kalevala07
Lönnrot, Elias
1849

Metadata

COL: Lönnrot
ID: 7
OSA: Kalevala

Seitsemäs runo

    2  Vaka vanha Väinämöinen
    3  uipi aavoja syviä;
    4  kulki kuusisna hakona,
    5  petäjäisnä pehkiönä
    6  kuusi päiveä kesäistä,
    7  kuusi yötä järkiähän,
    8  eessänsä vesi vetelä,
    9  takanansa taivas selvä.
    10  Uip' on vielä yötä kaksi,
    11  kaksi päiveä pisintä.
    12  Niin yönä yheksäntenä,
    13  kaheksannen päivän päästä
    14  toki tuskaksi tulevi,
    15  painuvi pakolliseksi.
    16  Kun ei ole kynttä varpahissa
    17  eikä sormissa niveltä.
    18  Siinä vanha Väinämöinen
    19  itse tuon sanoiksi virkki:
    20  "Voi minä poloinen poika,
    21  voi poika polon-alainen,
    22  kun läksin omilta mailta,
    23  elomailta entisiltä
    24  iäkseni ilman alle,
    25  kuuksi päiväksi kululle,
    26  tuulten tuuiteltavaksi,
    27  aaltojen ajeltavaksi
    28  näillä väljillä vesillä,
    29  ulapoilla auke'illa!
    30  Vilu on täällä ollakseni,
    31  vaiva värjätelläkseni,
    32  aina aalloissa asua,
    33  veen selällä seurustella.
    34  "Enkä tuota tieäkänä,
    35  miten olla, kuin eleä
    36  tällä inhalla iällä,
    37  katovalla kannikalla:
    38  tuulehenko teen tupani,
    39  vetehenkö pirtin veistän?
    40  "Teen mä tuulehen tupani:
    41  ei ole tuulessa tukea;
    42  veistän pirttini vetehen:
    43  vesi viepi veistokseni."
    44  Lenti lintunen Lapista,
    45  kokkolintu koillisesta.
    46  Ei ole kokko suuren suuri
    47  eikä kokko pienen pieni:
    48  yksi siipi vettä viisti,
    49  toinen taivasta lakaisi,
    50  pursto merta pyyhätteli,
    51  nokka luotoja lotaisi.
    52  Lenteleikse, liiteleikse,
    53  katseleikse, käänteleikse.
    54  Näki vanhan Väinämöisen
    55  selällä meren sinisen:
    56  "Mit' olet meressä, miesi,
    57  uros, aaltojen seassa?"
    58  Vaka vanha Väinämöinen
    59  sanan virkkoi, noin nimesi:
    60  "Sit' olen meressä miesi,
    61  uros aaltojen varassa:
    62  läksin neittä Pohjolasta,
    63  impeä Pimentolasta.
    64  "Ajoa karautime
    65  suloa meryttä myöten.
    66  Niin päivänä muutamana,
    67  huomenna moniahana
    68  tulin Luotolan lahelle,
    69  Joukolan jokivesille:
    70  hepo alta ammuttihin,
    71  itseäni mielittihin.
    72  "Siitä vierähin vetehen,
    73  sorruin sormin lainehesen
    74  tuulen tuuiteltavaksi,
    75  aaltojen ajeltavaksi.
    76  "Tulipa tuuli luotehesta,
    77  iästä iso vihuri;
    78  se mun kauas kannatteli,
    79  uitteli ulomma maasta.
    80  Mont' olen päiveä pälynnyt,
    81  monta yötä uiksennellut
    82  näitä väljiä vesiä,
    83  ulapoita auke'ita;
    84  enk' on tuota tunnekana,
    85  arvoa, älyäkänä,
    86  kumpi kuoloksi tulevi,
    87  kumpi ennen ennättävi:
    88  nälkähänkö nääntyminen,
    89  vai vetehen vaipuminen."
    90  Sanoi kokko, ilman lintu:
    91  "Ellös olko milläskänä!
    92  Seisotaite selkähäni,
    93  nouse kynkkäluun nenille!
    94  Mie sinun merestä kannan,
    95  minne mielesi tekevi.
    96  Vielä muistan muunki päivän,
    97  arvoan ajan paremman,
    98  kun ajoit Kalevan kasken,
    99  Osmolan salon sivallit:
    100  heitit koivun kasvamahan,
    101  puun sorean seisomahan
    102  linnuille lepeämiksi,
    103  itselleni istumiksi."
    104  Siitä vanha Väinämöinen
    105  kohottavi kokkoansa;
    106  mies on nousevi merestä,
    107  uros aallosta ajaikse,
    108  siiville sijoitteleikse,
    109  kokon kynkkäluun nenille.
    110  Tuop' on kokko, ilman lintu,
    111  kantoi vanhan Väinämöisen,
    112  viepi tuulen tietä myöten,
    113  ahavan ratoa myöten
    114  Pohjan pitkähän perähän,
    115  summahan Sariolahan.
    116  Siihen heitti Väinämöisen,
    117  itse ilmahan kohosi.
    118  Siinä itki Väinämöinen,
    119  siinä itki ja urisi
    120  rannalla merellisellä,
    121  nimen tietämättömällä,
    122  sata haavoa sivulla,
    123  tuhat tuulen pieksemätä,
    124  partaki pahoin kulunut,
    125  tukka mennyt tuuhakaksi.
    126  Itki yötä kaksi, kolme,
    127  saman verran päiviäki;
    128  eikä tiennyt tietä käyä,
    129  outo, matkoa osannut
    130  palataksensa kotihin,
    131  mennä maille tuttaville,
    132  noille syntymäsijoille,
    133  elomaillen entisille.
    134  Pohjan piika pikkarainen,
    135  vaimo valkeanverinen,
    136  teki liiton päivän kanssa,
    137  päivän kanssa, kuun keralla
    138  yhen ajan noustaksensa
    139  ja yhen havataksensa:
    140  itse ennen ennätteli,
    141  ennen kuuta, aurinkoa,
    142  kukonki kurahtamatta,
    143  kanan lapsen laulamatta.
    144  Viisi villoa keritsi,
    145  kuusi lammasta savitsi,
    146  villat saatteli saraksi,
    147  kaikki vatvoi vaattehiksi
    148  ennen päivän nousemista,
    149  auringon ylenemistä.
    150  Pesi siitä pitkät pöyät,
    151  laajat lattiat lakaisi
    152  vastasella varpaisella,
    153  luutasella lehtisellä.
    154  Ammueli rikkasensa
    155  vaskisehen vakkasehen;
    156  vei ne ulos usta myöten,
    157  pellolle pihoa myöten,
    158  perimäisen pellon päähän,
    159  alimaisen aian suuhun.
    160  Seisattelihe rikoille,
    161  kuuntelihe, kääntelihe:
    162  kuulevi mereltä itkun,
    163  poikki joen juorotuksen.
    164  Juosten joutuvi takaisin,
    165  pian pirttihin menevi;
    166  sanoi tuonne saatuansa,
    167  toimitteli tultuansa:
    168  "Kuulin mie mereltä itkun,
    169  poikki joen juorotuksen."
    170  Louhi, Pohjolan emäntä,
    171  Pohjan akka harvahammas,
    172  pian pistihe pihalle,
    173  vierähti veräjän suuhun;
    174  siinä korvin kuunteleikse.
    175  Sanan virkkoi, noin nimesi:
    176  "Ei ole itku lapsen itku
    177  eikä vaimojen valitus;
    178  itku on partasuun urohon,
    179  jouhileuan juorottama."
    180  Työnnälti venon vesille,
    181  kolmilaian lainehille;
    182  itse loihe soutamahan.
    183  Sekä souti jotta joutui:
    184  souti luoksi Väinämöisen,
    185  luoksi itkevän urohon.
    186  Siinä itki Väinämöinen,
    187  urisi Uvannon sulho
    188  pahalla pajupurolla,
    189  tiheällä tuomikolla:
    190  suu liikkui, järisi parta,
    191  vaan ei leuka lonkaellut.
    192  Sanoi Pohjolan emäntä,
    193  puhutteli, lausutteli:
    194  "Ohoh sinua, ukko utra!
    195  Jo olet maalla vierahalla."
    196  Vaka vanha Väinämöinen
    197  päätänsä kohottelevi.
    198  Sanan virkkoi, noin nimesi:
    199  "Jo ma tuon itseki tieän:
    200  olen maalla vierahalla,
    201  tuiki tuntemattomalla.
    202  Maallani olin parempi,
    203  kotonani korkeampi."
    204  Louhi, Pohjolan emäntä,
    205  sanan virkkoi, noin nimesi:
    206  "Saisiko sanoakseni,
    207  oisiko lupa kysyä,
    208  mi sinä olet miehiäsi
    209  ja kuka urohiasi?"
    210  Vaka vanha Väinämöinen
    211  sanan virkkoi, noin nimesi:
    212  "Mainittihinpa minua,
    213  arveltihin aikoinansa
    214  illoilla iloitsijaksi,
    215  joka laakson laulajaksi
    216  noilla Väinölän ahoilla,
    217  Kalevalan kankahilla.
    218  Mi jo lienenki katala,
    219  tuskin tunnen itsekänä."
    220  Louhi, Pohjolan emäntä,
    221  sanan virkkoi, noin nimesi:
    222  "Nouse jo norosta, miesi,
    223  uros, uuelle uralle,
    224  haikeasi haastamahan,
    225  satuja sanelemahan!"
    226  Otti miehen itkemästä,
    227  urohon urisemasta;
    228  saattoi siitä purtehensa,
    229  istutti venon perähän.
    230  Itse airoille asettui,
    231  soutimille suorittihe;
    232  souti poikki Pohjolahan,
    233  viepi vierahan tupahan.
    234  Syötteli nälästynehen,
    235  kastunehen kuivaeli;
    236  siitä viikon hierelevi,
    237  hierelevi, hautelevi:
    238  teki miehen terveheksi,
    239  urohon paranneheksi.
    240  Kysytteli, lausutteli,
    241  itse virkki, noin nimesi:
    242  "Mitä itkit, Väinämöinen,
    243  uikutit, uvantolainen,
    244  tuolla paikalla pahalla,
    245  rannalla meryttä vasten?"
    246  Vaka vanha Väinämöinen
    247  sanan virkkoi, noin nimesi:
    248  "Onpa syytä itkeäni,
    249  vaivoja valittoani!
    250  Kauan oon meriä uinut,
    251  lapioinnut lainehia
    252  noilla väljillä vesillä,
    253  ulapoilla auke'illa.
    254  "Tuota itken tuon ikäni,
    255  puhki polveni murehin,
    256  kun ma uin omilta mailta,
    257  tulin mailta tuttavilta
    258  näille ouoille oville,
    259  veräjille vierahille.
    260  Kaikki täällä puut purevi,
    261  kaikki havut hakkoavi,
    262  joka koivu koikkoavi,
    263  joka leppä leikkoavi:
    264  yks' on tuuli tuttuani,
    265  päivä ennen nähtyäni
    266  näillä mailla vierahilla,
    267  äkkiouoilla ovilla."
    268  Louhi, Pohjolan emäntä,
    269  siitä tuon sanoiksi saatti:
    270  "Elä itke, Väinämöinen,
    271  uikuta, uvantolainen!
    272  Hyvä tääll' on ollaksesi,
    273  armas aikaellaksesi,
    274  syöä lohta luotaselta,
    275  sivulta sianlihoa."
    276  Silloin vanha Väinämöinen
    277  itse tuon sanoiksi virkki:
    278  "Kylkehen kyläinen syönti
    279  hyvissäki vierahissa;
    280  mies on maallansa parempi,
    281  kotonansa korkeampi.
    282  Soisipa sula Jumala,
    283  antaisipa armoluoja:
    284  pääsisin omille maille,
    285  elomaillen entisille!
    286  Parempi omalla maalla
    287  vetonenki virsun alta,
    288  kuin on maalla vierahalla
    289  kultamaljasta metonen."
    290  Louhi, Pohjolan emäntä,
    291  sanan virkkoi, noin nimesi:
    292  "Niin mitä minullen annat,
    293  kun saatan omille maille,
    294  oman peltosi perille,
    295  kotisaunan saapuville?"
    296  Sanoi vanha Väinämöinen:
    297  "Mitäpä kysyt minulta,
    298  jos saatat omille maille,
    299  oman peltoni perille,
    300  oman käen kukkumille,
    301  oman linnun laulamille!
    302  Otatko kultia kypärin,
    303  hope'ita huovallisen?"
    304  Louhi, Pohjolan emäntä,
    305  sanan virkkoi, noin nimesi:
    306  "Ohoh viisas Väinämöinen,
    307  tietäjä iän-ikuinen!
    308  En kysele kultiasi,
    309  halaja hope'itasi:
    310  kullat on lasten kukkasia,
    311  hopeat hevon helyjä.
    312  Taiatko takoa sammon,
    313  kirjokannen kalkutella
    314  joutsenen kynän nenästä,
    315  maholehmän maitosesta,
    316  yhen ohrasen jyvästä,
    317  yhen uuhen villasesta,
    318  niin annan tytön sinulle,
    319  panen neien palkastasi,
    320  saatan sun omille maille,
    321  oman linnun laulamille,
    322  oman kukon kuulumille,
    323  oman peltosi perille."
    324  Vaka vanha Väinämöinen
    325  sanan virkkoi, noin nimesi:
    326  "Taia en sampoa takoa,
    327  kirjokantta kirjoitella.
    328  Saata mie omille maille:
    329  työnnän seppo Ilmarisen,
    330  joka samposi takovi,
    331  kirjokannet kalkuttavi,
    332  neitosi lepyttelevi,
    333  tyttäresi tyy'yttävi.
    334  "Se on seppo sen mokoma,
    335  ylen taitava takoja,
    336  jok' on taivoa takonut,
    337  ilman kantta kalkutellut:
    338  ei tunnu vasaran jälki
    339  eikä pihtien pitämät."
    340  Louhi, Pohjolan emäntä,
    341  sanan virkkoi, noin nimesi:
    342  "Sille työnnän tyttäreni,
    343  sille lapseni lupoan,
    344  joka sampuen takovi,
    345  kannen kirjo kirjoittavi
    346  joutsenen kynän nenästä,
    347  maholehmän maitosesta,
    348  yhen ohrasen jyvästä,
    349  yhen uuhen untuvasta."
    350  Pani varsan valjahisin,
    351  ruskean re'en etehen;
    352  saattoi vanhan Väinämöisen,
    353  istutti oron rekehen.
    354  Siitä tuon sanoiksi virkki,
    355  itse lausui, noin nimesi:
    356  "Elä päätäsi ylennä,
    357  kohottele kokkoasi,
    358  kun ei uupune oronen,
    359  tahi ei ilta ennättäne:
    360  josp' on päätäsi ylennät,
    361  kohottelet kokkoasi,
    362  jo toki tuho tulevi,
    363  paha päivä päälle saapi."
    364  Siitä vanha Väinämöinen
    365  löi orosen juoksemahan,
    366  harjan liina liikkumahan.
    367  Ajoa karittelevi
    368  pimeästä Pohjolasta,
    369  summasta Sariolasta.

The similar poems were computed automatically using an optimized weighted alignment algorithm (Janicki, 2022) on sequences of verses.

Similar poems

Contains poems

JR 16106 96 %
JR 53399 96 %
JR 56428 93 %
JR 48860 86 %
KR 42:6600 85 %
SKVR VII2 2289. 85 %
JR 24197 77 %
SKVR XIII3 8367. 73 %
SKVR VII5 loitsut 5025. 72 %
JR 03141 72 %
JR 29064 70 %
SKVR VII3 4503. 66 %
SKVR VII2 2701. 61 %
JR 82485 60 %
JR 32925 56 %
SKVR VIII 4510. 56 %
SKVR V2 2655. 55 %
JR 54874 55 %
SKVR VII5 loitsut 5046. 54 %
SKVR XII2 6445. 52 %
JR 59681 52 %
SKVR XII2 5295. 50 %
SKVR VII5 loitsut 4054. 50 %
JR 21782 50 %
SKVR VII5 Metsäs. 304. 50 %
JR 75949 50 %