Ryöhyntäiseksi tai ryyhynnäiseksi kutsuttu tauti kuuluu samaan, lähinnä iho-oireita aiheuttavaan tautiryhmään kuin pirtti, saunapakana ja vitun vihat. Myös ko. tautien parannuksessa käytetyt loitsut liittyvät yhteen. Ryöhyntäisen loitsuissa tiedustellaan taudin alkuperää, luetellaan mahdollisia tartuntalähteitä, kuvataan naisen sukupuolielintä ja kehotetaan tätä ottamaan takaisin vihansa, manataan ja karkotetaan tautia jne. Taudin mahdollisissa alkuperissä, karkotuspaikoissa ja manauksissa korostuu taudin yhteys häpeällisyyteen ja sukupuolisuuteen: kyseessä lienee lähinnä naisen aiheuttama tarttumus. Ryyhynnäiseksi on kutsuttu myös yleistä tartuntaa (XII).

Poems (17)

SKVR V2 2636. 1859 Itä- ja Pohjois-Inkeri — Rääpyvä Saxbäck, Fr. A.
SKVR VI2 4166. 1909 Etelä-Savo — Puumala Mikkonen, Ida
SKVR XII2 5285. 1800 Pohjois-Pohjanmaa — Paavola Topelius, Zacharias
SKVR XII2 5286. 1831 Pohjois-Pohjanmaa — Paavola Topelius, Zacharias
SKVR XIII3 9432. 1934 Etelä-Karjala — Metsäpirtti Haltsonen, Sulo
SKVR XIII3 9433. 1921 Etelä-Karjala — Rautu Haavio, Martti
SKVR XIII3 9434. 1935 Etelä-Karjala — Rautu Laiho, Lauri
SKVR XIII3 9435. 1935 Etelä-Karjala — Rautu Laiho, Lauri
SKVR XIII3 9436. 1904 Etelä-Karjala — Uusikirkko Vpl. Paulaharju, Samuli ja Jenny
SKVR XIII3 9437. 1911 Etelä-Karjala — Heinjoki Järvi, Hanna
SKVR XIII3 9438. 1855 Etelä-Karjala — Hiitola Merón, A.
SKVR XIII3 9439. 1895 Etelä-Karjala — Hiitola Heinonen, I. J.
SKVR XIII3 9440. 1880 Etelä-Karjala — Kurkijoki Koskimies, A. V.
SKVR XIII3 9441. 1894 Etelä-Karjala — Kurkijoki Viipurin suomalaisen lyseon konventti
SKVR XIII3 9442. 1908 Etelä-Karjala — Jaakkima Pelkonen, Lauri
SKVR XIII3 9443. 1896 Etelä-Karjala — Kirvu Pennanen, Matti
SKVR XIII3 9444. 1923 Etelä-Karjala — Kirvu Nurmiranta, Antti