2. Lyriikka

01. Laulut laulusta
├ Aamen aina virren päässä
├ Aisa toinen, aisa toinen
├ Alettiin laatia laulajaksi
├ Alkuvirsi
├ Anna akka rätsinäni
├ Aukaisen sanaisen arkun
├ Ei ilo iloitsijoille
├ Ei ilo ilolle tunnu, ellei Väinämöinen laula
├ Ei laulaa sovi sota-aikana
├ Ei laulu kosista kiellä
├ Ei loputen virttä lauleta
├ Ei minun laulella pitäis
├ Ei ne laula kaikki lapset
├ Ei ole alottajaista, kun en ruvenne
├ Ei ole laulaja jolta ei tuiska tulta suusta
├ Ei ole suuni sulkijaa
├ Ei ole virsissä voittajaa
├ Ei pilli perettä syötä
├ Ei sanat puhellen puutu
├ Eivät tässä laudat laula
├ Elä, lapsi, paljon laula
├ Emo antoi äänen
├ Emo ei saanut laululla rahoja
├ En ilolla laula
├ En luvannut laulaa
├ En ole huora vaikka huudan
├ En ole laulajan lajia
├ En ole nokki nuotilleni
├ En ole opissa ollut
├ En tullut istumaan, vaan ihmisten iloksi
├ En väsy minä väkevä
├ Enemmän minulla sanoja
├ Ennen metsä puita puuttuu
├ Halkaan halurahin, istun iloitsemaan
├ Harvoin on ystävät yhessä
├ Herrat Helsingistä laittoit laulamaan
├ Hevonenkin hengästyy
├ Hiidet hikoelevat, Jumalat lämpenevät laulusta
├ Hullu lauloi pitkän virren
├ Humala laulatti
├ Humalassa luullaan laulavani
├ Humalikas huuteleepi
├ Huorat huuhtoi huntujaan
├ Huuti, hurtta, virrestäni
├ Illalla hyvä laulaa
├ Ilokylässä syntynyt
├ Iso kielsi iloitsemasta
├ Isoni iloita käski
├ Istumme ilokivelle
├ Istun ilomäelle - ilo, suru istuu syliin
├ Itkien ikä pitempi, rallatellen rattosampi
├ Jo on suuni sammalissa
├ Jokos on laulut lauenneet
├ Jouduin nuorien pariin
├ Juoda tahtoo kuiva kurkku, laulella kieli
├ Kaikki laulan katkismukset
├ Kehannenko, kelvannenko
├ Kehoitus laulamaan
├ Kelläys (Laulajat toisiansa)
├ Ken laulaa, kun katoomme
├ Kesen heitti kehno tyttö
├ Kesä puolehen, virret vielä virkkamatta
├ Kiehu, kiehu, runopata
├ Kielitaitoinen laulaja
├ Kiitos laulusta
├ Kolkan käännän
├ Kolme laulajaveljestä
├ Korvessa laulaminen
├ Kuka ouot ottanevi - lempo suuhun lentäköön
├ Kukku siulla, kukku miulla
├ Kukkua käki lupasi, minä laulaa
├ Kuku minun käköseni
├ Kultapyörätammi
├ Kumma kuulijoille
├ Kumman kukko, laajan lintu
├ Kun ei ole joukossa joikujaa
├ Kun saisin kurelta kulkun
├ Kuulijat kullan solella, laulajat lehellä lemmen
├ Kuunelkai, kunniallinen herra!
├ Kuunnelkaa kunnon virttä
├ Kuusi kuulemassa, seitsemän tähystämässä
├ Kyllä on miulla virtosia
├ Käki jos olisin
├ La laulan ison omena
├ La laulan, linnan tyttö
├ La mie kaljun katusillain
├ La mie laulan lammin sorsa
├ La mie puhas puhelen - meren hiekka, mansikka
├ La mie vieretän vilulla
├ Laiska on luotu laulamaan
├ Laki lauloa lupasi
├ Lammas (käpy) käski laulamaan
├ Laula, laula, kieli keito
├ Laula lirppu, laula larppu
├ Laulaisin, kun ei tuoja toruisi
├ Laulaisin minä kotona
├ Laulaisin omilla mailla
├ Laulaisinpa, taitaisinpa
├ Laulaja tyttö joutuu juomarille
├ Laulajan alkusanoja
├ Laulajan kerskauksia
├ Laulajan kolme kieltä
├ Laulajan lopetussanoja
├ Laulajan palkka
├ Laulajan suuttuminen
├ Laulajan väki väsyy
├ Laulakaamme lasta kaksi kuin yhen emosen lapset
├ Laulamaan luotu
├ Laulaminen ja sankarit
├ Laulan ihmiset uneen - itkemään
├ Laulan iltani iloksi
├ Laulan laatuja sanoja
├ Laulan laiha poika
├ Laulan laitettava
├ Laulan langoissani
├ Laulan laukun viilekkeitä
├ Laulan laulajan jälestä, ellen osaa
├ Laulan laulajat mokomat
├ Laulan liki kotia
├ Laulan meret mesiksi
├ Laulan merolle metsän
├ Laulan mielellä hyvällä
├ Laulan miesten mieltä myöten
├ Laulan suruisen virren
├ Laulan virren viisahasti - en loukkaa
├ Laulan yheksän yötä
├ Laulanta runolla työnä - kukunta käellä
├ Laulavat Lapinkin lapset
├ Laulelen lahoissa näissä
├ Laulella pojan tulee
├ Lauloi ennen Lappalainen
├ Lauloin ennen lapsempana
├ Lauloin Moskovan molemmin puolin
├ Lauloin paimenessa
├ Lemmenlehti laulajalle, kullanlehti kuulijalle
├ Lintu lauloi, lehti liekkui
├ Luoja antanut laulun taidon
├ Luonto laulamaan tekisi
├ Löysin kukkaron kujalta
├ Meidän ja teidän lasten laulu
├ Menen metsähän kesällä - sieltä virret
├ Mies laulo, järisi parta
├ Miesten soitto, naisten laulu
├ Mihin viipyi virrenseppä
├ Miksei laula meijän lapset
├ Miksei soi soriat soitot
├ Miksi en minäkin laula Luojan kunniaksi
├ Miksi istumme ilotta - hyviäkö oottelemme?
├ Minut on virret vimmanneet
├ Minä laulan laiturilla
├ Minä laulan lammin lummen
├ Minä laulan liirittelen
├ Minä laulan pitkän virren
├ Minä laulan uutta virttä
├ Mistä (missä) laulaja oppinut laulunsa
├ Mitä laulat lappahuuli
├ Mitä otan virrekseni - ison, emon
├ Mitä tuosta, jos mie laulan - ei kyty kysele
├ Moni moittii laulujamme
├ Moni viikko vierinyt siitä kun lauloin
├ Muut laulaa muuta virttä, minä lörpötystä
├ Nuorena aika laulaa
├ Nyt on tyynet nurmen nurkat
├ Näin ennen eukko, isä lauloi
├ Näin lauloi Larin Paraske
├ Omat on virret oppimani
├ Otan soiton orren päästä
├ Paljo mieletön pakajan
├ Parempi sanan seppänä kuin suolla portahana
├ Puhun puhas omena, laulan laukko valkiain
├ Runoreki
├ Sain Virosta viisautta kanteleesta
├ Sanoja Pohjan pitkästä perästä
├ Satun saamahan sanoja suusta Antero Vipusen
├ Seinäkellot, tunnit, jos olisi, laulaisin paremmin
├ Silloin laulan, konsa joudan
├ Sitä lauletaan, mitä virteen tulee
├ Soi metsä, kumaja korpi
├ Soisin aina soitettavan, laulettavan
├ Soittaa soria likka kulkullansa
├ Soitto, tytön - kanteleen
├ Suomen sulhot laaut laulamaan
├ Sutta rutta suotta laulan
├ Suu suruinen laulajalla
├ Suussain on sanan sakara
├ Syyttä laulaminen - synti
├ Tein mie laulut starsinoista
├ Tuhman tuppeen panevat
├ Tulkaa virteni tupahan
├ Tulkaa virttä kuulemaan?
├ Tuon ilon tullessani
├ Tupa on täynnä tuppisuita
├ Tuuli virttä toi
├ Tuutiellessaan emo lauloi
├ Tämä likka lauleloo
├ Täss on vanha virrenseppä
├ Ulkoa runoja kuulin
├ Venan tytöille virsiä
├ Venäjän laulun hitto vieköön
├ Viel on virret laulamatta
├ Vieläk laulan, vain on kyllä
├ Virren jatko
├ Virren kiittäjille ja moittijoille
├ Virren reunasta repäsen
├ Virren synty
├ Virret läpi päästä lähtekööt
├ Virret tielle virtasivat
├ Virret vetelät
├ Virret vilussa - pahassa paikassa
├ Virsi loppui, tie sokeni
├ Virsien tekeminen
├ Virsikerä
├ Virsikontti, sanasalkku
├ Vuoro laulaa
├ Vuorolaulu
├ Vähä virren väärin lauloin
├ Yhä yhtä laulattavat
├ Älkää pahaksi panko - kylä kirotko
├ Älä suutu suusanoista
├ Äänen kehunta
└ Ääni - pieni, vieno, sortunut
02. Valituslaulut
├ 1. Laulut huolesta ja surusta
│ ├ Alahalla allin mieli
│ ├ Annan huolia hevosen
│ ├ Ei muut muretta tunne
│ ├ Ei ole sitä hevosta
│ ├ Ei päiväni parane, itken tai laulan
│ ├ Ei sula syän suruinen
│ ├ Ei tule uni usein huolellisen huonehesen
│ ├ Eipä tiedä yksikänä
│ ├ En minä sinä ikinä
│ ├ En ole musta luonnon musta - huolista
│ ├ Enemmän minulla huolta
│ ├ Harmit olkoot haastamatta
│ ├ Hoia hoia huolellista
│ ├ Huolellisen tuutu
│ ├ Huoli pääni harjoavi
│ ├ Huoliensa haastelija
│ ├ Huolihevonen
│ ├ Illat itken ikkunoissa
│ ├ Iloissaan muut elävät, minä huolissa
│ ├ Itken yksin ollessani
│ ├ Itkin ihanat kasvot (silmät)
│ ├ Itku istui vierehein
│ ├ Itkuiset minun iloni
│ ├ Itkun pieksijä
│ ├ Jos en itse voivottaisi, voivottavat vuoteheni
│ ├ Kaikk on huolet huostassani, isän, emon
│ ├ Kanna korppi kaihoani
│ ├ Katsos muita miekkosia
│ ├ Kolmenlaiset huolet
│ ├ Korvelle konelen tuskat, se sanat kotiin
│ ├ Kuhan mie itse huolet hoi'an
│ ├ Kun käki kukahtelevi, syän syttyy tulelle
│ ├ Kun mie synnyin synnin maalle
│ ├ Kun ois miulla miurun mieli
│ ├ Kun ois onni ostannassa
│ ├ Kyllä tuuli toista tuopi
│ ├ Kynnys kyynelissä, ikkunat ikuvesissä
│ ├ Kyyneleet paksummat pavun jyviä
│ ├ Kyynelistä lampi
│ ├ Käärin kyyneleet kerälle
│ ├ Lennäs, leivo, ikkunalle
│ ├ Liekö tetri tielle tehnyt
│ ├ Maassa mieleni matavi
│ ├ Mieli kuin syksyinen yö pimeä
│ ├ Mieli minun, osa minun
│ ├ Mieli tervaa tekee
│ ├ Mihin piän mie menemän
│ ├ Miksi on minua luotu
│ ├ Mikä lie minua luonut
│ ├ Minulla murhe murkinana
│ ├ Minun on mieleni poloisen kuin on miehen tappajalla
│ ├ Minun on mieleni poloisen kuin on myötävän hevoisen
│ ├ Minä kylvin kyyneleillä
│ ├ Mistä tunnen huolellisen
│ ├ Mitä tehä miun poloisen tämän suuren huolen kanssa
│ ├ Miull on huolta huone täynnä
│ ├ Miull on huolta huostassani, ajatusta vyöni alla
│ ├ Miull on mieli melkiässä
│ ├ Mulle on huolta hoivattuna
│ ├ Muut ja minä
│ ├ Muut on mustassa nutussa, kengässä
│ ├ Muut on suuret ja soriat
│ ├ Niin on miulla mieli musta
│ ├ Niin on valkia osani
│ ├ Ohitseni on onni juossut
│ ├ Ohukkainen miulla onni
│ ├ Oisin kuollut kolmiöisnä
│ ├ Onko parempi paeta vai kuolla
│ ├ Onnensa pieksijä
│ ├ Onnesta
│ ├ Onnettoman saunan käynyt - kun toi tätä tytärtä
│ ├ Onni ojassa
│ ├ Osallisen onni valvoi, minun makasi
│ ├ Osan jako
│ ├ Osasi emo omenan tehdä
│ ├ Pahoin luusin Luojan mielen
│ ├ Parempi syntymättä
│ ├ Pesemättä on silmät märjät
│ ├ Päivä pääskylle tulevi - ei minulle
│ ├ Se itki syvintä syytä, joka itki osan kovuutta
│ ├ Silloin itkin ilman syytä
│ ├ Sudet ulvoo suon perällä päiviäni
│ ├ Suru särkee syämmeni
│ ├ Surull on susi metsässä
│ ├ Surulla sukat kuluvat
│ ├ Susi käyköön suruun
│ ├ Sydän syntisen kytövi
│ ├ Sydän tietää paljo syytä, pää pahaa mieltä
│ ├ Sydäntäni tuimelee, päätäni kivistelee
│ ├ Syksyllä, kesällä syntynyt
│ ├ Syli on vettä vuotehessa
│ ├ Syntymistään sureva
│ ├ Tuonnep' on panen pahat
│ ├ Tuskat tukehtuvat tuultamatta
│ ├ Tuullan tuskaiseni tuuleen Jumalan
│ ├ Ukko ruski, taivas paukku minun hoikan huoliani
│ ├ Vakka syttä vatsassani
│ ├ Viere, viere kyynelkakku
│ └ Älköön luoko Luoja toista päiville pahoille
├ 2. Laulut kodittomuudesta ja kulkemisesta
│ ├ Allit lauloivat lahella
│ ├ Ei itke iso minua
│ ├ Ei ne kasva kaikki lapset - kuin putki puuta vasten
│ ├ Ei ole ison kotia, peltoja
│ ├ Ei ole suojoa sijoa eikä tyyntä valkamoa
│ ├ Ei ole tulusta tulta ottaa
│ ├ Ei ollut sitä jokea josta en vettä juonut
│ ├ Emo erotti muista lapsista
│ ├ Emo jätti kiuruksi kivelle
│ ├ Emo jätti kuin jänön pojan
│ ├ Emo, tee parempi paita - mieli muille maille
│ ├ En itke ison hyvyyttä
│ ├ En tohi tupahan mennä - vieraan tekemä
│ ├ Haukka hajotti emon lapset
│ ├ Heitti iso, emo, suku
│ ├ Isä jätti iljenelle
│ ├ Itkevät isoni pellot - kyntäjää
│ ├ Itkevät isoni pellot - päiviäni
│ ├ Joka kuu kujoni muutan
│ ├ Jouduin kurja kulkemaan
│ ├ Jouduin kylmään kylään
│ ├ Jänön jälille, revon rekeen
│ ├ Kaikki on katala nähnyt
│ ├ Ken on suolta suojan saanut
│ ├ Kerjäläisen laulu
│ ├ Koditon
│ ├ Korvessa minun kotini
│ ├ Koti toivo kuolleheksi
│ ├ Kuhun meemme kolmen kesken
│ ├ Kuka häihini tulevi
│ ├ Kuka kurjan syöttänöö
│ ├ Kunne kurja luomme luotu poika
│ ├ Kuret huusi haikeasti
│ ├ Lähtään mustat muille maille
│ ├ Minä pyy pesätön lintu
│ ├ Miten ollen, kuin elänen
│ ├ Muut on mustassa nutussa, kengässä
│ ├ Muut syövät murukaloja
│ ├ Niin minut isoni heitti kuin kieron kirvesvarren
│ ├ Niin on pitkät pihani kuin pilven rannat
│ ├ Niin vierin kuin puu pinosta vieri
│ ├ Oli meitä ennen paljon
│ ├ Pohjat kengistä kuluu mieron tiellä
│ ├ Polin puulle pyörivälle
│ ├ Suku suuttui, heimo heitti - älä heitä Herra Jeesus
│ ├ Syrjin synnyin, kasvoin
│ ├ Tukala tuvassa toisen
│ ├ Tulehenko teen tupani
│ ├ Tulin kummaksi kylälle
│ ├ Tunnen tuulet, tunnen tyynet
│ ├ Tuuvitti emoni milma orressa osattomassa
│ ├ Ulos turvaton tuvasta
│ ├ Vieraalle joutunut poika
│ ├ Vieraalle maalle joutunut
│ ├ Yksi on tuuli turvinani
│ └ Yö synkkä tulevi meijän kurjien kulkea
├ 3. Orvon laulut
│ ├ Armottomalle sydän kivestä
│ ├ Armottoman elämä - kirjava kuin taivas
│ ├ Ei minun laulella pitäisi - kullan, emon kuolettelin
│ ├ Ei nyt äiti ääntä kuule
│ ├ Ei ole hullun kieltäjätä
│ ├ Ei ole minulla niin kuin muilla isoa, emoa
│ ├ Ei ole orrella osaista
│ ├ Ei se mitään tiedä, ken elää isän kotona
│ ├ Ei se surma suorin tehnyt
│ ├ Ei tiedä emoton lapsi emollisen einehiä
│ ├ Eksyvät emollisetkin
│ ├ Emo kuollut, isä tuo uuden
│ ├ Emo kuollut kuusi vuotta
│ ├ Emo on sydämellä syödessäkin
│ ├ Emojain on miun ikävä
│ ├ Emolleen muut eränsä
│ ├ Emon eläissä kävin kukkana kujalla
│ ├ Emon, ison haudalla
│ ├ En ole emoa, isoa nähnyt, kun kirstu kiinni pantu
│ ├ En olt luona luopuessa
│ ├ En oo sitte kyllin syönyt, kuin emosen syöttäissä
│ ├ Etähällä emoni
│ ├ Haudan kuvaus
│ ├ Haudasta nostaisin emoni
│ ├ Iso, emo jätti kodin kuollessaan
│ ├ Isollista kun neuvottiin, isoton ota opiks
│ ├ Isotonta kaikki lyövät
│ ├ Isä neuvoo sairastellessaan tytärtä
│ ├ Itkevi isoton lapsi isollisten ikkunoissa
│ ├ Jos mun emoni, isoni tulisi
│ ├ Kaikki on Jumala luonut
│ ├ Kaikki sanat sakoovat päälle lapsen armottoman
│ ├ Kellä ei ehtoista emoista, sillä ei salapalaista
│ ├ Koti kultainen näkyvi - ei isoa
│ ├ Kun kuoli miun emmoin
│ ├ Kun minun emoni, isoni eläisi
│ ├ Kun muille pyhä tulee
│ ├ Kun tietäisi emoni
│ ├ Kuoli kultainen isäni
│ ├ Kuriton, sisukas orpo
│ ├ Käski isä vuuen leinaella - iän kaiken itken
│ ├ Luoja ja Maaria korjasivat orvon kiveltä
│ ├ Luoja toittaa luodut lapset
│ ├ Luulin tuotavan emoa
│ ├ Minun toitti tuomen kukka
│ ├ Mitä orpo yksinään laulanen
│ ├ Mont' on tuulta tuulevaa päälle lapsen armottoman
│ ├ Muiden turvaset tulevat, ei minun
│ ├ Niin olen ison isolla
│ ├ Niin on miulla kesäpäivät kuin lehmällä talvipäivät
│ ├ Oli iso, emo syntyessä
│ ├ Oli linna, oli lippu
│ ├ Oli meitä kaksi lasta
│ ├ Orvon kohtalo
│ ├ Orvon Tuonelanmatka
│ ├ Parahiks on paita tehty lapselle emottomalle
│ ├ Parempi veden kuin veljen varassa
│ ├ Pieneksi jäin mie isosta
│ ├ Piennä petti mun emoni
│ ├ Päästä päivä emo haudasta
│ ├ Silmät kipeät, itkin kuollehia
│ ├ Sukat surmalle lupasin
│ ├ Suomalainen kasvatti orvon
│ ├ Suren suurta surmavuotta
│ ├ Surma tuli ja tappoi omani
│ ├ Tulisi emo, iso Tuonelasta
│ ├ Tuntuu emotoin tyttö, poika
│ ├ Tuolla poikani Tuonen toukoja tekevi
│ ├ Tuonen tyttö tappoi emon, ison
│ ├ Vanhempani vierähtivät Tuonelan tupiin
│ ├ Veli auttoi armotonta
│ ├ Veljen haudalla
│ ├ Älköön emoton kuunnelko käkeä
│ └ Älköön Jumala luoko lasta armotonta
└ 4. Leskenlaulut
 ├ Enpä toivo tuon tulevan
 ├ Kuoli kumppalini
 ├ Lesken virsi
 ├ Miehen kuoletellut
 ├ Minun on turva turpehessa
 ├ Pois on mennyt meistä toinen
 └ Puolet on päänalaisiani kirppujen kisattavana
03. Orjan laulut
├ Akat kun poikia tekee, ne hovin kutsareiksi
├ Ei lihota vieras leipä
├ Ei uskottu uupuvani
├ Emo pani piennä piikuveen
├ Emännän kolme kieltä
├ Emäntäni - kun nälkäni näkisit
├ Emäntäni - tee mulle kakkarainen
├ En sure susia, sotakesiä - suren suurta kattilaa
├ En tohdi kotiin mennä - lyödään
├ Ennen kotona kuin hovissa
├ Herrat ajavat helvettiin - talonpojat taivaaseen
├ Hovin herrat ja papit ajaisin tiehensä
├ Hyvä olisin jos syömättä eläisin
├ Hyvät on huoneet hovissa
├ Isännän silmät, emännän kieli
├ Isäntä jos itse oisin
├ Jauhaja neito, miniä
├ Kelpasin minä kesällä
├ Kesän vuotin kekriäni
├ Kolme on koville luotu
├ Kuka minun ottaisi orjuuesta
├ Kun voisin vuoden olla akan (anopin) apuna
├ Kuulkaa kuninkaan valta miks on heikko herran valta
├ Käärmeruoka
├ Luulin aina annettavan
├ Luulin riihen riskavaksi - riski rintaluuni
├ Makasin unen manatun
├ Miks on meiän maat matalat - moisio kylässä
├ Muilla päivät murkinassa
├ Muut piti piluhihoja
├ Olin orjuuessa, palkallani paian ostin
├ Orjan päivä pellolla
├ Orjuudessa olo
├ Osajaisin miekin olla talon tyttären tavalla
├ Osakkaan orja, rahakkaan raataja
├ Outo syyä orjan leipä
├ Peremies on mulle urja
├ Piru syököön piian leivät
├ Pyysin kurja kunniaa
├ Rengin elämä
├ Rengin laulu
├ Surren istuin, surren astuin
├ Surullista suuta syötän
├ Täytin käskyt, kannon väskyt
├ Vaikea varahin nousta
├ Vieras kivi kuin vesihako, isän kivi kuin lehti
├ Vieras leipä miun virutti
├ Vieras kivi kuin vesihako, isän kivi kuin lehti
├ Vuoden luusin lusikasta
└ Älä lyö emo minua, kyllä lyövät kymmenniekat
04. Laulut pahoista sanoista
├ Akat saatanat sanovat
├ Akat sanovat poikiensa pettäjäksi
├ Ampuisin akat kylästä
├ Ei minussa viikoista vihanpitoa
├ Ei ollut pääni polkijaa
├ Elköön minua vasten vitat viiassa yletkö
├ Elä leyhki, lepän lastu
├ En minä kulu kutsuissa
├ En minä pannessa pahene enkä laihu laittaessa
├ En näkijälle kättä näytä
├ En ole vesi mutainen
├ Huorien huoli, akkojen ajatus
├ Joka puu puree, joka sammakko sanoo
├ Joka suu sanoo minua
├ Joko lie piru pilasi kylän hutkat huutamaan
├ Jouduin puola purtavaksi
├ Kaikki kaunista sanovat, kehnoa ei kukaan
├ Kaikki muut minua sanovat, vaan ei kaksi kappaletta
├ Kaikki sanovat minua
├ Kiehun kielikattilassa
├ Kivet konttihin kokosin
├ Kostan panettelijoille
├ Kun kuulen sanottavaksi
├ Kun ne soisi kirkon kellot
├ Kyll mie kuulin kuin sanoivat - olin oven takana
├ Kylä suuri, suita paljon
├ Lähen läpi miesten hulkan
├ Mieli kurja, kun tuomaton toruu
├ Miksi olen alempi muita?
├ Mitä huolin kylän sanoista
├ Mitäs puhut pohjatuuli
├ Mitäs viisut viisas mies
├ Moititaan kehnommaksi kenkiään
├ Moitittu huoraksi, varkaaksi, laiskaksi, rumaksi
├ Monen lehmät lypsämättä parjatessa minua
├ Moni veistään hioo mun katalan kaulalleni
├ Muista maksaa, miun emoni
├ Muodon moittiminen
├ Naisten nauru, piian pilkka
├ Olen sattunut sanoille
├ Ostan kellot kenkihini
├ Ovensuussa oudot silmät
├ Paha on mieleni poloisen
├ Pahaa pahemmaksi pantanee
├ Panevat kylän pahimmat
├ Pidän hyvät hylkynäni
├ Puhuvat pahat hyvistä, pulloturvat punakerästä
├ Pässit päätään punoo
├ Rajamaat riitaiset
├ Saakoon sanoja itse lapset
├ Sanat päälleni satavi
├ Sanotaan etten maksa maasta rohta
├ Sanottiin Matin/Marin kanssa maanneeni
├ Sanottiin syömäriksi, juomariksi, koinariksi
├ Sanovat köyhän lasta köhmäköksi, rikkaan ramakkahaksi
├ Sanovat paremman emosen lasta
├ Sekin suu sanoo minua mikä ei maksa maasta rohta
├ Sen kylä minusta saapi minkä kirves saa kivestä
├ Soimattiin kaiken mennyttä kesää
├ Soisit suohon sortuvani
├ Suku surmaksi rupesi
├ Suotta soimat nostettiin
├ Teräksestä kengät panetellulle
├ Teräksestä piilun teetän
├ Tiellä olin miesten, naisten
├ Toisen lapsen toruminen
├ Tuhat suuta tukkeutuisi ilman minua
├ Tähän on tullut viisahia, viekkahia
├ Vai lie suilla syötänee
└ Vielä herkiävät ennenkuin kuolla kerkiävät
05. Lauluja vanhempien ja lasten suhteesta
├ Aikanen manalle mennä
├ Ei antanut sydän emoni
├ Ei ne vaali kaikki vaimot
├ Ei tiedä tekijä vaimo, mikä lapsesta tulee
├ Ei tiedä emo kussa lapsi lauleleepi
├ Eivät kasva kaikki lapset - kotona kiitettynä
├ Elätti emo minua - kantoi kakkuja
├ Emo ja iso kielsivät torumasta
├ Emo päästi (ei päästänyt) pääni pyörimään
├ Emo synnytti minua, mie syäntä, kassaa
├ Emo teki kolme työtä kerrallansa
├ Emo tuuti turvaksensa
├ Emo tuuti tuskiansa
├ Emoa odottava neito
├ Emon elättäjä, maahan saattaja
├ Emon etsintä
├ Emon huolet tyttärestä - vävyn tuomiset
├ Emon unohtaminen
├ Emon vaivat
├ En itke itseäni, itken lapsiani
├ Ison mie tukasta tunnen
├ Jos olis isäni into
├ Kasvatin kanasiain muien tammien tasalle
├ Kiitos emolle, kun teki mokoman
├ Kiitos työhön opetuksesta
├ Kolmea en unohda
├ Kun poika polun näkisi - syntymäsijan
├ Kun poika (piika) pahoin - hyvin tekee
├ Kylmä on kyläinen hoito
├ Läksin ison kotonta, en toista äitiä tavannut
├ Makajaisin maiotta, en emotta
├ Makasin unen makian
├ Mistä isoa, emoa kiitän
├ Näkisi nämäkin silmät emosen etempeäki
├ Oli isoni miehen verta
├ Olisi minulla ollut polvet poikoa piellä
├ Oma ja vieras emo
├ Oman ja/tai vieraan emon aamuherätys
├ Osaisin jouten olla, kun ei olisi lasta
├ Pieni oli ennen miun emoni
├ Sain minä salasen lapsen
├ Sorea meressä sorsa, soreampi soutajani
├ Suvun surja, heimon herja
├ Äidin kirous
├ Äidin vaivojen palkinto
├ Äijän silloin äiti maksoi
├ Älköön vaimo pojan saaja nousko siivin taivosehen
├ Älä emo minua itke
├ Älä itke äiti, tuon sinulle miniän
└ Älä lasta kaltoin kasvattele
06. Rakkauslaulut
├ Ajat menevät armahia aatellessa
├ Armaan kulku
├ Ei kuulu kultaistani
├ Ei ole raukalla rakasta
├ En kukoista kullalleni
├ En voi mitään tehdä, kun en saa kultaa nähdä
├ Ennen heitän herkkuruoat ennenkuin herttaseni
├ Enpä kauan kutsu, kyllä luonto luokse tuopi
├ Etähällä on omani
├ Ikävä ihanaistani
├ Illan tullen on ikävä
├ Isä kulta, äiti kulta
├ Jo on maattu marjueni
├ Jos kultani näkisin
├ Jos olis sirkun siivet, lentäisin armaan luo
├ Jos mun tuttuni tulisi
├ Kirkas on tähti taivahalla
├ Kirous rakastavien erottajalle
├ Kuin lintu oksassa kiinni
├ Kuka minun kullalleni
├ Kukku ennen mun käkeni
├ Kulta tuo tuomisia
├ Kun ois kulta kuulemassa
├ Kun ois tuuli mielellinen
├ Kun ois yö kesän pituus
├ Kunpa saisin soapkan nähä
├ Kuti, kuti kultaseni
├ Kuulin äänen kullaltani
├ Käännän silmät, kusta kulta tulee
├ Lampuri laulaa kullalleen
├ Lennä, lennä lintunen
├ Likistäisin lintustani
├ Metsä haisee havulle, nuori mies mesille
├ Mie vaan yksin yötä vietän
├ Miks et neito mulle tullut
├ Mikä lie tullut kullalleni
├ Minun kulta kävelöö kaks kampaa päässä
├ Missä lie miun omani
├ Mistä tien sä tiesit tänne
├ Mitä minulla mielessäni? - Mikko, Antti
├ Mustaksi sanovat, metoinen mielestäni
├ Neitoa ikävöivä
├ Nuori mies hyvästi halsi
├ Oispa teistä pari tullut ilman pahoja ihmisiä
├ Onpa tietty tietyssäni
├ Paidoilla parannan
├ Parin puut, parin petäjät
├ Pikkarainen on Pirini
├ Sinull on ihanat silmät
├ Soria on olla sorian kans
├ Surussani sukkaa neulelen
├ Tee Jumala myötätuuli
├ Tehkääm liitto lintuseni
├ Toinen otti mun omani
├ Tule kultanen kosihin
├ Tule tänne ystäväni
├ Tulepa yöllä yksinäsi
├ Tulin hanheni halulla
├ Tulost on hyväni tunnen
├ Tuoll on sorsat soitimessa
├ Tupa on täynnä tuttavia - ei armasta
├ Täss on yks' ystävän - Ei polta tupakkaa
├ Uni petti, vuode voitti
├ Viekää tuuli terveyttä
├ Yö tulevi, ilta saapi
└ Älä kultain minnuu jätä
07. Nuortenlaulut
├ Aika naida
├ Ainoalle pojalle tai veljeksistä vanhimmalle toivova
├ Ajaisin juoksevaa hevosta, naisin nauravaa naista
├ Anna suuta Suomen tyttö
├ Anto synti, Luoja oman osani
├ Ei pitäisi nuoren neien uskoa uron sanoja
├ Ei meitä pahoille panna
├ Ei piian pienuudesta
├ Ei ole sulhasta, kenen sormukset sopisi
├ Ei tieä tytär kotonen
├ Ei tunne tytön turakat tulla potrille pojille
├ Ei täyvy tätä tytärtä
├ Ellys vainen, neiti nuori, rengin reilihin ruvetko
├ Eläisi kesällä leski
├ Emo neuvoo tyttöä siveysasioissa
├ Empä anna Anniani
├ Empä huoli huitukoista
├ En mie huoli haljakasta - kun saisin sarassa käyä
├ En mie katso Kaurin päälle
├ Ennen suostun suokiveen
├ Et sie tiedä poika parka
├ Haukkumarunoja
├ Haukottavi, ei nukuta
├ Hoppu huorille tulevi
├ Huorat hurstia kutovat
├ Huovin naiminen
├ Isä kulta, saata miehelle - tarvis
├ Jos tahot miehelään opi töitä tekemään
├ Jos ei minua naida torstaina, ei ikinä
├ Jos ei mulkut muuten synny
├ Jos tyttönä olisin
├ Jos mie saisin sulhon valkeaverisen
├ Jos mie saisin suuren sulhon
├ Jos sulhoja sataisi, olisi vara valita
├ Juomarille joutumasta varjele Jumala
├ Kaunista neitoa ei naitava
├ Kell ei liene muuta huolta, naikohon hovista huoran
├ Kelpaa pojan kesällä piian kanssa piehtaroija
├ Kenen neito, kenen morsian
├ Kirkkoon kukaksi
├ Kirkkoonmeno - papin parta mustenee, valkenee
├ Kolmet kosjomiehet meiän portin eessä
├ Konsa meillä gostjat tuloo
├ Kontinkantajien vuoksi ei otettu omille maille
├ Kuin en nainut naiskulua
├ Kuin miehen saisin joka päivä pään pesisin
├ Kukka kasvamassa, joutsen joutumassa
├ Kun kerran kengät saisin
├ Kun minä miehen saisin
├ Kun ois maassa mansikkana
├ Kun tyttönä olisin
├ Kun pääsee rillukka ripille, tulee pojille polte
├ Kun mokoman saisin, sylissäni syöttelisin
├ Kun saisin salissa maata
├ Kun saisin Savosta, Suomesta, Saaresta naida
├ Kunhan en kurvana kuleksi
├ Kymmenen kylää kesoisna yönä
├ Käkesin naida - en nainutkaan
├ Kävin ennen Väikylässä, pidin piiat
├ Kävin yöt yötsylöissä
├ Köyhän neito kaunis
├ Lapin pojan laulu
├ Laulajaa miehekseen toivova
├ Laulan loksuttelen tytöistä
├ Lemmen saa tyttö liejumalla
├ Leskelle älkää menkö
├ Likka läksi lehtoon
├ Luuletkos poika luttuhattu
├ Luulin nuorra naitavan
├ Matala minä Matille
├ Mattiseni, marjaseni
├ Menisin miehelle, jolla kuusi kultavyötä
├ Mie olen mies meestä tehty
├ Mie olen mies mereltä tullut
├ Mie en suostunt / vaa suostun sulhaseen
├ Mie tahon talosta naia
├ Mihin pojat lähdemme
├ Mihin meiltä miehet saivat - puolaan, vaapukkaan?
├ Mihin lienen tuhma tullut - en emooni
├ Miks ei minua naida
├ Miks on muotoni mokoma
├ Miksette pojat naineet menne-vuonna - naiset halvempia
├ Miksi ei neitoset katso
├ Mikä lie minusta nähty, kun ei naitu naapurihin
├ Mikä tulee tytöstä
├ Minull on vallassa valiten
├ Minä piilin piikasia
├ Missä Mari makaa
├ Missä pojat viikon viettää, kun ei tyydy tyttöihin
├ Mitä huolin piika nuori, kyllä muoto muita tuopi
├ Mitä sie sika minusta
├ Mitä työ tytöt surette, saatte sulhasen surematta
├ Muut naitiin, minut peitettiin penkin alle
├ Muut surevat suuruuttaan
├ Muuten olin älykäs likka
├ Nai punaposkinen tyttö
├ Naimisiin toivo
├ Nainko vai ostanko hevosen
├ Naivat nilkit, naivat nalkit
├ Neidon linna
├ Neito osaa / ei osaa ommella
├ Niin on näitä piikasia, poikasia
├ Niinpä ennen neito lauloi
├ Nukuttaa ja torkuttaa - tullaan kossiin
├ Nuoren miehen mieli tekee
├ Nykyisistä neidoista
├ Nyt on pojat tyhjän potrat
├ Näin mie nännät neitoselta
├ Näin piian pitkällään
├ Ole tyttö tyynemmästi
├ Oli muinoin muotiloja
├ Olinpa minäkin ennen sulhasten sydänten syötti
├ Olis minulla ottajia
├ Olisin minäkin hyvän talon miniä
├ On viety kylästä nirtut, nartut
├ Orahalla on omani
├ Osan tähden ei otettu, tavan tähden ei tahottu
├ Ota akka, nai emäntä
├ Paikannimiin liittyviä sulhastoivomuksia
├ Paras naija naapurista
├ Piika juoksi pitkin suota
├ Piikuutensa pitänyt tai menettänyt
├ Piilokihlan pitäjä
├ Pili pili piian nännät
├ Piruko minut pilasi
├ Piti piikaset hyvästi poikana ollessani
├ Poika näytti kurvan kirjan
├ Poika ei rumista huoli
├ Pojan silmät vettä vuoti
├ Pojat sorjat soittelevat
├ Pyrkimäruno
├ Saa ei piika piikuuttansa
├ Sai Anni lapsen
├ Sain kerran kesässä naida, pappi otti lehmän leikkilöistä
├ Sanotaan, etten saa miestä
├ Silmät kiilui Kirstin päälle
├ Soisi nuorra naitavaksi
├ Soisin, kun soria oisin
├ Sulhaset jäävät suruun, kun lähden
├ Suomalaista miksi eivät tytöt suvaitse
├ Surma tappoi sulhasein
├ Suru sulhasena
├ Susi luulee siaksi
├ Syö susi sepän koira
├ Teen pillat piikasille, ellei isä naita
├ Tein mie tielle tetrin ansan
├ Tiiv on hoikan hoilaella
├ Tule neitonen minulle
├ Tule tänne turkulainen
├ Tule tänne Turun likka
├ Tule yöllä yksinäsi
├ Tuli miesi muutti mielen
├ Tuo Jumala sunnuntai ja sulhasia
├ Tuo, Jumala, tuota miestä, jonka sormukset sopisi
├ Tuolt tullee tuhma Jussi - petti minut
├ Tuosta tulee minun omani
├ Tupakat ei tule meille
├ Tykelä tytöttä olla
├ Tyttö suvaitsi toista - nuorukainen suuttui
├ Tyttöjen ulkomuodon ylistyksiä
├ Tyttölöjä varkahia, ison aitan alkajia
├ Tytöt hyppi, helmet helkki
├ Tytöt lustit luuraeltii
├ Tytöt syövät saikkaa salissa, pojat nälkää näkee
├ Ukko, akka / tyttö, poika antoi suuta
├ Vanha kosija
├ Vanhemmat neuvovat poikaansa naima-asioissa
├ Vielä mull on mielitietto
├ Vielä tälle tyttöselle
├ Yöjalassa
├ Yöllä oisi ystäviä, ei lapsen katsojia
├ Äijä äyriä pitävi - naitessa nuorta neittä
├ Älkää tytöt valitko kaunista
├ Älköön tytär sulhasta sukilla saako
├ Älkööt tulkoot tuhmat miehet
├ Älä kihlo kirkkotiellä
├ Älä pyyllä neittä pyydä
└ Öitsien pito
08. Naistenlaulut
├ 1. Tyttöjen laulut
│ ├ Ei neittä tukulla myydä
│ ├ Ei ole huolta hoipakolla
│ ├ Ei pitäneet pystyaidat
│ ├ Ei uraja ukko minulle
│ ├ Eläkää tytöt hyvästi
│ ├ Emo neuvoo tyttöä hyvissä tavoissa
│ ├ En ole surrut milloinkaan
│ ├ En tunne anoppiani - appeani
│ ├ Ennen kuusia kumarran
│ ├ Ennen suden suussa
│ ├ Hylättiin hyvä metsä hyötymään
│ ├ Hypyt, tanssit tavattomat
│ ├ Hyvä on tyttönä elää
│ ├ Isä, veli tuo kengät
│ ├ Jo meille ero tulee
│ ├ Jo nyt on suku surulla
│ ├ Jo tulee Virosta vihma
│ ├ Joko meidät halla hautoi
│ ├ Kaksi on meitä kanaista
│ ├ Kasva kallis tyttäreni
│ ├ Kasvakaa kauan kotona
│ ├ Kasvoin miirun mieltä myöten - vallan poikien varaksi
│ ├ Kenen vaivasen vadilla?
│ ├ Kolme kokematonta
│ ├ Kotona oli voissa vuoteheni
│ ├ Kun mie kaaun kaunis neito
│ ├ Kun ois vellot verralliset
│ ├ Kun oisin pohatan tyttö
│ ├ Kun tulisi Nurmi-Tuomas
│ ├ Kun tämä kana katoopi
│ ├ Käin ulkona usein uutta kuuta katsomassa
│ ├ Käkönen, käkönen käpälillä kukkuu
│ ├ Lakki ei kiellä laulamasta
│ ├ Lähellä on poies lähtö
│ ├ Lähtemään on piiat luotu
│ ├ Lähtölaulu
│ ├ Meitä ei kaihota kaselle
│ ├ Meitä oli seitsemän sisarta
│ ├ Menin kukkana kujalle
│ ├ Mie en huoli, vaikk tien huorin
│ ├ Miks on meitä näin vähäisen
│ ├ Missä istuin, maa iloitsi
│ ├ Mitä huolin neito nuori
│ ├ Mitä me tytöt suremme
│ ├ Neito osaa ovissa käydä
│ ├ Nuoruusajan kaiho
│ ├ Nyt kulemme kummasina, ensi vuonna kukkasina
│ ├ Nyt on meiän mielivalta
│ ├ Olemme Oulun tyttäriä
│ ├ Olin kuin orihevonen
│ ├ Olin nokka nuorempana
│ ├ Parempi pajulla maata kuin pahan sulhon keralla
│ ├ Parempi paritta olla, kuin kehnolla miehellä
│ ├ Pitäisi pitää pää tarkka
│ ├ Pois mie heitän potrueni, helmeni
│ ├ Pojat ei maksa polleain
│ ├ Pyysi minua pyssyseppä
│ ├ Se on lello, kell on vello
│ ├ Sen verran tytöllä huolta
│ ├ Silloin hoppa huoletonna, kun ohjat ostamatta
│ ├ Sormet soitukkaiset millä leivon leivän suuren
│ ├ Suvivirsi
│ ├ Tauti tappoi, sota hävitti
│ ├ Tehtiin kiroten kengät
│ ├ Tuli surma tyttärille
│ ├ Tyttö kasvoi huoletonna kotona
│ ├ Tyylin lyylin tyttö laulo - lykkyään
│ ├ Täss on tykky tyttölöitä
│ ├ Tässä tytöt tänä kesänä
│ ├ Veljen nainen epäsovun aiheuttajana
│ ├ Vello vieremässä
│ ├ Venaan miehet kiittelööt: ei huoli hovissa käyvä
│ ├ Älkää menkö miehelään
│ ├ Älkää menkö piikuveen
│ ├ Älköön Jumala luoko tyttöä pojan sijaan
│ ├ Älä tuule, tyttö tuuli - veli vesillä
│ └ Älä veli ennen naista ota kuin kasvan kaaseksi
├ 2. Miniän laulut
│ ├ Anopilla lyhyet sääret potkia
│ ├ Anopin kylvettäminen
│ ├ Anopin orjaksi ei minusta
│ ├ Anopin susilla syötän
│ ├ Anoppi ajoin toruu, käly aina kärnyttää
│ ├ Anoppi vaatii työntekoa
│ ├ Appi ei laske tyttöjen pariin
│ ├ Appi karhu kartanolla
│ ├ Appi kuin oma taatto
│ ├ Appi lukee leivät kiukaasta
│ ├ Ei anna hevosta appi
│ ├ Ei minua tuttukana tuvallisen tuutimaksi
│ ├ Eipä käske mahti maata
│ ├ En kiitä kihlojani
│ ├ En kurja kukalle päässyt - kesken leikattiin
│ ├ Ennen toivoin torstakia
│ ├ Entisen sulhon isästä
│ ├ Huono osa annetaan - luut lihoista
│ ├ Ilkeä miniä
│ ├ Ilo jäi ison kotiin - iloitkoot isoni minjät
│ ├ Ison kotona ja toiselassa
│ ├ Isälle ja vieraalle jauhaminen, soutaminen
│ ├ Isän kodin ikävöinti
│ ├ Itkisin anoppiani, en malta naurultani
│ ├ Itse hullu hukkasime
│ ├ Iäksi tein itkukaupan
│ ├ Kaikki kankaat paloivat kälysten riidan kautta
│ ├ Kerran kengitit minua, senkin kostoon kovaan
│ ├ Kolme hyvää jäi kotiin
│ ├ Kolme kälystä: laiska, laiha, koria
│ ├ Kostohon minäi koito kokosin tätä kokoa
│ ├ Kukkuu käkeä kaksi, toruu kälystä kaksi
│ ├ Kun oisin ison kotona
│ ├ Kun ois mulla oma pirtti
│ ├ Kun tuli pyhäinen aamu
│ ├ Kyll' ois kyitä käärmehiä apen paiankauluksiksi
│ ├ Kysymättä kävin kylässä, nyt kysytellen
│ ├ Käly kantelee anopille
│ ├ Kälyn käskeminen pahasti ja hyvästi
│ ├ Kälyä kälyksi kutsun
│ ├ Lintu vie viestin emolle
│ ├ Luulin varsat valloillaan - kälykset, veljet tappelivat
│ ├ Miehelään mennyt vastoin ison, emon kieltoa
│ ├ Miniällä mieli karvas
│ ├ Miniän palkka - orjan palkka
│ ├ Miniänä huonossa paikassa
│ ├ Moisioa ken ei muuta, ei mitään tiedä
│ ├ Monta on muoria minulla - en tiedä ketä kumarran
│ ├ Mummo nurkassa nureksi: kului ikä kunnioitta
│ ├ Myyrin miniä
│ ├ Niin tyttö isän kotona - niin miniä miehelässä
│ ├ Nouse, päivä, nosta poika
│ ├ Nuorena naitettu
│ ├ Ohoh kultaista kotia
│ ├ Ohoh ois tietänyt emoni
│ ├ Oisin voinut vielä vuoden olla kotona
│ ├ Olin ennen otramaana
│ ├ Olin yksi, maksoin kaksi - nyt en mitään maksa
│ ├ Olisi minun pitänyt pitää pitempi mieli
│ ├ Paha anoppi tekee veitsistä vuoteen
│ ├ Paha anoppi syyttää miniää
│ ├ Parempi kymmenen kytyä kuin yksi nato
│ ├ Parempi syntymättä kuin miniäksi
│ ├ Petettihin pennilöillä
│ ├ Pimiä syksyinen päivä, pimiämpi miniän elo
│ ├ Punottavat piian posket, ei miehekkään
│ ├ Sisarekset me kälykset
│ ├ Surma, tule suota myöten, tapa anoppi, appi
│ ├ Tauti tappaa lapsekseen, venoi vie vangikseen
│ ├ Toisin tuolla toiselassa
│ ├ Tytön lempinimet ja/tai miniän haukkumanimet
│ ├ Täytin käskyt, kannon väskyt
│ ├ Vaihoin valkosen eloni
│ ├ Venäjälle naimisiin joutunut
│ ├ Vihainen miniä
│ ├ Voi minä, pilonen piika
│ └ Älä miniä pyri vielä emännäksi
├ 3. Vaimon laulut
│ ├ Ei minua mies toruisi
│ ├ Ei tiedä kotoiset vaimot, missä miehet mellakoivat
│ ├ Elköön minua vasten vitat viiassa yletkö
│ ├ Emo tunki turnukselle
│ ├ En itke leivättyyttä
│ ├ En kysynyt, miten miestä palvellaan
│ ├ En meroa kiitä, nielee miehet
│ ├ En saanut sitä kaloa
│ ├ En sukittanut suotuani
│ ├ Hyvä on olla hympyrällä
│ ├ Hyvän miehen saanut
│ ├ Isä käski rikkahalle, emo rakkahalle
│ ├ Itken sulhasta sulasanasta
│ ├ Jouduin rikkahan rikoille
│ ├ Jouduin vaivasen vadille
│ ├ Juoksee juomarin hevonen
│ ├ Juomarille joutunut
│ ├ Juomarin kuvaus
│ ├ Ken on munki köyhän nainut
│ ├ Kenpä luuli sokealle rammalle sortuvani
│ ├ Kiitos apelle, anopille pojasta
│ ├ Kiitos sulholle, kun otti orjuuesta
│ ├ Kivet kilkki kormanossa - mie raukka rahoiksi luulin
│ ├ Kolme surua
│ ├ Kun ei ois kylmä kylellisein
│ ├ Kun ois miesi mielellinen
│ ├ Käkeisin käpiän käsillä maata
│ ├ Leskelle joutunut
│ ├ Läksi mies voinalla vojuimah
│ ├ Meren kuvaus
│ ├ Mies merellä
│ ├ Mies minulle annettiin, mutta mieletön
│ ├ Mikä lienee minulla - ukko hyvä vieressäni
│ ├ Mikä on multa mielen otti
│ ├ Minun on turva tuul'ajolla
│ ├ Minä jauhan Jaakolleni
│ ├ Mistä minua mies toruu
│ ├ Mitä on mielessäsi - paita varastettu
│ ├ Muhotellen muien sulhot
│ ├ Muut sukivat sulhojaan, minä vaalin vanhaistani
│ ├ Naisen valitus pojan (miehen) viemisestä sotaan
│ ├ Nauran naimiskauppojani
│ ├ Olisi minussa ollut
│ ├ On miull mies mielelline
│ ├ Otin tengat tienkävijän
│ ├ Pahan miehen kuvaus
│ ├ Pahoin teki linnan pappi
│ ├ Palvelin paimenena, miestä mielistelin
│ ├ Parempi paha anoppi kuin juomari senihka
│ ├ Petettihin pennilöillä
│ ├ Pian nainen vanhenee - joka vuosi vuona
│ ├ Puhas on leipä purlakalla
│ ├ Rengille läksin rekehen
│ ├ Ruoskan mies tuomisiksi
│ ├ Sain ma suuttoman sukilla
│ ├ Sainpa suolta suovariksen
│ ├ Sopessa on minun sotani
│ ├ Sulho suuttui suntakina
│ ├ Sulholl on suden ikenet
│ ├ Sulhoni toivoisin hirtettävän, poltettavan, leikattavan
│ ├ Susi yhtä, sulho yhtä
│ ├ Ukkoa syötin, juotin - ruoskaa palkakseni
│ ├ Viikon vuotin virkeätä - sain vihaisen
│ ├ Voi minä, pilonen piika
│ ├ Vuoteilla voitettu
│ └ Älköön Jumala luoko juomariksi joutumaan
└ 4. Lauluja naisten toimista
 ├ Ei ollut emoni kuin nykyiset naiset
 ├ Ei ollut emoni paitoi panelemassa
 ├ Emo, mene kaskelle, jätä minut kirnuamaan
 ├ Emäntänä on ehta olla
 ├ En minä tikata taida
 ├ Enkö mie käynyt käskyissäsi
 ├ Ennen kannan maitokannun kuin kaskipölkyn
 ├ Jauhat vakan, et vapise
 ├ Kanna sie kankaas kaivotielle
 ├ Keltojen kerääjä
 ├ Kotona emo opetti kutomaan
 ├ Kun minä suutuin survomasta
 ├ Kun oisin pojaksi luotu, kyntäisin isoni pellot
 ├ Lehmä on multa leikit nuollut
 ├ Miestä vastaan merellä ja ulkotöissä
 ├ Mustuin mustalla tulella
 ├ Onpa vaatetta varattu
 ├ Riuska emäntä
 ├ Sineen, keltaan, mataraan
 ├ Tytön käsityötaidon ylistys
 ├ Viikon istuin virsu käessä
 ├ Älä emo ennen kuole kuin opetat minut
 ├ Älä nukuta unonen
 └ Ämmän valitus
09. Miestenlaulut
├ 1. Poikien lauluja
│ ├ Lähetään pois pojat kotihin
│ ├ Mitä huolin hotari
│ ├ Mitä me pojat suremme
│ ├ Monessa olen minäkin maannut
│ ├ Näin pojat kylissä käyvät
│ ├ Oisko mulla hevonen rekivetonen
│ ├ Pahoin mulla parta kasvoi
│ ├ Pois tulee pojalle (pojille) lähtö
│ ├ Pojat postista tulevat
│ ├ Potra on poikana elää
│ ├ Täss on polkku poikasia
│ └ Vaivasen pojan valitus
├ 2. Kosijan, aviomiehen lauluja
│ ├ Ei pientä piikalasta talossa
│ ├ Ei tiedä nykyiset miehet milloin piiat tuorestuvat
│ ├ Elkää surko suuret sulhot, jos on piiat pikkaraiset
│ ├ Elköhön nykyiset miehet nouatelko neion mieltä
│ ├ Emo toruisi, jos toisin riitelevän nuorikon
│ ├ En pole päätä puolisoni
│ ├ En tammea tavannut, osannut en omenapuuhun
│ ├ Erilaiset vaimot
│ ├ Etsi maan parasta neitoa - sai pahimman
│ ├ Etsin neittä neljä vuotta
│ ├ Hyvä mieleni tulee hevosen hyvän reessä
│ ├ Isä oron osti naidakseni
│ ├ Kolme kovaa miehellä
│ ├ Kolmen naija
│ ├ Kosijan runo
│ ├ Kun ois mulla perintöpelto
│ ├ Kun ois vaimo vaihtamoina
│ ├ Käkesin käkösen naida
│ ├ Laiska miniä
│ ├ Miehen kolme pahaa
│ ├ Muiden vaimoilla nenä
│ ├ Muut naivat paremmat naiset
│ ├ Narri naimahan käkesin
│ ├ Nurin katso nurkkamuorit
│ ├ Näin mie neion kasvavaksi
│ ├ Näittekö te naisuttani
│ ├ Pahoin tein vaimolleni
│ ├ Puura, miksi toit torujan vaimon
│ ├ Ruoskalla ja vitsallakaan ei opi
│ ├ Tahallansa mies tekevi
│ ├ Tein mie kuusesta korotan
│ └ Valjasti iso tulisen ruunan
└ 3. Lauluja miesten toimista
 ├ Ammuin sutta suuta vasten
 ├ Ammun aidaksella
 ├ Anna viinaa velaksi
 ├ Ei meillä pyyllä pyhää pietty
 ├ Ei poika poluksi joua
 ├ Ei tiedä pojan poloset, koska otetaan sotamieheksi
 ├ Eläkää pojat hyvästi
 ├ Emo neuvoi poikiansa - sodassa
 ├ Emo neuvoi poikoansa - juomingeissa
 ├ Emo tee parempi poika
 ├ En huoli muiden verkavaatteista
 ├ En mä elä elotta, asu ilman ammatitta
 ├ En ole pahoista tehty
 ├ En sovi soutamaan
 ├ En sure sotakesiä
 ├ Ennen miehet hirsiä kolosi, nyt neitojen koipia
 ├ Ennen pyysin suurilla saloilla, nykyiset miehet lähimetsissä
 ├ Hattu, mikä minulla, ei kaikki kanna
 ├ Hyvä on sotahan kuolla
 ├ Isä köyhä, pojasta rikas
 ├ Iso neuvoi poikoansa
 ├ Iso neuvoi poikoansa - talonpidossa
 ├ Itse kylvän, kynnän perintöpeltoni
 ├ Jo on poika jotain nähnyt
 ├ Join jouluna olutta
 ├ Joisin joka pikarin, jos ei kukkaro kuluisi
 ├ Jos tulee tapella tarvis
 ├ Jouduin juomaan kylälle
 ├ Juomariksi joutunut
 ├ Juopolle pojalle
 ├ Juoppo poika
 ├ Kaks on meitä huolellista, kahen kalassa käymmä
 ├ Kasvaa kanoille paimen
 ├ Kelpais silloin kestin käyä
 ├ Kun viina viettelee
 ├ Kuolleet on oravikoirat, metsämiehet vanhenneet
 ├ Kyllä muistan murhivuodet
 ├ Kyykkäselkä kyntää isän peltoja
 ├ Laulaja juomari
 ├ Löin isoni, löin emoni
 ├ Luullaan minua lurjukseksi
 ├ Maattoman kyntäjän valitus
 ├ Meidän miehiä ei viina visko
 ├ Mie en vähää värise
 ├ Miehen kerskaus rikkaudestaan
 ├ Miehen kertomus omasta syntymästään
 ├ Miehen valitus vanhenemisesta
 ├ Mies oli ennen miun isäni
 ├ Mikä miusta tulee, kanoilleko paimen
 ├ Miksei miehet kaloja saa
 ├ Minä mies metsänkävijä
 ├ Minä olen noidan nuorin poika
 ├ Minä olen talon isäntä
 ├ Minne milma vietäneh - vangiksi Piiterin pihalle
 ├ Mistä ovat pojat punaiset - kaloista
 ├ Mitä huolin juuessani
 ├ Mitä minun meroisen miehen
 ├ Mitä puuta rekeni
 ├ Moni mies, moni hevonen sortuupi sotikeolle
 ├ Muut kynti sileät pellot
 ├ Muut pojat kotona naivat, myö naimme Narvan tiellä
 ├ Oisin luotu lukkariksi
 ├ Olen ikäni hyvin elänyt
 ├ Olen/olin miehekäs mies
 ├ Olin nokka nuorra miessä
 ├ Olis mies manalle mennyt
 ├ Onko voitettu orolla, kaarrettu kapoilla
 ├ Paha lienen ma papiksi
 ├ Paha mieli miesparalla ollessa oluttuvassa
 ├ Pelto on mulla pienoinen
 ├ Poika tuulen tuoma
 ├ Poikana olit ylväs
 ├ Pojat joudumme sotaan, neidot suremaan
 ├ Pojat, pojat parrattomat, hiihtäkäätte hiljempätä
 ├ Pyhät juoksin pyyn jälessä
 ├ Saavat pyyt pyhän piteä
 ├ Sepän apuriksi mennyt
 ├ Sinis on leivoista minulla kunis kannan kahta kättä
 ├ Sinne söin kaloja kalki
 ├ Sitä mieheksi sanoisin
 ├ Sotamiehenä olon surkeus
 ├ Sovi ei meitä sotskon lyödä
 ├ Suotta läksin Suomen maasta virsiä virkkamaan
 ├ Suotta poltin porstuani
 ├ Suotta suureksi rupesin
 ├ Syntyykö syvälle mennä
 ├ Täss on terve Suomen poika
 ├ Tiirin liirin tengan löysin
 ├ Tuntee tupakan syödä - ei tunne tupaa tehdä
 ├ Tuosta kiitän kinttujani
 ├ Turun uudessa tuvassa olutta join
 └ Viel minusta mies tulisi, kun ois panna kuivumaan
10. Lauluja elämän muuttuvaisuudesta
├ Ajattelen aikojani, entistä elämätäni
├ Ei silloin siloissa käyty
├ Elin syksyn - näinkö kesän
├ En mie uskonut olisi
├ Entinen ja nykyinen aika
├ Itse manalle mennyt
├ Jo minä olen kolme kokenut
├ Jumala onnen luojana
├ Kaikki sukuni kuoli kunnialla - minä ouoin surmin
├ Kiikun, kiikun, kirjava lintu
├ Kuka mulle kurjaselle
├ Kului kultainen ikäni, kului koiran kunnialla
├ Kun kuolisin kesällä, huomenna
├ Kun kuolisin kotiin, en korpeen
├ Kuoleman enteet
├ Kuu paistaa kotini päälle
├ Käkesin käkenä käydä
├ Lehti puuhun, ruoho maahan - minä marras maan rakohon
├ Liuvuin surman suun eteen
├ Luulin lumpehen pitävän
├ Mitä silloin lauletaan, kun vesi venettä viepi
├ Neidon kuollessa kaikki itkevät
├ Näin kerran mieki unta
├ Oli ennen mein kylässä petäjäinen pellonpäässä
├ Olin sorja syntyessä
├ Onnen etsintä
├ Päätäni pahoin panee, viekää ikuisille vuotehille
├ Sijan tiedän, missä synnyin
├ Toisin ennen tuulet tuuli
├ Toisin toivoin, toisin luulin
├ Tulin vanhaksi varahin
├ Tuonen tyttäret toruu
├ Viimeinen virteni
└ Älköön emo pitsilakkia pitäkö