suonia sitelemähän,
    327  päitä suonten solmimahan
    328  haavoissa halennehissa,
    329  rei'issä revennehissä!
    330  "Kun ei tuosta kyllin liene,
    331  onp' on impi ilman päällä
    332  venehellä vaskisella,
    333  purrella punaperällä.
    334  Tule, impi, ilman päältä,
    335  neiti, taivahan navalta!
    336  Soua suonista venettä,
    337  jäsenistä järkyttele,
    338  soua luun lomia myöten,
    339  jäsenten rakoja myöten!
    340  "Sijallensa suonet laita,
    341  asemellensa aseta:
    342  suutatusten suuret suonet,
    343  valtasuonet vastatusten,
    344  limitysten liutasuonet,
    345  pienet suonet pääksytysten!
    346  "Siit' ota utuinen neula,
    347  sulkkuniitti neulan päässä!
    348  Ompele utuisin neuloin,
    349  tinaneuloin tikkaele,
    350  päitä suonten solmiele,
    351  silkkinauhoilla sitele!
    352  "Kun ei tuosta kyllä liene
    353  itse ilmoinen jumala,
    354  valjastele varsojasi,
    355  rakentele ratsujasi!
    356  Aja kirjakorjinesi
    357  läpi luun, läpi jäsenen,
    358  läpi liikkumalihojen,
    359  läpi suonten soljuvaisten!
    360  Liitä luu lihoa myöten,
    361  suoni suonen päätä myöten,
    362  luo hopea luun lomahan,
    363  kulta suonen sortumahan!
    364  "Mist' on kalvo katkennunna,
    365  siihen kalvo kasvattele,
    366  mistä suonta sortununna,
    367  siihen suonta solmiele,
    368  kusta verta veihlähtännä,
    369  siihen verta vierettele;
    370  kusta luu luhoksi mennyt,
    371  siihen luuta luikahuta,
    372  kusta liikkunna lihoa,
    373  siihen liittele lihoa,
    374  sijallensa siunaele,
    375  asemellensa aseta:
    376  luu luuhun, liha liha'an,
    377  jäsenet jäsenihinsä!"
    378  Sillä äiti Lemminkäisen
    379  loi miehen, uron sukesi
    380  entisillehen eloille,
    381  muinaisille muo'oillensa.
    382  Sai suonet lukeneheksi,
    383  päät suonten si'elleheksi,
    384  ei miestä sanalliseksi,
    385  lasta lausehelliseksi.
    386  Siitä tuon sanoiksi virkki,
    387  itse lausui, noin nimesi:
    388  "Mistä nyt voie saatanehe,
    389  simatilkka tuotanehe,
    390  jolla voian voipunutta,
    391  pahoin-tullutta parannan,
    392  jotta mies sanoille saisi,
    393  vierähtäisi virsillehen?
    394  "Mehiläinen, meiän lintu,
    395  metsän kukkien kuningas!
    396  Lähe nyt mettä noutamahan,
    397  simoa tavottamahan
    398  mieluisasta Metsolasta,
    399  tarkasta Tapiolasta,
    400  monen kukkasen kuvusta,
    401  monen heinän helpehestä
    402  kipehille voitehiksi,
    403  pahoille parantehiksi!"
    404  Mehiläinen, liukas lintu,
    405  jopa lenti löyhäytti
    406  mieluisahan Metsolahan,
    407  tarkkahan Tapiolahan.
    408  Nokki kukkia keolta,
    409  keitti mettä kielellänsä
    410  kuuen kukkasen nenästä,
    411  sa'an heinän helpehestä.
    412  Niin tulla tuhuttelevi,
    413  käyä käärämöittelevi,
    414  kaikki siipensä simassa,
    415  sulkansa sulassa meessä.
    416  Itse äiti Lemminkäisen
    417  otti noita voitehia,
    418  niillä voiti voipunutta,
    419  pahoin-tullutta paranti:
    420  ei tullut apua noista,
    421  saanut miehelle sanoja.
    422  Siitä tuon sanoiksi virkki:
    423  "Mehiläinen, lintuseni!
    424  Lennä tuonne toisialle,
    425  ylitse meren yheksän
    426  saarehen selällisehen,
    427  metisehen manterehen,
    428  Tuurin uutehen tupahan,
    429  Palvoisen laettomahan!
    430  Siell' on mettä mieluhista,
    431  siellä voietta hyveä,
    432  joka suonihin sopivi,
    433  jäsenihin kelpoavi.
    434  Tuop' on niitä voitehia,
    435  kanna niitä katsehia
    436  vian päälle pannakseni,
    437  vammoille valellakseni!"
    438  Mehiläinen, mies kepeä,
    439  taasen lenti liihytteli
    440  ylitse meren yheksän,
    441  meri-puolen kymmenettä.
    442  Lenti päivän, lenti toisen,
    443  lenti kohta kolmannenki,
    444  ruokosella istumatta,
    445  lehellä levähtämättä,
    446  saarehen selällisehen,
    447  metisehen manterehen,
    448  korvalle tulisen kosken,
    449  pyhän virran pyörtehelle.
    450  Siellä mettä keitettihin,
    451  rasvoja rakennettihin,
    452  pikkuisissa pottiloissa,
    453  kaunoisissa kattiloissa,
    454  peukalon mahuttavissa,
    455  sormenpään sovittavissa.
    456  Mehiläinen, mies kepeä,
    457  saip' on niitä voitehia.
    458  Vähän aikoa kuluvi,
    459  pikkuisen pirahtelevi:
    460  jo tulla turahtelevi,
    461  saa'a saaveroittelevi,
    462  kuusi kuppia sylissä,
    463  seitsemän selän takana,
    464  ne on täynnä voitehia,
    465  täynnä rasvoja hyviä.
    466  Itse äiti Lemminkäisen
    467  voiti noilla voitehilla,
    468  yheksillä voitehilla,
    469  kaheksilla katsehilla:
    470  ei vielä apua saanut,
    471  tok' ei tuostana tavannut.
    472  Niin sanoi sanalla tuolla,
    473  lausui tuolla lausehella:
    474  "Mehiläinen, ilman lintu!
    475  Lennä tuonne kolmas kerta
    476  ylähäksi taivosehen,
    477  päälle taivosen yheksän!
    478  Siell' on viljalta simoa,
    479  siellä mettä mielin määrin,
    480  joilla ennen Luoja loitsi,
    481  puheli puhas Jumala,
    482  voiti Luoja lapsiansa
    483  pahan vallan vammaksissa.
    484  Kasta siipesi simassa,
    485  sulkasi sulassa meessä,
    486  tuo simoa siivessäsi,
    487  kanna mettä kaapussasi
    488  kipehille voitehiksi,
    489  vammoille valantehiksi!"
    490  Mehiläinen, mielilintu,
    491  hänpä tuon sanoiksi saatti:
    492  "Mitenkä mä sinne pääsen,
    493  minä mies vähäväkinen!"
    494  "Hyvä on sinne päästäksesi,
    495  kaunis kaapsahellaksesi:
    496  yli kuun, alatse päivän,
    497  toivon tähtien välitse.
    498  Lennät päivän löyhyttelet
    499  kuutamoisen kulmaluille,
    500  siitä toisen siuottelet
    501  otavaisen olkapäille,
    502  kolmannen kohotteleihet
    503  seitsentähtisen selälle;
    504  siit' on matkoa palanen,
    505  pikkarainen piiramata
    506  perille pyhän Jumalan,
    507  asunnoille autuahan."
    508  Mehiläinen maasta nousi,
    509  simasiipi mättähältä;
    510  jopa lenti löyhytteli,
    511  pienin siivin siuotteli.
    512  Lenti kuun keheä myöten,
    513  päivän päärmettä samosi,
    514  otavaisten olkapäitse,
    515  seitsentähtyen selitse:
    516  lenti Luojan kellarihin,
    517  kamarihin kaikkivallan.
    518  Siellä voietta tehä'än,
    519  rasvoja rakennetahan
    520  hope'isissa paoissa,
    521  kultaisissa kattiloissa:
    522  mettä kiehui keskimaissa,
    523  laioilla suloa voita,
    524  simoa suvinenässä,
    525  päässä pohja rasvasia.
    526  Mehiläinen, ilman lintu,
    527  sai siitä simoja kyllin,
    528  metosia mielin määrin.
    529  Oli aikoa vähäinen:
    530  jo tulla tuhuttelevi,
    531  saa'a käärähyttelevi
    532  sata sarvea sylissä,
    533  tuhat muuta muhkurata;
    534  missä mettä, kussa vettä,
    535  kussa voietta parasta.
    536  Siitä äiti Lemminkäisen
    537  otti suuhunsa omahan,
    538  noita koitti kielellänsä,
    539  hyvin maistoi mielellänsä:
    540  "Nämät on niitä voitehia,
    541  kaikkivallan katsehia,
    542  joillapa Jumala voiti,
    543  Luoja vammoja valeli."
    544  Siitä voiti voipunutta,
    545  pahoin-tullutta paranti.
    546  Voiti luun lomia myöten,
    547  jäsenten rakoja myöten,
    548  voiti alta, voiti päältä,
    549  kerran keskeä sivalti.
    550  Siitä tuon sanoiksi virkki,
    551  itse lausui ja pakisi:
    552  "Nouse pois makoamasta,
    553  ylene uneksimasta
    554  näiltä paikoilta pahoilta,
    555  kovan onnen vuotehelta!"
    556  Nousi mies makoamasta,
    557  heräsi uneksimasta.
    558  Jop' on saattavi sanoa,
    559  itse kielin kertoella:
    560  "Viikon, utra, uinaelin,
    561  kauan, malkio, makasin!
    562  Makasin unen makean,
    563  sikeäisen siuvattelin."
    564  Sanoi äiti Lemminkäisen,
    565  itse lausui ja pakisi:
    566  "Oisit maannut kauemminki,
    567  vielä viikomman venynyt
    568  ilman äitittä pahatta,
    569  katalatta kantajatta.
    570  "Sano nyt, poikani poloinen,
    571  kerro korvin kuullakseni:
    572  mi sinun Manalle saattoi,
    573  työnti Tuonelan jokehen?"
    574  Sanoi lieto Lemminkäinen,
    575  vastaeli äitillensä:
    576  "Märkähattu karjanpaimen,
    577  Untamolan umpisilmä,
    578  se minun Manalle saattoi,
    579  työnti Tuonelan jokehen.
    580  Vesikyyn ve'estä nosti,
    581  lapokyyn on lainehesta
    582  vasten vaivaista minua;
    583  enkä tuota tiennytkänä,
    584  en tiennyt vesun vihoa,
    585  umpiputken ailuhia."
    586  Sanoi äiti Lemminkäisen:
    587  "Voipa miestä mieletöintä!
    588  Kehuit noiat noituvasi,
    589  lappalaiset laulavasi:
    590  et tieä vesun vihoa,
    591  umpiputken ailuhia!
    592  Veestä on vesusen synty,
    593  umpiputken lainehista,
    594  allin aivoista hyvistä,
    595  meripääskyn pään sisästä.
    596  Sylki Syöjätär vesille,
    597  laski laatan lainehille;
    598  vesi sen pitkäksi venytti,
    599  päivä paistoi pehmeäksi.
    600  Siitä tuuli tuuitteli,
    601  ve'en henki heilutteli,
    602  aallot rannalle ajeli,
    603  tyrsky maalle tyyräeli."
    604  Siitä äiti Lemminkäisen
    605  tuuitteli tuttuansa
    606  entisillehen eville,
    607  muinaisille muo'oillensa,
    608  pikkuista paremmaksiki,
    609  ehommaksi entistänsä.
    610  Kysyi siitä poialtansa,
    611  jos oli mitä vajoa.
    612  Sanoi lieto Lemminkäinen:
    613  "Viel' olen äijeä vajoa:
    614  tuollapa syämykseni,
    615  tuolla tuntoni makaapi
    616  noissa Pohjan neitosissa,
    617  kaunoisissa kassapäissä.
    618  Homekorva Pohjan eukko
    619  eip' on anna tyttöänsä
    620  ilman allin ampumatta,
    621  joutsenen osoamatta
    622  tuosta Tuonelan joesta,
    623  pyhän virran pyörtehestä."
    624  Sanoi äiti Lemminkäisen,
    625  itse lausui ja pakisi:
    626  "Heitä herjät joutsenesi,
    627  anna allien asua
    628  Tuonen mustassa joessa,
    629  palavissa pyörtehissä!
    630  Sie lähe kotiperille
    631  kanssa äitisi katalan!
    632  Vielä kiitä onneasi,
    633  julkista Jumalatasi,
    634  kun antoi avun totisen,
    635  vielä henkihin herätti
    636  Tuonen tieltä tiettävältä,
    637  Manalan majan periltä!
    638  En minä mitänä voisi,
    639  en mitänä itsestäni,
    640  ilman armotta Jumalan,
    641  toimetta totisen Luojan."
    642  Siitä lieto Lemminkäinen
    643  jo kohta kotia läksi
    644  kanssa armahan emonsa,
    645  kera valtavanhempansa.
    646  Sinne nyt Kaukoni kaotan,
    647  heitän lieto Lemminkäisen
    648  virrestäni viikommaksi.
    649  Väännän virteni välehen,
    650  lasken laulun toisa'alle,
    651  työnnän uuelle uralle.

The similar poems were computed automatically using an optimized weighted alignment algorithm (Janicki, 2022) on sequences of verses.

Similar poems

Contains poems

JR 82684 98 %
JR 51373 77 %
SKVR XIII1 567. 76 %
SKVR XII2 8539. 76 %
KR 43:739 64 %
SKVR I4 20. 64 %
SKVR I2 836. 64 %
SKVR I2 836 a). 64 %
KR 43:564 62 %
SKVR VII3 loitsut 1189. 60 %
JR 29569 60 %
SKVR XII2 5388. 59 %
JR 24217 59 %
JR 41273 59 %
SKVR IX3 1588. 58 %
SKVR XII2 8541. 57 %
SKVR XII2 5390. 56 %
SKVR I4 877. 56 %
SKVR VII4 loitsut 1824. 55 %
SKVR XII2 5381. 55 %
SKVR XIV 2120. 54 %
JR 53938 53 %
KR 42:2031 52 %
SKVR I4 2417. 52 %
SKVR IX3 899. 51 %
JR 02493 51 %
SKVR XII2 5392. 50 %
JR 81161 50 %
KR 42:765 50 %