Orjan (palvelijan) toive, johdontona joskus: Käköset kukkuu, lintuset laulaa, vaan ei kuulu kullan ääntä. Ydinaihe: Kunpa kulta (se tuuli, päivä; joku) tulisi, joka minut ottaisi orjuudesta, päästäis palkan piikuudesta, riikin kiviä kiskomasta (riusan varresta riippumasta, karjan vettä kantamasta). Toive kohdistuu useimmiten "kultaan", joskus (VI 678) se on epämääräisempi.
SKVR VI1 673. | 1816 | Etelä-Savo — Juva | Gottlund, K. A. |
SKVR VI1 678. | 1815 | Etelä-Savo — Juva | Gottlund, K. A. |
SKVR VII2 2336. | 1825 | Pohjois-Karjala — Pielisjärvi | Sjögrén, A. J. |
SKVR VII2 2337. | 1847 | Pohjois-Karjala — Pielisjärvi | Polén, R. |