Missä mökkä myöhään viivyit?

Eteläisillä alueilla on yleistä tiedustella morsiamen taloon saapuneelta sulhaselta hänen viipymisensä syitä ja näin osoittaa, miten arvostettu vieras sulhanen on ja miten kiivaasti häntä on odotettu. Kysymysformuloita: Mihi viivyit velvyeen, kavvastuit kalervueen/hyvä kalani (III)? Kuhun viipy velvyenne, kavvastu hyvä kalervo (III)? Missä mökkä myöhään viivyit, kauan kaunoinen/kalkinen/kaukamoi makasit? (IV); Missä vello viikon viivyit, viikon viivyit, kauan kasvoit? (XIII, V) jne. Kysymyksen jatko- ja vastausaihelmat esitetään pääosin erillisinä otsikkoina. Ne sisältävät 1) odotuksen pituuden ja valmisteluiden kuvauksia: >Lihat hyytyi, paistit paloi, kalat kuivui, >Meitä nuoria nukutti, >Toisin tupa teille lämmitetty, >Äijä kutsui kukosta, ämmä vaati yövalosta, tai kuvauksen kivisten/rautaisten kenkien kulumisestä odotellessa (V). Laajin ryhmä ehdottaa tai selittää 2) sulhasen viipymisen syitä: >Etsit ottajia, >Jortaani oli välissä, >Olit ilman viittaa, vaatteita, >Hevonen ei jaksanut vetää sulhasta, >Kuningasta oli kutsumassa, >Lehmille heinät syötti, >Sulho oli kalassa - viipyi vimpaverkoilla, >Sulhon väitetään humalassa hupsutelleen, >Tammi kasvoi tanhualle, suuri puu oven eteen, >Veli on sorrettu sotaan, >Viivyit viinatiellä, ei viipynyt viitattomuuttaan (>Viitta seisoi viisi vuotta), >Äijä kutsui kukosta, ämmä vaati yövalosta; >Onko voitettu oroilla, kaarrettu kapoilla? (V). Sulhasen puoli voi myös 3) pyydellä anteeksi myöhästymistä: >Älkää pahaksi panko, jos viipyi veljeni. Pohjoisemmilla alueilla viipymisaihetta on esitetty yleensä sulhasen kotiin tultaessa. Myös inkeriläisistä tässä esityistä jotkut on laulettu sulhasen kotona (esim. III3 4185).

• Dendrogram
• Map
• Type distribution